VM:n ex-ylijohtaja Nyberg: Jos talouskasvu ja hyvinvointi eivät kuulu euron hyötyihin, kannattaisi selvittää, mitä muita hyötyjä siitä on

Valtionvarainministeriön entinen rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja, VTT Peter Nyberg kertoo Brysselin Koneen haastattelussa mielipiteensä EU:n elvytysvälineestä.

Hänen mukaansa elvytysväline voi olla merkki poliittisen solidaarisuuden osoituksesta, mutta se ei ole välttämätön koronaseuraamusten hoidolle.

– Se ei ole myöskään riittävä edes euromaiden ongelmallisten maiden talouspulmien ratkaisemiseksi. Se edistää melko tehokkaasti EU:n marssia kohti keskitettyä finanssipoliitiikkaa kansallisten parlamenttien kustannuksella, hän sanoo haastattelun aluksi.

Nyberg sanoo, myös, että voimme arvata, että jos lainoilla rahoitaetaan raskaasti velkaantuneita maita, on kysymys lahjasta.

Suomen osuus tulisi olemaan noin 13 miljardia.

– Puhdas arvaus on, että takaisin tulisi kahdeksan miljardia. Nettomääräisesti Suomi maksaisi vähintään viisi miljardia. Epäilen suuresti, että vientimme nousisi sen verran. Lisäksi se olisi vientiä, josta itse maksamme.

Elvytyksen kohteina ovat maat, jotka eivät ole Suomen pääasiallisia vientikohteita. Pakettiin myönteisesti suhtautuvalle Saksalle esimerkiksi Italia on tärkeä vientimaa. Saksan vientiyritysten laariin tulee suoraa hyötyä elvytyskohdemaista.

Nybergin mukaan myös Ranska hyötyy, sillä sen pankeilla on suuret vastuut Portugalissa, Kreikassa ja Espanjassa. Ranskalla on myös erittäin paljon Italian lainoja.

Nybergin mukaan Suomella on tässä paketissa jonkinsorttisia ei-taloudellisia tavoitteita.

– Tässä saattaa olla pikemminkin kysymys jonkinlaisesta paikan lunastamisesta EU:n lounaspyödissä.

Kyse ei ole koronasta vaan komission toimivallan laajentamisesta

Nyberg sanoo myös, että korona ei ole edes ohi. Korona on lähinnä poliittinen syy.

–Kaikki ovat huolilssaan. Italia rähjää kunnolla, ettei sitä auteta. Käytännössä kyse on muusta kuin koronasta. Suuri syy siihen, että tähän mennään on se, että komissio näkee oivan tilaisuuden laajentaa toimivaltaansa. Sillä rakennettaisiin kauan toivottua finanssipolitiikkaa, hän sanoo.

Hänen mukaansa siinä vaiheessa kun rahoja pitää maksaa takaisin sanottaisiin, että EU maksaisi, jos vain saisi verotusoikeuden.

Valuvikainen euro

Nyberg muistuttaa, että euro syntyi valuvikojen kanssa.

– Viat eivät ole menneet mihinkään. Nyt niille pyritään löytämään korjausta.

– Niin kauan, kun maalla ei ole omaa valuutaa, sen pitää olla ketterä ja joustava kotimaisilla markkinoilla. Tämä on se varsinainen valuvika, mikä eurossa on. Kaikki maat eivät siihen siihen pysty, hän selventää.

Nyberg sanoo, että on mahdollista, että Italia eroaa eurosta.

–Italialla on samanlainen ongelma kuin Suomella. Kasvua ei ole ja velkaa hirveästi.

Kannataako siis Suomen olla eurossa?

Nybergin mukaan kannattaa vakavasti miettiä ja olisi hyvä selostaa, minkälaisia muita hyötyjä on eurosta on, jollei talouskavu ja hyvinvointi kuulu niihin.

Se kuinka kalliiksi eroaminen tulisi Suomelle on kysymys, josta ei ymmärrettävistä syistä ole juuri keskusteltu.

Moni ekonomisti ei puhu siitä julkisesti. Yksittäiselle ekonomistille on vaikeaa sanoa jotain, joka ei ole hänen työnantajansa kanssa linjassa.

– Pieni ryhmä ekonomisteja teki selvityksen. Halvimmillaan ero olisi 10 miljardia ja kalleimmillaan se johtaisi poliittisiin kostotoimiin euromaiden kohdalla.

Nyberg sanoo, että euroero saattasi tuottaa plussaa Suomelle muutaman vuoden päästä erosta. Se edellyttäisi, että oma valuutta joustaisi ja vienti vetäisi. Hänen mukaansa euroerosta hyötyisivät Suomen lisäksi Italia, Kreikka, Espanja ja Portugali je ehkä Irlanti sekä Ranska.

Kuuntele Brysselin kone täältä >