

Heikki Saukkomaa
”Viime kaudella sdp:n valtiovarainministerit eivät saaneet muuta aikaiseksi kuin 25 miljardia lisää velkaa”
Yksi asia tuli selväksi tiistaina eduskunnan suuressa talouskeskustelussa, jossa ruodittiin hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosiksi 2016-2019. Kun vastuu ei paina, eivät myöskään säästöt maistu.
Hallituksen suunnitelmassa tehtiin seikkaperäisesti selvästi, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomen talous nyt on ja kuinka maan suuntaa täytyy muuttaa käyttäen keinoja, jotka sattuvat hetken aikaa kipeästikin, mutta jotka korjaavat taudinkuvan. Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Mika Niikko kuvaili suunnitelmaa vastuulliseksi ja parhaaksi pitkiin aikoihin.
”Sosiaalidemokraatit eivät viime kaudella saaneet työttömyyttä ratkaistua, päinvastoin. Työttömyys kasvoi.”Maria Tolppanen
Suunnitelman pohja eli talouden perusvire on seuraava: Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien selvästi alijäämäinen, ja alijäämä ylitti viime vuonna jo 3 prosentin viitearvon. Julkisen talouden alasektoreista vain työeläkelaitokset on ylijäämäinen. Samalla bruttokansantuote supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mitä tähän sanoi SDP:n ryhmäpuhuja Eero Heinäluoma?
SDP:n pohjaton rahakaivo
– Hallituksen talouslinja, ikävä kyllä, laiminlyö kasvun ja työllisyyden. (Välihuutoja: Päinvastoin!) Se on saanut osakseen paljon arvostelua niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Siteeraan erään merkittävän, asiaa hyvin tuntevan talouspolitiikan toimijan käsitystä: ”On onnetonta, jos hyvinvointimenojen rahoituksen aukko yritetään kattaa vain julkisessa keskustelussa kiilusilmäisestikin väijytyillä säästölistoilla. Silloin finanssipolitiikka muodostuu tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireäksi, että kasvu tyrehtyy”, Heinäluoma siteerasi.
Eli entisen valtiovarainministerin mielestä edellisten hallitusten tehottomaksi osoittautunutta velkapolitiikkaa olisi pitänyt jatkaa edelleen. Heinäluoman mielestä valtiovarainministeri Stubb pakastaa leikkauksillaan Suomen kasvun ja kilpailukyvyn paitsi tänä, myös ensi vuonna – vaikka yksikään hallituksen leikkaus ei ole tänä vuonna vielä tullut voimaan.
Perussuomalaiset puolustivat hallituksen linjaa pontevasti tätä seuranneessa väittelyssä. Ensimmäisenä hyökkäsi Mika Niikko.
Hallituksen linja edistää työllisyyttä
– Edustaja Heinäluoman maininta siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään työllisyyden hyväksi: ihmettelen kovasti tätä kommenttia siltäkin näkökannalta, että eikö tässä juuri ole kovasti käyty neuvotteluja siitä, että täällä ei isoja lakkoja ala sen johdosta, että hallitus pyrkii luomaan uusia väyliä työpaikkojen syntymiseksi, Niikko aloitti.
– Me kaikki täällä salissa ymmärrämme sen, että jos me emme saa luotua lisää työpaikkoja ja parannettua Suomen kilpailukykyä, niin me emme sen enempää leikkauksilla kuin muillakaan, lisäbudjeteilla, saa tätä taloutta kuntoon. Meidän täytyy löytää yhteinen sävel siitä, miten me saamme niitä uusia työpaikkoja syntymään.
– Hallituksella on hyviä kärkihankkeita, ja haluankin nostaa siitä yhden esimerkin. Esimerkiksi, jos me tiedämme, että robotiikka tulee tulevaisuudessa viemään työpaikkoja myös Kiinasta takaisin Eurooppaan, niin meidän tulisi täällä panostaa yhteisymmärryksessä siihen, että me teemme kaikki panokset siihen, että Suomeen saadaan syntymään työpaikkoja, niitä työpaikkoja, mitkä ovat aikaisemman hallituksen aikana menneet maasta pois Kiinaan, jotta ne palaisivat tänne. Näitä toimia me haluamme nyt edistää, Niikko vastasi.
