

LEHTIKUVA
Wihonen: Pohjois-Karjalan hanhiongelmaan saatava päätöksiä nopeasti ja paikallisesti
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Pohjois-Karjalan valkoposkihanhiongelmasta ja ruuhkautuneesta lupahakemusjärjestelmästä.
Aiemmassa kirjallisessa kysymyksessään perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedusteli, mitä tukitoimia hanhihaitoista kärsiville viljelijöille on tiedossa ja miten hanhiongelmaan aiotaan puuttua. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen vastauksessa todettiin, että lisäresursseja on kohdennettu hanhien karkotuslupien käsittelyyn, mutta vain määräajaksi.
– On hyvä, että ongelma tiedostetaan ja että hallitus on ollut valmis lisäämään resursseja väliaikaisten poikkeuslupien käsittelyyn. Kuitenkin on vaikea ymmärtää, miksi päätösten tekeminen on keskitetty Varsinais-Suomen alueelle, kun suurimpia hanhihaittoja koetaan Itä-Suomessa, varsinkin Pohjois-Karjalan alueella, Wihonen toteaa.
Hanhet eivät jää odottamaan päätöksiä
Resursseja on kohdistettu myös Pohjois-Karjalaan, mutta Wihonen ei näe tämän tuoneen ratkaisua ongelmaan. Käytännössä hakemusten käsittelyt ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
– Hanhien karkottamisen poikkeuslupien käsittely on ollut varsin hidasta ja asioiden eteneminen koetaan varsin ongelmalliseksi. Sama ongelma on muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Espoossa ei poikkeuslupaa hanhien karkottamiseen saatu, vaikka poikkeuslupaa haettiin viisi kuukautta sitten.
– Vaikuttaa siltä, ettei hakemusten suurta määrää pystytä käsittelemään määräajassa. Jos vaaditaan vielä lisäselvitystä, niin paperisota venyy kuukausien mittaiseksi. Hanhet eivät jää kuitenkaan odottamaan, ja toisille on välttämätöntä toteuttaa häätämistä, oli lupaa tai ei. Tältä keväältä Pohjois-Karjalassa kenties vältyttiin pahimmilta hanhiparvilta, mutta ongelma ei ole poistunut. Tänäkin keväänä arvioitiin yli puolen miljoonan hanhen ylittäneen Suomen.
Elinkeino uhattuna myös jatkossa
Wihosen mukaan kyse ei ole vain nurmikoiden tai rantojen pilaamisesta, vaan monen elinkeinon tulevaisuudesta. Wihonen ei ihmettele, miksi sympatiaa linnuille ei heru, kun hanhet aiheuttavat joka vuosi satojen tuhansien eurojen tappiot itäsuomalaisille elinkeinonharjoittajille. Ongelma ei Wihosen mukaan tule poistumaan, vaan valtavat parvet tulevat kulkemaan Suomen yli myös jatkossa keväisin ja syksyisin.
– Viljelijät kaipaavat nopeasti apua ja ymmärrystä tilanteeseen. Päätöksiä kaivataan nopeasti ja paikallisesti. Pohjois-Karjalassa elinkeinoa harjoittava viljelijä ei voi odottaa kuukausitolkulla lupaa Varsinais-Suomesta hanhien karkottamiseen. Lupa ei paljon auta, jos hanhet ovat ehtineet jo syödä pellon tyhjäksi.
Miten erityislupahakemuksia tehostetaan?
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten erityislupien käsittelyä aiotaan tehostaa ja nopeuttaa. Hän haluaa tietää myös, olisiko ministeriön mielestä järkevää keskittää päätäntävaltaa myös muualle kuin Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jotta päätöksiä saataisiin tehtyä nopeammin ja paikallisemmin.
– Miten varaudutaan tulevien syksyjen ja keväiden hanhimuutoille ja saapuville erityslupahakemuksille? Wihonen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- karkotusluvat lupahakemukset Valkoposkihanhet elinkeino Itä-Suomi Maanviljelijät Krista Mikkonen Pohjois-Karjala Jussi Wihonen kirjallinen kysymys Varsinais-Suomi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: ”Vihreä ideologia ei salli lihan käyttämistä edes hädänalaisten hyväksi”

PS-kansanedustajat kysyvät hallitukselta valkoposkihanhien tehokkaan karkoittamisen perään

Wihonen toivoo selkeämpää ohjeistusta tapahtuma-alan koronarajoituksiin ja -suosituksiin: ”Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat selkeää ohjeistusta”

Wihonen: Kevät toi valkoposkihanhet ja merimetsot maanviljelijöiden ja kalastajien riesaksi – ajetaanko elinkeinotoiminta alas kaakattajien tieltä?

Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








