LEHTIKUVA
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. Eurokriisin aikoihin suomalaisten ostovoima oli hieman euroalueen keskimääräistä korkeampi. Espanjalaisten ostovoima oli 19 prosenttia, portugalilaisten 32 prosenttia ja kreikkalaisten 37 prosenttia suomalaisten ostovoimaa alhaisempi.
Kriisimaat ovat ottaneet merkittävästi suomalaisten ostovoimaa kiinni. Vuonna 2023 espanjalaisten ostovoima oli lähes suomalaisten tasolla. Portugalilaisten ja kreikkalaisten ostovoima on enää noin 20 prosenttia suomalaisten ostovoimaa pienempi. Kriisimaiden ostovoima on kasvanut nopeammin kuin euroalueella keskimäärin.
Miten on käynyt kriisimaiden julkisen talouden velalle? Kreikan velka oli 164 prosenttia bruttokansatuotteesta vuonna 2023. Kreikka ei ole onnistunut vähentämään velkaantumistaan. Espanja julkinen velka on noussut 90 prosentista 105 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugalin julkinen velka on laskenut 129 prosentista 98 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valitettavasti Suomen julkinen velka on kasvanut 57 prosentista 77 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Espanja, Kreikka ja Portugali ovat selvinneet Suomea paremmin Ukrainan sodan vaikutuksista. Venäjän kaupan loppuminen ja energiakriisi eivät ole vaikuttaneet niin paljon näihin maihin kuin Suomeen.
Mikä voisi olla tämän vertailun opetus? Talouskasvun aikaansaamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen kannattaa panostaa ennakolta ja hyvän sään aikaan. Rahoitusmarkkinoiden ja/tai euroalueen alijäämämenettelyn pakottamana sopeuttamistoimet ovat aina vaikeampia. Kriisimaat ovat kriisiajan jälkeen valinneet talouskasvun.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