Vihreiden Touko Aalto tasapainotteli opposition ja hallituksen välimailla kehuen hallituksen kärkihankkeita. Hän moitti kuitenkin hallituksen linjaa liian leikkaavaksi, mikä söisi kärkihankkeiden vaikutusta. Vasemmistoliiton Kari Uotila neuvoi hallitusta tuloslaskennan taidossa ja kyseenalaisti tavoitetta työn yksikkökustannusten alentamiseen viidellä prosentilla.
Lindtman kampitti yhteiskunta-sopimusneuvotteluita
Tähän hyökkäsi myös SDP:n SAK-taustainen ryhmäjohtaja Antti Lindtman, joka tivasi hallitukselta, aikooko se luopua viiden prosentin työkustannusten säästötavoitteestaan.
– Oletteko valmis luopumaan viiden prosentin palkanalennustavoitteesta, Lindtman kysyi valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.).
SAK on ollut käynnissä olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa jatkuvasti haluton alentamaan työkustannuksia rakenteellisilla keinoilla ja on pitäytynyt pelkässä palkkamaltissa, joka kuuluu hallituksen linjauksissa kuitenkin eri koriin, jonka myös täytyy toteutua.
SDP:n linja nostaa velkaa ja työttömyyttä
Arto Satonen (kok.) muistutti, että hallitus on ottanut 7-8 miljardia euroa velkaa joka vuosi vuoden 2008 jälkeen ja valtionvelka on kaksinkertaistunut.
Maria Tolppanen (ps.) muistutti SDP:tä taloudenpidon karikoista: sosiaalidemokraatit eivät viime kaudella saaneet työttömyyttä ratkaistua, päinvastoin. Työttömyys kasvoi.
– Se räksytys, mikä tällä hetkellä tässä salissa on, ei auta sitä puolta miljoonaa työtöntä tässä maassa eikä auta niitä ihmisiä, jotka ovat kovassa vauhdissa kohti köyhyysrajan alapuolta. Nyt pitäisi ryhtyä tekemään yhteistyötä, Tolppanen vetosi.
Niikko kysyi SDP:ltä, montako työpaikkaa demarit loivat viime kaudella ja arveli, että vastaus tiedetään. Hän muistutti edellisen hallituksen leikanneen 1,7 miljardia koulutuksesta sekä kuntien valtionosuuksista, koulutuksesta, perheitten hyvinvoinnista ja niin edespäin.
SDP syyllinen osinkokeinotteluun
Keskustelun tiivisti mainiolla tavalla perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi:
– Viime kaudella sosiaalidemokraattiset valtiovarainministerit eivät saaneet mitään muuta aikaiseksi kuin 25 miljardia lisää velkaa meidän maksettavaksi. 25 miljardia 6—7 miljardia vuodessa. Tämän vuoden budjettiin te varasitte työllisyysmäärärahoja puolen vuoden tarvetta vastaavasti. Totta kai, kun tekee puolen vuoden budjetin, (Pia Viitasen välihuuto) niin sitten budjetin velkamäärän kasvu on hitaampaa. Eli teiltä on täysin pohja tässä pois, Kankaanniemi jyräsi.
– Mitä te sitten saitte viime kaudella aikaiseksi: valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitteli yhteisöverouudistuksen alentamisen 24,5:stä 20 prosenttiin, ja se näkyy nyt osinkoina. Eli te olette syyllinen siihen, mistä edustaja Uotila ihan oikein sanoi, jos se syyllisyydeksi katsotaan. Eli kyllä teillä teot ovat nyt kovin kaukana siitä, mitä ovat tämän päivän puheet, Kankaanniemi totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho: SDP:n malli ajaa teollisuuden maasta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








