

LEHTIKUVA
Wihonen: Kansalaisia vaaditaan mukautumaan hintojen nousuun – mukautuuko valtio?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen kansalaisten liikkumisen tukemisesta energiakustannusten noustessa.
Polttoaineen varsin nopea hinnannousu on ajamassa monia kansalaisia ahdinkoon. Varsinkin maakunnissa moni joutuu jo laskemaan työssä käymisen taloudellista järkevyyttä. Vaikutus näkyy lisäksi kuljetuksissa ja kerrannaisvaikutus tuntuu kansalaisten lompakoissa.
– Bensan hinnan uutisoidaan olevan jo Euroopan unionin kalleinta. Monissa EU-maissa on kansalaisille tuotu verohuojennuksia, joilla polttoaineen hintaa pyritään hillitsemään. Esimerkiksi Saksassa bensiinin hinnan arvioidaan laskevan noin 30 senttiä per litra verohuojennuksen jälkeen. Suomen linja on tuntunut olevan, ettei verohuojennuksiin ole varaa, toteaa kansanedustaja Jussi Wihonen.
– Jakeluvelvoitteeseen tuotiin helpotusta, mutta kansalaiset toivovat lisää apua. Erityisesti kuljetusalalla, maataloudessa ja teollisuudessa olisi tarvetta avulle tilanteen helpottamiseksi.
– Kuljetusalan ammattidieselmallia ollaan tuomassa, mutta esimerkiksi Rakennusteollisuus on huomauttanut, että työkonealalle ei olla saamassa juuri minkäänlaisia tukia. Kuljetusalan polttoainetuen hakeminenkin on ajoitettu vasta marraskuulle, joten yritykset joutuvat sinnittelemään pitkään, Wihonen kuvaa tilannetta.
”Koettakaa kestää ja vähentäkää kulutusta”
Kansalaiset kokevat olevansa vaikeassa tilanteessa sijaiskärsijöitä, ja Wihosen mukaan apua ei juuri ole tullut.
– Kansalaisia neuvotaan vähentämään kulutusta ja siirtymään joukkoliikenteen ja vähäpäästöisempien kulkuyhteyksien käyttäjiksi. Isoimmissa kaupungeissa tämä saattaa olla mahdollista, mutta polttoaineen kustannusten nopea kasvu vaikuttaa myös joukkoliikenteen vuoroihin ja kustannuksiin. Pienimmillä paikkakunnilla joukkoliikenteen resurssit ovat jo nyt varsin rajalliset ja vuoroja on vähän, eivätkä ne usein palvele työssäkäyviä.
Valtio veronmaksajia vai veronmaksajat valtiota varten?
Wihosen mukaan elämä kallistuu lähes jokaisella sektorilla.
– Suurituloisille sadan euron lisämeno kuukaudessa voi olla taskurahaa, mutta pienituloisille hinnannousut vaikuttavat jo merkittävästi elämiseen. Ylhäältä voidaan neuvoa vähentämään kulutusta ja muuttamaan tottumuksia, mutta kansalaisen elämää se ei helpota. Kun valtio lisää velkaantumistaan ja lisämenojaan, niin kansalaisten näkökulmasta on kestämätöntä, että valtion omien menojen suhteen ei tunnuta tekevän vähennyksiä, Wihonen toteaa.
– Kovan veropaineen alla kansalaiset pohtivat, onko valtio veronmaksajia varten vai veronmaksajat valtiota varten.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa energian korkean hinnan aiheuttamia huolia ihmisten elämässä ja miten kansalaisia aiotaan tukea ja kannustaa tilanteessa. Wihonen kysyy myös, miten eriarvoistumista alueiden ja kansalaisten välillä aiotaan hillitä energiakustannusten kasvaessa ja miten hallitus aikoo vähentää kulutusta valtion omissa toiminnoissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoainetuki polttoaineiden hinnannousu kuljetukset energiakustannukset suurituloiset työssäkäynnin kannattavuus vähäpäästöiset energiamuodot verohelpotukset jakeluvelvoite rakennusteollisuus ammattidiesel kuljetusala polttoaineen hinta Jussi Wihonen EU-maat kirjallinen kysymys veronmaksajat pienituloiset Liikkumisen hinta Energian hinta Euroopan unioni bensan hinta maakunnat Joukkoliikenne Velkaantuminen Saksa Maatalous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Autoilijat saivat tarpeekseen hallituksen kurjistavasta politiikasta: ”Polttoaineveroa alennettava välittömästi”

Ranne: EU ja Suomi sääntelevät itseään kohti Pohjois-Korean elintasoa – ”Loppukädessä yksityiset kansalaiset kuluttajina ja veroalamaisina maksavat kaiken”

Hallitus ylimielisenä opposition huolesta suomalaisten pärjäämisen suhteen – Meri: ”Ei oppositiolla ole vaikeaa, vaan kansalla”

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Riikka Purra ja Mari Rantanen hybridihyökkäyksistä: Marinin hallituksen malli keskittyy maahantunkeutujien sujuvaan vastaanottamiseen, ei heidän tulonsa estämiseen

Hallitus tukee kuljetusalaa, mutta miksi taksit unohdettiin?

Mäenpää tyytymätön kuljetusyritysten määräaikaiseen polttoainetukeen – hallitus unohti taksit, maanrakennusalan ja metsäkoneyrittäjät

Perussuomalaisten liikennevaliokuntaryhmä vaatii ammattidieselin käyttöönottoa: ”Jakeluvelvoite on käytännössä merkittävä hinnankorotus, jota emme voi kannattaa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








