Vilhelm Junnila: Eurooppa tarvitsee selkeitä, yhtenäisiä toimintamalleja vahvistaakseen omia rajojaan ja turvallisuuttaan

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila totesi ulkoasiainvaliokunnan käsitelleen selontekoa vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä.

– Kuten on jo todettu useaan otteeseen, turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on edelleenkäynnissä, ja sen seuraukset tuntuvat niin Euroopan turvallisuusympäristössä kuin globaalissa taloudessa. Samalla Kiinan kasvava rooli Aasiassa ja muilla mantereilla muuttaa kansainvälisiä valtasuhteita.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on vastattava näihin monimutkaisiin haasteisiin johdonmukaisesti ja realistisesti. Yhtenä esimerkkinä nopeasta toimintakentän muutoksesta voidaan pitää Syyrian hallinnon luhistumista viikonlopun aikana, Junnila sanoo.

Suomalaisten turvallisuus  ja hyvinvointi etusijalla

Junnila muistuttaa, että vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, meidän on varauduttava sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen.

– Tämän tilanteen edessä on keskeistä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko toimii paitsi ohjausvälineenä kansalliselle politiikalle, myös viestii selkeästi Suomen linjauksista kansainvälisille toimijoille.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätavoite edelleen on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta, Junnila painottaa.

Vahva kansallinen puolustuskyky ja Nato-jäsenyys

Suomen turvallisuuden tukipilarit – vahva kansallinen puolustuskyky, jäsenyys Natossa ja Euroopan unionissa sekä kahdenvälinen yhteistyö keskeisten liittolaisten kanssa – muodostavat perustan toimintakyvyllemme.

– Nato-jäsenyys tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta. Nato-profiilimme on vasta muodostumassa, ja on tärkeää, että eduskuntaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla tästä kehityksestä. Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa olemme vain passiivinen seuraaja, vaan meidän on aktiivisesti vaikutettava liittokunnan sisällä.

Suomen erityispiirteet huomioitava EU:ssa

Junnila muistutti, että Itämeri on elintärkeä Suomen taloudelle ja turvallisuudelle.

– Meidän tulee jatkaa aktiivista yhteistyötä niin Naton kuin pohjoismaisten kumppaniemme kanssa varmistaaksemme, että alueen turvallisuus säilyy kaikissa olosuhteissa.

EU:n puolustusyhteistyön osalta on varmistettava, että Suomen kokonaisturvallisuusmallin erityispiirteet huomioidaan.

– Meidän toimivat hankintamallimme ja kilpailutuksella saavutettu tehokkuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Unionin alueen ulkopuoliset hankinnat, jotka palvelevat parhaiten kansallista puolustustamme, ovat olennainen osa Suomen strategiaa, eikä EU-sääntely saa rajoittaa tätä joustavuutta.

Kahdenvälisillä suhteilla on merkitystä

Perussuomalaiset korostaa myös kahdenvälisten suhteiden merkitystä, erityisesti Yhdysvaltojen kanssa solmittu DCA- sopimus muodostaa perustan yhteistyölle, joka hyödyttää Suomea merkittävästi kaikissa turvallisuustilanteissa.

– Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta esimerkiksi mahdollistamalla puolustusmateriaalin ennakkovarastoinnin ja amerikkalaisjoukkojen läsnäolon. Tämä lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta ja pidäkearvoa. Lisäksi yhteiset hankkeet, kuten jäänmurtajayhteistyö ja murrosteknologioihin liittyvä tutkimus, syventävät yhteistyötämme.

– On erityisen merkittävää, että Yhdysvallat on kiinnostunut Suomen osaamisesta kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden alueilla. Tämä tarjoaa mahdollisuuden jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltamme, Junnila sanoo.

Taitavaa ja määrätietoista toimintaa

Suomen turvallisuuspoliittinen intressi suhteessa Yhdysvaltoihin on nyt vahvempi kuin koskaan.

– On välttämätöntä, että Suomi pystyy viestimään selkeästi ja vaikuttavasti, miksi Pohjois-Euroopan turvallisuuteen panostaminen on myös Yhdysvaltojen edun mukaista.

– Sillä on merkitystä, kuinka selkeästi Yhdysvaltojen tuleva hallinto panoksemme ja sitoutumisemme liittokunnan kokonaisturvallisuuteen ymmärtää. Tämä edellyttää taitavaa ja määrätietoista toimintaa Yhdysvaltojen päätöksentekojärjestelmän kaikilla tasoilla sekä vahvaa pohjoismaista koordinaatiota, Junnila painottaa.

Suomen rajalaki toimii esimerkkinä

Suomen rajalaki toimii Junnilan mukaan esimerkkinä siitä, miten valtiot voivat tehokkaasti suojata rajojensa koskemattomuutta ja hallita hybridiuhkia, kuten laajamittaista maahantulon käyttöä painostuskeinona.

– Nykyisessä turvallisuustilanteessa Eurooppa tarvitsee selkeitä, yhtenäisiä toimintamalleja vahvistaakseen omia rajojaan ja turvallisuuttaan. Onkin nähtävä, että rajaturvallisuudesta on muodostumassa yhä vahvempi osa Euroopan turvallisuusinfrastruktuuria.

– Kun Suomi ryhtyy Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaaksi ensi vuonna, teemme sen aikakautena, jossa järjestön toimintakykyä koetellaan enemmän kuin koskaan sen 50-vuotisen historian aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, syvät jakolinjat ja järjestön päätöksenteon yksimielisyysvaatimus ovat yhdessä luoneet olosuhteet, jotka haastavat Etyjin roolin rauhan ja vakauden edistäjänä. Kriisin keskellä meidän on kuitenkin muistettava yksi perustotuus: Etyjiä tarvitaan edelleen, Junnila sanoo.

Turvallisuus on yhteinen asia

Etyj on ainoa alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan – ja myös Venäjän – näkemykset kohtaavat samassa pöydässä.

– Tämän dialogin merkitystä ei voi aliarvioida, vaikka ristiriidat ovat syviä ja yhteisten päätösten tekeminen vaikeaa, kun edes budjetista ei päästä sopuun.

– Lopuksi haluan kiittää valiokuntaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon huolellisesta käsittelystä. Keskustelumme ja analyysimme tässä vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä osoittavat valiokunnan asiantuntemusta ja sitoutumista Suomen turvallisuuden ja kansainvälisten suhteiden vahvistamiseen, Junnila sanoo.