

LEHTIKUVA
Wille Rydman sivaltaa kokoomusjohtoa: ”Petteri Orpoa hallitsee pelko”
Kokoomuksesta juuri eronnut, perussuomalaisten ehdokkaana kevään eduskuntavaaleihin lähtevä kansanedustaja Wille Rydman kertoo, että suuri ratkaisu kypsyi monivaiheisen prosessin ja harkinnan tuloksena vuodenvaihteessa. Rydman katsoo, että hän voi erinomaisesti jatkaa vaikuttamista ja politiikkaa perussuomalaisissa, jossa hänet on aina otettu hyvin vastaan.
Toisen kauden kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri, pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Wille Rydman pudotti vuodenvaihteen jälkeen kaksi poliittista uutispommia: maanantaina Rydman ilmoitti eroavansa kokoomuksesta, eilen Rydman kertoi lähtevänsä eduskuntavaaliehdokkaaksi perussuomalaisten listalta Helsingin vaalipiiristä.
Käänteen taustalla on monivaiheinen tapahtumasarja, jonka yksi nivelkohta oli viime kesänä julkaistu Helsingin Sanomien kyseenalainen artikkeli, jonka julkaisu johti poliisin aloittamaan esitutkintaan artikkelin julkaisusta.
HS:n jutun julkaisusta seurasi Rydmanin ero sekä kokoomuksen eduskuntaryhmästä että valiokuntapaikoilta, minkä jälkeen Rydman on toiminut omassa eduskuntaryhmässään.
Rydman on avannut tapahtumien taustoja myös eilen julkaisemassaan blogikirjoituksessa.
Yli 20 vuotta kokoomuksessa vaikuttanut Rydman toteaa, että päätös irtautua kokoomuksesta oli raskas pitkän vaikuttamistyön jälkeen puolueessa.
Suomen Uutisille Rydman sanoo kuitenkin jo vuonna 2017 tehneensä pohdintaa, olisiko hän tuolloin, mikäli olisi siihen aikaan ollut puoluetta hakeva nuori, voinut arvioida tilanteensa toisin.
– Tuolloin 2017 jouduin punnitsemaan, että jos olisin silloin ollut se sama 16-vuotias puoluettaan etsivä nuori kuin vuonna 2002, niin mitenköhän olisin arvioinut tilannetta Jussi Halla-ahon–Riikka Purran perussuomalaisten ja toisaalta Petteri Orpon–Kai Mykkäsen kokoomuksen välillä? Tämä oli silti enemmänkin teoriatason ajattelua, koska olin tehnyt jo aiemmin valinnan kokoomuksesta omana puolueenani.
Puoluejohto säikähti
Aikaisempi pohdiskelu alkoi hiljalleen muuttua konkretiaksi viime kesän tapahtumien ja Helsingin Sanomien julkaiseman artikkelin jälkeen. Rydman oikoi jo viime kesänä HS-artikkelin enimpiä vääristelyjä ja asiavirheitä blogissaan. Kokoomuksen puoluejohdon reagointia tilanteeseen Rydman kuvaa luokattomaksi.
Rydman huomauttaa eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen kesällä tv-haastattelussa oudosti maininneen, että Rydmanilla olisi mahdollisuus ”palauttaa luottamus ihmisyyteen”.
– Jo silloin jouduin pohtimaan vakavammin, voinko enää edes palata osaksi joukkuetta, joka voi toimia noin alhaisella tavalla. Jopa siinä tapauksessa, että käsillä olisi ollut konkreetista näyttöä väärintoimimisestani, tuollaiset puheet olisivat olleet todella rajuja, kansanedustaja kummeksuu.
Rydman sanoo, että lopullinen harkinta ja johtopäätökset kypsyivät vuodenvaihteessa. Kokoomusjohdossa ei ollut halua käsitellä läpi Rydmanin tilannetta ja tämän asemaa puolueessa.
Erityisesti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon toiminta on herättänyt ihmetystä. Orpo on ollut hyvin haluton puhumaan Rydmanin tilanteesta Rydmanin itsensä kanssa saati kommentoimaan kansanedustajan asemaa medialle.
Rydman tuntee kokoomusjohtaja Orpon ja arvioi, että taustalla on pitkälti kokoomusjohtajan säikähtäminen.
– Orpo pakenee julkista keskustelua, jos siihen liittyy riskejä. Petteri Orpo on pelon hallitsema, hän pelkää kaikkea mahdollista, ja siksi hänen toimintansa näyttäytyy siltä, miltä se näyttää.
Kokoomusjohto koki hankalaksi
Rydman sanoo, että hänen nuorena tekemäänsä päätökseen liittyä kokoomukseen vaikutti olennaisesti käsitys siitä, että mielikuvien sijaan kokoomus pysyttäytyy tosiasioissa. Rydmanin mukaan tällainen puolue kokoomus ei kuitenkaan ole ollut enää ainakaan 17 vuoteen.
– Jo Jyrki Kataisen ja Taru Tujusen kaudella kokoomuksesta tuli puolue, jolle mielikuvat olivat kaikki kaikessa ja tosiasiat joko toissijaisia tai kokonaan vailla merkitystä. Tätä tuskailin jo kauan ennen valintaani kansanedustajaksi. Se on kuitenkin suuntaus, joka on kokoomukselle pidemmän päälle haitallinen, koska kokoomuksen potentiaaliset äänestäjät tuskin sellaista haluavat.
Rydman arvioi, että hänen asemaansa kokoomuksessa vaikutti heikentävästi myös toiminta politiikassa tavalla, joka ei ole miellyttänyt kokoomuksen puoluejohtoa. Esimerkiksi jo kesällä 2021 Rydman eduskunnassa äänesti, kuten perussuomalaisetkin, EU:n 750 miljardin euron elvytyspakettia vastaan, toisin kuin kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö.
