Vuoden 2015 siirtolaiskriisin toistuminen on todellinen uhka – Purra: ”Itsenäisellä valtiolla on velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei

Siirtolaiskriisin kärjistyminen ja vuoden 2015 kaltaisten tapahtumien toistuminen eivät valitettavasti ole perusteettomia uhkakuvia. Tilanne eri puolilla Eurooppaa ja monilla perinteisillä ongelma-alueilla on akuutti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaati vastauspuheenvuorossaan eduskunnan välikysymyskeskustelussa Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen hallitusta ottamaan uhan tosissaan.

Läheisin ja vaarallisin tilanne on Valko-Venäjällä, josta autoritaarinen johto alueen muiden epädemokraattisten toimijoiden tukemana organisoi kehittyvistä maista siirtolaisvirtaa EU:n itäisille rajoille, erityisesti Puolaan.

Siirtolaisten määrät uhkaavat myös monilla muilla alueilla Euroopassa, kun koronakriisin pahimpien rajoitusten helpottaessa määrät nousevat nopeasti aiemmalle tasolle ja yli. Ihmisiä pyrkii etenkin Italiaan, Kreikkaan ja Kyprokselle keskisen ja itäisen Välimeren reittejä pitkin.

– Italiaan saapuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Salakuljettajien toimesta liian täyteen lastattuja aluksia poimitaan mereltä jatkuvasti. Myös Turkista saapuu siirtolaisia kuljettavia veneitä Kreikkaan. Turkki käyttää samaa retoriikkaa kuin Valko-Venäjä ja Venäjä väittäessään, että Kreikka rikkoo ihmisoikeuksia pyrkiessään suojelemaan itseään. Kypros puolestaan on vaatinut komissiolta, että turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin keskeyttää, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Vaatimuksena hätätilapykälät

Viimeksi kun Turkki järjestelmällisesti ohjasi siirtolaisia kohti Kreikkaa, Suomen hallituksen sisäministeri ei tunnistanut tilannetta hybridioperaatioksi. Hän oli huolissaan ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista. Nyt hybridioperaatiot on yleisesti tunnustettu sellaisiksi, ja ne tapahtuvat entistä lähempänä Suomea.

Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät välikysymyksen hallitukselle Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen.

– Välikysymyksessä kysyimme, miten hallitus varautuisi mahdolliseen siirtolaisia ruutina käyttävään hybridihyökkäykseen ja miksi ministerien lausunnot eroavat toisistaan ja samankin ministerin lausunnot eroavat toisistaan päivästä riippuen.

– Halusimme tietää, tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti. Vaadimme pikaisesti eduskuntaan tuotavaksi niin kutsutut hätätilapykälät rajavartio- ja ulkomaalaislakiin, jolloin turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden vuoksi.

– Kysyimme myös vetovoimatekijöiden poistamisesta, palauttamisen tehostamisesta ja muista asiaan oleellisesti liittyvistä seikoista, Purra sanoi.

Vastaus ei toimi – vain saivartelee

Purran mielestä hallituksen välikysymykseen antama vastaus oli yllätyksetön. Hallitus ei toimi, vaan saivartelee epäolennaisuuksilla, jotka eivät vastaa tarpeeseen hätätilapykälistä tai muista kiristyksistä. Hallitus ei tunnista uhkaa. Se ei tunnusta turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä tai ihmisten hyödyntämistä suomalaisen yhteiskunnan vastaisessa toiminnassa.

– Hallitus väittää, että kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja diplomatian keinoin hoidettavasta asiasta. Entä jos diplomatia ei riitä? Jos se ei onnistu? Onko hallituksen koko paletissa lainkaan sellaista vaihtoehtoa, että sopimus ei pidä, dialogi ei riitä – ja Suomi vain vastaanottaa turvapaikkahakemuksia? Turvapaikkajärjestelmän tai kansainvälisen humanitaarisen auttamisen tarkoitus ei ole tarjota sodankäynnin työkaluja kenellekään, Purra sanoi.

Sisäministeriltä ensitöiksi ylimielinen tulkinta

Uusi vihreä sisäministeri Krista Mikkonen väitti ensitöikseen, että opposition välikysymys on haitallinen Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Purra pitää väitettä röyhkeänä, mutta vihervasemmistolle tyypillisenä. Kun mitään konkreettista ei ole tarjolla, hyökätään viestintuojaa vastaan.

– Arvoisa sisäministeri, teidän sinisilmäisyytenne, hyväuskoisuutenne ja kyvyttömyytenne erottaa erilaisia motiiveja toisistaan mahdollistaa tämän toiminnan. Se, että ette näe massasiirtolaisuudesta seuraavan minkäänlaisia ongelmia kohdemaalle, luo itsessään hybridivaikuttamisen mahdollisuuden.

Toisin kuin uusi sisäministeri on väittänyt, minkäänlaista vaikuttavaa varautumista ei ole Purran mielestä tehty. Hallintovaliokunta on saanut käsiteltäväkseen yhden aihepiiriin liittyvän hallituksen esityksen. Siinä vastaanottotoiminnasta vastaaminen laajamittaisen maahantulon yhteydessä siirrettiin ELY-keskuksilta maahanmuuttovirastolle.

– Ei muuta. Ei mitään muuta. Mietintö hyväksyttiin viime viikolla, ja oppositio jätti siihen vastalauseen. Vaadimme siinäkin, että hallitus valmistelee ja tuo eduskuntaan viipymättä esityksen, jolla luodaan valmius keskeyttää turvapaikanhaku määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella.

