

Voiko EU saada Italiaa liekaan?
Italia ja muu EU ovat napit vastakkain Italian ensi vuoden budjettialijäämästä. Brysselin mielestä alijäämä on liian suuri, mutta Rooma ei halua antaa periksi. EU:lle tilanne ei ole mitenkään uusi.
Vuonna 2015 Kreikka oli viittä vaille hylkäämässä kolmannen tukipaketin sen tiukkojen ehtojen vuoksi. Se olisi mitä ilmeisimmin merkinnyt myös Kreikan euroeroa. Se olisi puolestaan luonut mahdollisesti ylivoimaisia paineita koko rahaliiton repeämiselle. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras kuitenkin taipui tukiohjelmaan, vaikka se oli tyrmätty kansanäänestyksessä selkein luvuin.
Tällä erää EU:lla on kuitenkin vastassa raskaan sarjan vastus. Sen vuoksi aiemmin käytetty taktiikka ei todennäköisesti toimi. Näin kirjoittaa Kansainvälisen valuuttarahaston ex-virkailija Isabelle Mateos y Lago talouslehti Financial Timesissa.
Kreikka väsytettiin markkinavoimilla
Italian ja Kreikan erot eivät jää pelkästään kokoon. Moni muukin muuttuja on toisin, vaikka yhtäläisyyksiä Kreikan kriisiin kieltämättä onkin.
Tsiprasin ja Italian varapääministerien Matteo Salvinin (kuvassa) ja Luigi Di Maion yhteinen tekijä on talousohjelmien vastustus ennakkoon. Toinen näitä kahta tapausta yhdistävä tekijä on EU:n halu saada asiat sujumaan unionin määräämällä tavalla.
Kreikan kohdalla EU sai tahtonsa lävitse, kun Euroopan keskuspankki istui tarkoituksellisesti käsiensä päällä ja antoi Kreikan muhia markkinavoimien kiehauttamassa sopassa riittävän kauan. EU:lla oli yksi täysin ylivoimainen valttikortti: EU tiesi kreikkalaisten haluavan pysyä yhteisvaluutan jäsenmaana.
Kun Kreikan rahoituskustannukset hipoivat taivaita, ei Kreikalla ollut kuin kaksi vaihtoehtoa: hylätä tukipaketti ja hyvästellä euro tai alistua.
Italian kohdalla tällaisen strategian noudattaminen saa kuitenkin riskivalot vilkkumaan tulipunaisena. Italialaiset suhtautuvat rutkasti kreikkalaisia penseämmin niin euroon kuin koko EU:iin. Pienikin lipsahdus voisi merkitä euron säilymisen kannalta suorastaan katastrofaalisen lopputuloksen.
Markkinat ovat suhtautuneet kiistaan melko tyynesti
Italian ensi vuoden budjetista syntynyt kiista on toki näkynyt markkinoilla. Italian lainakorot ovat olleet koholla, mutta eivät missään nimessä hälytystilan arvoisesti.
Tähän on mitä ilmeisimmin parikin syytä. Ensimmäinen on se, että markkinoillakin tiedetään panosten suuruus. EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa päästää Italiaa siihen tilanteeseen, että maassa otetaan käyttöön rinnakkaisvaluutta ja maa rymisee eurosta ulos. EU:n paljon rummuttamia palomuureja ei varmastikaan haluta kokeilla, sillä jos tai kun ne pettävät, on piru irti.
Toiseksi suuri osa Italian veloista on italialaisilla sijoittajilla, sekä tietysti EKP:lla. Ulkomaiset sijoittajat arastelevat helposti kiikkeriä tilanteita. Ulkomaiset sijoittajat ovatkin myyneet Italian velkaa, ja se on näkynyt hienoisena markkinakorkojen nousulla.
EU ei siten ole saanut Italiaa Kreikan tavoin tiukasti ruuvipenkkiin kiinni.
Italian tukipaketti olisi liian suuri
Osapuolten tulee varoa myös liiallista mahtailua. Jos Italiaan iskisi samansuuruinen markkinapaniikki kuin mitä Kreikassa nähtiin, ei EU:lla olisi varaa pelastaa Italiaa. Tämä siitä huolimatta, vaikka Italia haluaisikin säilyä euromaana. Näin ainakin Italian hallitus on vakuutellut useaan otteeseen.
EU ei voine tarttua kumileimasimeen ja hyväksyä Italian budjetti sellaisenaan. Pelko siitä, että muutkin jäsenmaat tekevät perässä samoin, on aivan liian suuri.
EU:lle kenties paras vaihtoehto olisi tarjota jonkinlaista kompromissia ja hyväksyä Italialle muodollisesti esitystä pienempi alijäämä. EU voisi neuvotella myös budjetin eri elementteihin hienosäätöä ja pyrkiä Italiaa perääntymään edes maan eläkejärjestelmäuudistuksen romuttamisesta.
Italian budjettiesitystä ei nimittäin pidetä kautta maailman täysin kelvottomana tekeleenä. Esimerkiksi vasemmalle nojaavan brittilehti Guardianin mielestä budjettiesitys on varsin hyvä.
Mikäli Italia ei jänistä eikä taivu, EU:n kannattanee tehdä kuten Mateos y Lago kirjoituksessaan neuvoo: yrittää parhaalla mahdollisella tavalla suojautua Italian heiluttamalta ”murskainpallolta”.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan komissio tyrmäsi odotetusti Italian budjettiesityksen

Immonen: EU-eliitti on suurin syyllinen Euroopan jakautumiseen

Italia syyttää EU-virkamiehiä maan talousahdingosta

EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