– Kokoomuksessa on autoritäärinen puoluekulttuuri, jossa yleensä mennään sen mukaan, mitä johto sanoo. Olen saattanut olla kokoomukselle hankala tapaus, koska en ole aina toiminut näin, koska omalla toiminnallani olen myös generoinut asioita, Rydman sanoo ja arvioi, että omalla aktiivisella linjallaan hän sai osan kokoomusedustajista mukaansa äänestämään EU-elvytyspakettia vastaan.
– Voi olla, että minä olen ollut se muitakin kokoomusedustajia eteenpäin johdon linjasta liikuttanut kansanedustaja, ja siksi Mykkänen ja Orpo ovat kokeneet minut hankalaksi.
Maahanmuuttokriittisyys politiikan ytimessä
Maahanmuuttokriittisyys ja haittamaahanmuuton vastustaminen ovat perussuomalaisen politiikan ytimessä. Rydman toteaa, että maahanmuuttokriittisyys on aina kuulunut myös hänen poliittiseen linjaansa. Rydman katsoo, että perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen linja vastaa erittäin hyvin hänen omaa näkemystään.
– Kokoomuksenkin maahanmuuttopoliittiseen linjaan on ajan kuluessa tullut tolkkua, mutta edelleen puolueessa on vaikeuksia myöntää sitä, että tietynlainen maahanmuutto, suuressa mittakaavassa, on aina ongelmallista ja silloin mitkään kotoutumistoimet eivät auta.
– Kokoomuksessa on vielä liikaa hurskasta uskoa siihen, että kotoutuminen onnistuisi helposti joillakin valmiilla kotoutumisen resepteillä jopa suuren maahanmuuton volyymin tilanteessa, jossa kulttuurinen etäisyys vastaanottavasta yhteiskunnasta on suuri. Mikään esimerkki ei kuitenkaan puolla tällaista käsitystä. Kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa, joihin on kohdistunut paljon maahanmuuttoa tietyistä kulttuureista, kotoutumista ei ole tapahtunut, koska tulijaväestö on taipuvainen kääntymään sisään päin ja jäämään yhteiskunnan ulkopuolelle. Myös perussuomalaisten työperäisen maahanmuuton kritiikki on relevanttia.
Tukea äänestäjiltä
Rydman sanoo, että vaikka päätös irtautua kokoomuksesta pitkän ajan jälkeen oli raskas, päätös on samalla myös helpottanut tilannetta ja puhdistanut ilmaa. Kevään eduskuntavaaleja kohti hän suuntaa hyvillä mielin.
Helsingin perussuomalaisten piirihallitus katsoo, että Rydman on uransa aikana aina tehnyt Suomen kansallisen edun mukaista politiikkaa niin eduskunnassa kuin Helsingin kaupunginvaltuustossakin.
Etenkin Rydmanin ajama maahanmuuttopolitiikka istuu hyvin yhteen perussuomalaisten arvomaailman kanssa. Perussuomalaiset arvostaa Rydmanin työtä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja hänen panostaan esimerkiksi yrityksessä torjua EU:n elpymispaketin hyväksyntä, minkä suhteen Rydman oli alusta alkaen samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa.
Rydman sanoo saaneensa äänestäjiltä paljon kannustavia yhteydenottoja.
– Eduskuntavaaleihin lähden luottavaisesti ja uskon, että voin vetää omia äänestäjiäni mukanani. Kokonaisuuteen liittyy sekin, että monet äänestäjäni ovat alusta saakka olleet tyrmistyneitä sekä Helsingin Sanomien artikkelin johdosta että kokoomuksen eduskuntaryhmän toiminnasta. Monet ovat ilmaisseet, että haluavat äänestää minua joka tapauksessa. Käsitykseni mukaan tilanne on ravistellut äänestäjiä myös muualla Suomessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Taru Tujunen eduskuntavaalit 2023 kotouttamisen ongelmat työperäinen maaahanmuutto EU-elvytyspaketti Maahanmuuttokriittisyys haittamaahanmuutto Kai Mykkänen Wille Rydman Riikka Purra Helsingin Sanomat Petteri Orpo perussuomalaiset Jyrki Katainen Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


KRP käynnistää esitutkinnan seksuaalirikokseksesta, näin Wille Rydman vastaa: ”äimän käkenä”

Onko Helsingin Sanomat kertonut satuja, valtionsalaisuuksia, molempia vai ei kumpaakaan? HS joutuu puntariin sekä Wille Rydmanista että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: ”Täysi luottamus”

Wille Rydman moittii ankarasti Petteri Orpoa ja Kai Mykkästä – kokoomus ei koskaan halunnut selvittää, mitä oli tapahtunut

Wille Rydman hyväksyttiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi

Wille Rydman perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän jäseneksi

Kokoomusnuoret vaatii tiukempaa ilmastopolitiikkaa – ei haluaisi perussuomalaisia hallitukseen

Purralta kovaa kritiikkiä kokoomuksen ja SDP:n EU- ja ulkopoliittisille linjauksille: ”Sinipunahallitus ei muuttaisi mitään”

Perussuomalaiset: ”Kotoutumislain uudistaminen pilattiin kiireellä ja ideologialla”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








