

PS ARKISTO
Wihonen: Mitkä ovat ulkomaisen työvoiman kustannukset ja vaikutukset yhteiskunnalle?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen työperäisen maahanmuuton kustannuksista. Wihonen kysyy, onko hallituksessa mietitty, mitä tapahtuu, kun satojatuhansia uusia ihmisiä muuttaa Suomeen lyhyen ajan sisällä.
– Viime aikoina ovat monet yritykset ja vaikuttajat vaatineet mediassa työperäisen maahanmuuton kasvattamista. Yleisesti ollaan huolissaan Suomen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, kun ikäluokat pienentyvät ja työikäisten määrä vähenee suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Osaajapula on termi, jota viljellään paljon, kuvaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen viime aikojen uutisointia.
Vaatimuksia tuhansista uusista osaajista
Esimerkiksi teknologiateollisuus on ilmaissut tarvitsevansa kymmenessä vuodessa peräti 130 000 uutta ”osaajaa”. Sote-alalla on todettu tarvittavan ”kymmeniätuhansia hoitajia työperäisenä maahanmuuttona”. ”Osaaja”pulaa on myös monilla muilla aloilla, esimerkiksi rakennusalalla ja raskaassa teollisuudessa.
Wihosen mukaan erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan työperäisen maahanmuuton ilmaistaan olevan Suomea pelastava tekijä. Ihmetystä kuitenkin herättää, kuinka laveasti ”osaaja”-termiä keskustelussa käytetään.
– Sillä voidaan samaan aikaan tarkoittaa sekä korkeakoulutettuja insinöörejä tai lääkäreitä että matalapalkka-alojen ruumiillisen työn tekijää. Tarve varmasti on monenlaisille työntekijöille, mutta yhteiskunnan näkökulmasta on iso ero siinä, elääkö työntekijä palkallaan vai tarvitseeko hän yhteiskunnan tukia selvitäkseen elämisen kuluista.
Korvaako määrä laadun?
Suomalaisten työttömien ja opiskelijoiden sivuuttaminen ja vähättely keskustelussa on Wihosen mielestä perin kummallista.
– Totta on, ettei ole kenties realismia odottaa, että työttömistä pystyttäisiin suoraan kouluttamaan ja työllistämään yritysten tarpeisiin, mutta esimerkiksi uusien ikäluokkien osalta tuomitaan jo, ettei osaajia löydy. Korvaako määrä sitten laadun?
Jos Suomi ei tuota osaajia, missä vika?
Moni ala pyörii jo ulkomaisen työvoiman voimin, ja nyt jo monella työmaalla ”osaajat” tulevat muualta. Vastavalmistuneiden ammattitaitoa kuvataan huonoksi, ja ulkomailta löytyy parempia osaajia.
– Herää huoli suomalaisen koulutuksen puolesta, jos koulutus ei tee opiskelijoista ”osaajia”, Wihonen toteaa.
Palkkataso harvoin mainitaan osaajapulan syynä
Esimerkiksi Ylen jutussa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räsänen toteaa: ”Työnantaja on ehkä tottunut Suomessa siihen, että koulutusjärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa, joka voidaan rekrytoida välittömästi työhön ja ainoastaan lyhyt perehdytys tarvitaan. Voi olla, että tämä on muuttumassa, ja myös työnantajalta tarvitaan lisää panosta rekrytointivaiheessa.” Herää kysymys, mikä muutoksen taustalla on.
Insinööriliitto toki nosti esille, että myös maastamuutto on kotimaisten osaajien osalta suurta. Syyksi todettiin maamme korkea verotus ja ulkomailta saatava parempi palkka. Palkasta harvemmin ääneen puhutaan keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta. Ainakaan ei syynä osaajapulaan.
Työperäisen maahanmuuton vaikutukset
Wihosen mukaan työperäinen maahanmuutto nähdään pikaratkaisuna ongelmaan, mutta yleisesti ei tunnuta ajattelevan tuhansien ihmisten saapumisella maahamme olevan minkäänlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Vaikka suomen kieli on vaikea oppia, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voisi palvella vain englanniksi, varsinkaan jos työpaikka sijaitsee Pohjois-Karjalan pienissä kunnissa.
– Toki iso kysymys on myös se, että löytyykö pieniin kuntiin tekijöitä vai houkuttelevatko isoimmat kaupungit enemmän osaajia. Ja jos elämisen kustannukset ovat suuremmat kuin työstä saatava palkka ja työntekijä joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin, niin mikä osaajista saatu hyöty silloin on? Wihonen kysyy.
Mikä on hallituksen käsitys?
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta sen käsitystä EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman tarpeista. Hän haluaa tietää, millä aloilla osaajapula on suurin ja minkä koulutustason osaajia täällä tarvitaan. Wihonen penää hallitukselta vastausta myös siihen, miten suomen kielen koulutus tullaan näille osaajille järjestämään.
– Mikä on suomalaisessa koulutuksessa vialla, jos esimerkiksi ammattikoulusta valmistutaan ilman osaamista tai ammattitaitoa, ja miten ongelmaa aiotaan ratkoa?
– Mitä vaikutuksia arvellaan olevan yhteiskuntaan, kun maahan muuttaa satojatuhansia uusia ihmisiä lyhyellä aikavälillä, ja mitä kustannuksia työperäiselle maahanmuutolle on laskettu? Wihonen haluaa tietää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Insinööriliitto Heikki Räsänen suomalaiset opiskelijat suomalaiset työttömät sote-ala raskas teollisuus osaajat teknologiateollisuus osaajapula työperäisen maahanmuuton kustannukset korkeakoulutetut maahanmuuttajat palkkataso työperäinen maaahanmuutto maastamuutto työ- ja elinkeinoministeriö Jussi Wihonen kirjallinen kysymys matalapalkka-alat ulkomainen työvoima hyvinvointivaltio Talouskasvu Rakennusala koulutus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Keskusta hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa – perussuomalaisten Mäkelältä tyrmäys: ”Suomen tulee suojella omia työmarkkinoitaan”

Ruotsi ei ole vieläkään toipunut vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä – pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä ja lasku veronmaksajille 30 miljardia vuodessa

Vasemmistoliiton ex-ministeri Saramo vertasi Suomeen pyrkiviä humanitaarisia maahanmuuttajia Nobel-voittajiin – Tavio tyrmäsi: ”En usko, että on montaa nettoveronmaksajaa”

Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”

Työperäisestä maahanmuutosta on tullut oikotie Ruotsin sosiaalietuuksiin

Tilastot eivät tue osaajapula-hokemaa – ”Kysymys on mitä suurimassa määrin sumeilemattomasta maahanmuuton lisäämisestä, ei työvoimasta”

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








