
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Financial Times saa käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. Suomessa vain Kauppalehti ja HS ovat kirjoittaneet aiheesta hyvin niukan jutun. Tämä on erikoista, sillä arvion mukaan Suomen maksettavaksi tulisi 25 miljardin vuotuinen summa – joka on lähes yhtä suuri kuin kaikki sote-menot yhteensä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Euroopan Unionin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi täysi hiilineutraalisuus pitäisi saavuttaa vuonna 2050. Mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole olemassa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kuuluisa talouslehti Financial Times on saanut käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. (Financial Times, 23.1.2024, otsake ”EU must invest about 1,5 trillion a year to meet net zero target”). Summa on 1 500 miljardia euroa vuodessa eli 1,5 biljoonaa. Kahdenkymmenen vuoden aikana 2030-2050 summa olisi peräti 30 000 miljardia euroa. Unionin jäsenmaiden BKT oli viime vuonna yhteensä noin 16 000 miljardia euroa. FT:n mukaan komissio ehdottaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö alenisi 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Komissio julkistaa helmikuussa virallisesti laskelmansa, jotka ilmeisesti on vuodettu FT-lehdelle. Suomessa ilmeisesti vain Kauppalehti on huomannut FT:n kirjoituksen 23.1.2024 (”Vihreän siirtymän hinta alkaa selvitä”).
Vihreän siirtymän kokonaislasku voidaan jakaa jäsenmaiden kesken niiden BKT-osuudella. Suomen osuus olisi silloin noin 25 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran rahaa Suomen siis tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan vuodessa. Summa on vajaat 10 prosenttia Suomen BKT:n arvosta vuodessa. Puolustusvoimien menot ovat nykyisin noin kaksi prosenttia BKT:stä.
Tiedossa ei vielä ole, miten EU:n komissio on ajatellut jakaa kulut EU:n tasolla maksettaviin ja toisaalta jäsenmaiden itse suoraan maksaviin investointeihin. Todennäköistä on, että jäsenmaat itse maksavat suoraan pääosan kuluista. Täysin avoin on myös kulujen jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Suomen julkinen talous on niin huonossa kunnossa, että vastuuta siirrettäneen pääosin yksityiselle sektorille eli pääosin yrityksille.
EU-maiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo pitkään trendinomaisesti. Komissio julkistanee arvionsa vihreään talouteen siirtymisestä helmikuussa. Komissio esittänee edellä mainittuja summia tarkoituksella ennen europarlamentin vaaleja kesäkuun alussa. Niistä syntyy varmasti kiihkeä keskustelu. Kysymys on valtavista summista jäsenmaiden kannalta katsottuna. Tämä luo suurta painetta lisätä jälleen EU:n yhteistä velkaa kuten tapahtui NGEU-hankkeessa koronan yhteydessä vuonna 2022. Silloin päätettiin ottaa velkaa yhteensä noin 750 miljardia euroa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun komissiolta tulossa olevat ehdotukset. Jäitä on pantava hattuun. Komissiolla on tulossa muitakin ehdotuksia yhteisen velan ja tulonsiirtojen kasvattamiseksi. Suomi on yhteisissä hankkeissa aina ollut nettomaksajan roolissa kuten edellä mainitussa elvytysrahaston eli NGEU:n hankkeessa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Hallituksen esitys alentaisi bensan hintaa – myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalalle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








