PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustajan Vilhelm Junnilan mukaan normien purkaminen on edennyt hyvin tämän hallituskauden aikana. Hallitus on asettanut tavoitteeksi purkaa vähintään 300 normia, jotka haittaavat yrityksiä ja kansalaisia. Junnila arvioi, että hallituskauden loppuun mennessä saadaan purettua jopa noin 400 normia.
Nykyhallituksen tavoitteena on purkaa vähintään 300 yrityksiä, kuntia ja kansalaisia haittaavaa normia. Norminpurkuryhmän perussuomalaisena jäsenenä toimiva kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo, että on työ on tuottanut tuloksia.
– Nyt ollaan 200:n paremmalla puolella. Helmikuussa me lähetetään viimeinen lista eteenpäin, mikä tämän kauden aikaan ehditään myös toteuttaa, Junnila sanoo.
Turhaa sääntelyä purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja sujuvoittaa kansalaisten arkea. Kevyempi ja sujuvampi sääntely on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä.
– Jos miettii vaikka rakennusalaa ja siihen liittyvää byrokratiaa, niin normeja on purettu merkittävä määrä. Vuositasolla on saatu säästettyä 120 miljoonaa euroa, Junnila kertoo.
Hänellä on takataskussaan myös muita kansalaisten arkea ja yritystoimintaa helpottavia esimerkkejä norminpurkutyön tuloksista.
– Passin voimassaoloaika pitenee kymmeneen vuoteen viidestä vuodesta. Lisäksi oli määräys, että hotellihuoneessa on oltava ikkuna. Sitä ei saanut muuten vuokrata hotellihuoneena, joten me purettiin tämä normi.
Ehdotuksia pois karsittavasta sääntelystä on tullut yrityksiltä, eduskunnasta, kunnista, ministeriöistä ja kansalaisilta.
Junnilan mukaan hänelle voi laittaa eduskunnan sähköpostiin hyviä ehdotuksia purkutyötä vaativista normeista.
– Kaikkia mahdollisia ehdotuksia otetaan vielä vastaan, jotka vaikuttavat positiivisesti talouskasvuun ja ihmisten arkielämään. Ei ehkä kuitenkaan sellaisia normeja, jotka aiheuttavat valtiolle lisäkustannuksia, mutta jotka vaikeuttavat arkielämää. Junnila opastaa.
Tätä hallituskautta on jäljellä runsas vuosi, kun vaalikausi kestää ensi vuoden kevääseen saakka.
– Me uskomme, että pääsemme ehkä noin 400 purettuun normiin sitten kun tämä hallituskausi on ohi, Junnila sanoo.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asettamassa norminpurkuryhmässä on yksi jäsen jokaisesta hallituspuolueesta.
– Käytännössä me saadaan lähteä purkamaan melkein mitä tahansa normia siltä osin, kun me ollaan löydetty siihen keskenämme yhteinen sävel, Junnila toteaa.
Hänen mukaansa työryhmä on ollut oikotie moneen asiaan, jotka ei olisi edennyt esimerkiksi normaalissa hallitustyöskentelyrytmissä.
– Olen nauttinut tästä, koska on niin paljon sellaista naurettavaa määräystä ja normia, jossa olisi paljon perattavaa ja purettavaa.
Junnila kertoo normien purkamisesta Keijon Tuumaustunti- podcastissa, jossa keskustellaan myös vasemmiston empatiakyvyttömyydestä, järjestöjen rahoituksesta ja verotuksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat yhdessä laatineet laajan 39 ehdotuksen norminpurkulistan. Lista sisältää konkreettisia toimia, joilla vähennetään byrokratiaa, sujuvoitetaan palveluita ja parannetaan sääntelyn ennustettavuutta.
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
