

VM:n ex-ylijohtaja Peter Nyberg: ”Euroajan historia Suomen osalta ollut karu” – mutta mitä on vielä edessä?
Kun Suomi siirtyi eurovaluuttaan, menetimme ”kansallisen kurittajan”, siis keskuspankin. Miten voidaan ratkaista kilpailukyvyn vaalimisen ongelma, kun kotimaista kurinpitäjää enää ole? Tätä kysyy blogissaan valtionvarainministeriön eläkkeelle jäänyt ylijohtaja Peter Nyberg. Hän avaa kirjoituksessaan niitä yhteiskunnallisia muutoksia, joita eurovaluutta Suomelle aiheuttaa.
VTT Peter Nyberg huomauttaa, että kymmenen vuoden heikon talouskasvun jälkeen yhä useammat euron kannattajat ovat joutuneet hieman vastahakoisesti myöntämään, ettei eurojäsenyys ole ollut Suomen taloudelle eduksi. Hän on tyytyväinen siitä, että vihdoin selkokielisesti myönnetään, että eurojäsenyys asettaa Suomelle käytännössä pitkälle meneviä yhteiskunnallisia muutosvaatimuksia.
Nyberg muistuttaa, että koska eurojärjestelmässä valuuttakurssi ei voi muuttua, on taloudellisten sopeuttamiskeinojen löydyttävä maan rajojen sisäpuolelta. Näitä voivat olla muun muassa työmarkkinoiden, hyödykemarkkinoiden ja yritysten sisäisen toiminnan joustot.
Hänen muistikuviensa mukaan taloudellisten joustojen vaatimus ei ollut euroon liittyessämme maan päättäjille epäselvä – olihan Suomella pitkä devalvaatioiden historia, joka osoittaa kyvyttömyydestä sopimiseen.
– Luotettiin kuitenkin siihen, että kun Suomi kerran oli jäsenenä, niin pelko ja kokemus kilpailukyvyttömyyden seuraamuksista pakottaisivat eri osapuolet maan kannalta vastuulliseen toimintaan. Tältä osin ajattelu oli hyvin samantapainen kuin se jota sovellettiin romahdukseen päätyneen ”vakaan markan” synnyttämisessä.
Euron karu historia
Nybergin käsityksen mukaan euroajan historia on Suomen osalta ollut karu. Nokian nousun jälkeen on koettu pitkä suhdannetaantuma ja matalan kasvun kausi. Kilpailukyky on heikentynyt.
– Uutena joustojen korvikkeena ja eri osapuolten etujen rahoituskeinona tuli käyttöön jatkuva julkisen talouden velkaantuminen, jota suuresti helpotti euroalueen poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka. Nousevien korkojen aikana tämäkin tie on nyt kuljettu loppuun, mutta ymmärtääkseni vieläkään ei vallitse yksimielisyyttä siitä mitä joustoja ja kenen toimesta tulisi ensisijaisesti kehittää, Nyberg kirjoittaa.
Kenen siis pitäisi joustaa? Työntekijöidenkö?
Nybergin mukaan luulisi olevan eduksi, jos kaikilta osapuolilta vaadittavia joustoja yritettäisiin lisätä samaan aikaan ja yhdessä. Tämä taas vaatii osallistujilta sopimishalua ja -kykyä sekä kaikkien valmiutta keskusteluun ja muiden osapuolten tarpeiden huomioimiseen.
– Valitettavasti suomalainen keskustelu näyttää keskittyvän melkein yksinomaan juuri työmarkkinoiden joustojen lisäämiseen. Sopimisyhteiskunnan vaatima laaja valmius keskusteluun ja muiden osapuolten näkökohtien ymmärtämiseen on puuttunut Suomesta sekä ennen euroaikaa että sen jälkeen.
Tämän osoittavat Nybergin mukaan edelleenkin jatkuvat kilpailukyvyttömyyden jaksot sekä julkisen vallan syömävelan kasvu euroaikana.
Oman keskuspankin – kurittajan – puutteessa syömävelka kasvaa. Mutta velkaantumista ei voida jatkaa loputtomiin.
Mitä siis pitäisi tehdä?
Kolme vaihtoehtoa
Nyberg hahmottelee blogissaan kolme päävaihtoehtoa, joista jokaiseen liittyy kovia poliittisia rajoitteita:
1. Liittovaltio: Suomi voisi suostua siirtämään päätösvaltaa ulkomaille vielä suuremmassa määrin kuin tähän saakka, toivoen sieltäpäin kotimaisia työmarkkinoita sitovia rajoitteita ja ohjeita.
2. Euroero: Suomi voisi synnyttää uudestaan kotimaisen kurinpitäjän siirtymällä takaisin omaan kansalliseen valuuttaan.
3. Sopimisyhteiskunta: Suomi voisi myös pyrkiä seuraamaan Ruotsin ja Saksan esimerkkiä laajentamalla vaadittavien joustojen määrää ja varmistamaan, että eri osapuolten näkemyksiä huomioidaan.
Liittovaltiotietä on Nybergin mukaan helppo kulkea pikkuaskelin – siihen saakka kunnes päämäärä selviää, jolloin vastustus merkittävästi kovenee. Euroero voisi tulla kyseeseen ainoastaan tilanteessa, jossa kunnes maa kohtaa todella suuria taloudellisia vaikeuksia.
– Sopimisyhteiskuntaa voidaan tavoitella parhaiten siinä yhä epätodennäköisemmässä tilanteessa jossa taloudellinen toiminta on vakaa ja hyvä eivätkä poliittiset vastakkainasettelut ole jyrkkiä.
Blogi päättyy pohdintaan siitä, nähdäänkö jatkossa ay-liikkeen kurittamista, yritysten tukien rajoittamista, vai onko edessä laajeneva päätösvallan siirto europäättäjille. Sopimisyhteiskunta olisi mahdollinen sekin, mutta ellei tähän päästä, lienee lähivuosina tiedossa suomalaista yhteiskuntaa melko syvästi jakavaa talouspolitiikkaa.
Blogi luettavissa kokonaisuudessaan täällä >
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