Valmiuslain päivitys ei riitä

Purra ei pitänyt väläyteltyjä valmiuslain muutoksia riittävinä eikä toisaalta riittävän nopeinakaan. Mikäli turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä ja massasiirtolaisuutta ei sinällään nähdä ongelmaksi, jota vastaan pitää suojautua, valmiuslain pykäliä ei ole mahdollista muotoilla riittävän tehokkaiksi.

– Ongelma ei ole siinä, miten sujuva prosessi on laajamittaisen maahantulon tapauksessa – ongelma on itse laajamittainen maahantulo eli massasiirtolaisuus kehittyvistä maista Suomeen ja muualle unionialueelle, Purra huomautti.

Lisäksi valmiuslain mahdolliset muutokset koskisivat hyvin todennäköisesti vain täysin kestämätöntä tilannetta, jossa tulijat lasketaan jopa sadoissa tuhansissa. Purra ei haluaisi nähdä sitä tilannetta, kun hallitus riitelee siitä, onko 85 tuhatta tulijaa liikaa vai sittenkin aivan sopivasti. Valmiuslain pitää mahdollistaa rajojen suojaus, ei sitä, että yhteiskunnassa voidaan tehdä erityistoimia mahdollisimman monen vastaanottamiseksi.

Vastaanottopaikkojen kartoittaminen ei ole varautumista

Viime vuonna sisäministeri Maria Ohisalo kertoi varautumisesta näin: ”Meillä on totta kai suunnitelmat siitä, jos ihmisiä tulee enemmän, että miten vaikka perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maata ja miten se prosessi on mahdollisimman jouheva ja toisaalta laadukas, että jokaisen turvapaikkaprosessi käsitellään hyvin.”

Tämä kertoo Purran mielestä kaiken oleellisen siitä, miten Suomen hallitus näkee siirtolaiskriisiin varautumisen tai maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ylipäätään.

– Vastaanottokapasiteetin kartoittaminen, patjojen hankkiminen tai esimerkiksi hankkeet muukalaisvihamielisyyden vähentämiseksi eivät ole varautumista. Valmistautuminen ja varautuminen tarkoittavat suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla estetään Suomea haittaavien ja uhkaavien ilmiöiden realisoituminen ja varmistetaan haittojen minimointi.

Mallia Itävallasta, Norjasta ja Tanskasta

Vastaukset siitä, että turvapaikkaprosessi on aina pakko läpikäydä, eivät Purran mielestä riitä. Monella EU:n jäsenmaalla on hätätilapykälät ja mahdollisuuksia toimia toisin. Nämä maat kuuluvat aivan samoihin kansainvälisiin sopimuksiin kuin Suomi, eikä niitä voida pitää sen vähemmän demokraattisina maina.

Viimeksi Puola otti käyttöön hätätilapykälät, eikä EU:n komissio sanonut mitään. Hallituksen riveistä Puolaa on kiitelty ja kritisoitu. Hallituksesta kerrottiin muun muassa sisäministerin suulla, että Suomessa olisi aina yksi raja-asema auki, jossa turvapaikkahakemuksen voisi jättää.

– Mallia oikea-aikaisesta valmistautumisesta hallitsemattomaan laittomaan maahanmuuttoon pitää ottaa Itävallasta, Norjasta ja Tanskasta, jotka säätivät tarvittavista hätätilapykälistä jo vuonna 2016 sitä edeltäneen vuoden syksyn turvapaikanhakijakaaoksen jälkeen. Näissä kolmessa maassa hallituksella on oikeus julistaa hallitsemattoman maahantulon uhatessa hätätila, jolloin rajoille tulevilla henkilöillä ei ole oikeutta jättää turvapaikkahakemusta ja heidät käännytetään takaisin.

– Kertoo karua kieltään Suomen valmiuskyvystä, että kuusi vuotta Euroopan siirtolaiskriisin jälkeen vastaavanlaisia säännöksiä ei ole saatettu maamme lainsäädäntöön – eikä aiota saattaa vieläkään.

Pääkohteina Suomi ja Saksa

Tällä hetkellä Puola, Liettua ja Kreikka suojelevat Eurooppaa. Komissio antaa hiljaisen hyväksyntänsä, koska kaikki tietävät, että tosi on kyseessä. Nyt ulkorajojaan suojaavat maat eivät kuitenkaan ole niitä, joihin siirtolaiset jäisivät.

– Siksi jossakin vaiheessa on hyvin todennäköistä, että maat eivät enää kykene tai halua suojata rajojaan, vaan päästävät ihmisjoukot ensin sisään ja sitten läpi eli eteenpäin, kohti Saksaa ja esimerkiksi Suomea. Sen takia Suomella pitäisi olla kunnossa sekä länsi- että itäraja ja koko lainsäädäntö.

Suomi ei saa olla sen houkuttelevampi kohdemaa kuin muutkaan. Tällä hetkellä Suomi on sitä, ja valitettavasti hallitus haaveilee entisestään lainsäädännön löysäämisestä. Salakuljettajien, hybridivaikuttajien ja tavallisten siirtolaisten tiedossa on, minne kannattaa suunnata ja millaisia porsaanreikiä maahan pääsyyn ja jäämiseen voidaan hyödyntää. Jokainen ministerin ajattelematon ulostulo on kuin kutsuhuuto.

– Itsenäisellä ja täysivaltaisella valtiolla pitää olla oikeus ja velvollisuus suojata itseään ja kansalaisiaan ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei. Valtio, jolta tällainen oikeus puuttuu, syystä tai toisesta, ei ole täysivaltainen.