

PS ARKISTO
Yhdysvallat kirittää nyt rajusti Eurooppaa kohentamaan turvallisuuttaan – Tynkkynen: ”Tarpeellinen herätys Euroopalle”
Tällä viikolla EU:ssa käsitellään monia turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sisäistä turvallisuutta. Lisäksi tarkastellaan EU:n kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että koska maailma on menossa kovempaan suuntaan, Euroopankin tulisi osoittaa kovempaa pelaamista kuin tähän mennessä on nähty.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mukaan Euroopan rooli turvallisuuden takaajana näyttää silti hieman luultua paremmalta, vaikka EU onkin reagoinut verrattain hitaasti ulkoiseen uhkaan eli Venäjän laajentumispyrkimyksiin.
– Yhdysvallat on nyt kirittänyt Eurooppaa laittamaan turvallisuutensa kuntoon. On hyvä, että Euroopassa on nyt kyetty tekemään päätöksiä, Ylen aamussa vieraillut Tynkkynen sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja jopa vaatimuksia puolustuksen kohentamiseksi Tynkkynen pitää jopa tarpeellisena herätyksenä Euroopalle.
– Miten muuten Eurooppa olisi herännyt, koska EU:n suhteen ja osalta turvallisuus ei ole kovinkaan paljon mennyt eteenpäin?
– Maailma on menossa kovempaan suuntaan, ja Trump on jo ottanut kiinni kehityksestä ja alkanut pelaamaan kovemmalla tavalla. Euroopankin tulisi olla kovempi pelaaja.
Ukrainan tukemiseen tarvitaan lisää poliittista tahtoa
Esimerkiksi Ukrainaa ei EU:n osalta ole kyetty tukemaan tarpeeksi.
Tynkkysen mukaan Ukrainan tukemisen sodan loppumiseksi tulisi sisältää ainakin isompaa rahoitusta Ukrainan tueksi, suurempia pakotteita sekä painostusta Venäjän jäädytettyjen varojen ottamiseksi käyttöön.
– Useita erilaisia ratkaisuja on kyllä olemassa, mutta poliittinen tahtotila ei ole tällä hetkellä riittävä.
– Sen sijaan Naton osalta on menty selvästi eteenpäin. Tavoite viiden prosentin puolustusmenoista on huima loikka verrattuna siihen, miten EU:ssa näperrellään.
Euroopan aseistautuminen vaatii menojen priorisointia
Euroopan aseistautuminen vaatii massiivisesti lisärahoitusta. Tynkkynen sanoo, että varsinaisesti edes lisärahoitus ei ole suurin ongelma, vaan priorisointi.
– Tälläkin hetkellä EU:ssa käytetään valtava määrä rahaa vihreään siirtymään. EU:n budjetissa on paljon eri sektoreita, joista pystyttäisiin uudelleen kohdentamaan rahaa turvallisuuteen ja Ukrainan puolustamiseen, mutta nähtävästi niin ei haluta tehdä. EU-parlamentin keskusteluissakin sama vanha nysvääminen jatkuu, vaikka isot turvallisuusasiat pitäisi nyt laittaa kuntoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puolustusmenojen kasvattaminen Ukrainan tukeminen kyberturvallisuus hybridivaikuttaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unioni Eurooppa Donald Trump Sisäinen turvallisuus Sebastian Tynkkynen Turvallisuus Yhdysvallat Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäministeri Mari Rantanen: Ilman perussuomalaisia rajaturvallisuuslakia ei olisi saatu Suomeen
Viime vuonna voimaan tulleessa rajaturvallisuuslaissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Lain tarkoituksena on torjua vieraan valtion vaikuttamista Suomeen hyväksikäyttämällä maahantulijoita. Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa rajaturvallisuuslain olleen suuri ponnistus, sillä vastaavaa lakia ei ole ollut muualla Euroopassa.

Perussuomalaiset puolustaa suomalaista työtä, turvallisuutta ja isänmaallisuutta
Perussuomalaisten mielestä hallituksen tekemät toimet ovat tärkeä suunnanmuutos kohti vastuullista, kestävää ja kansallista etua korostavaa politiikkaa. Perussuomalaiset seisoo hallituksen isänmaallisen linjan takana puolustaen suomalaista työtä, yrittämistä, turvallisuutta ja suomalaisia arvoja.

Antikainen: Rikollisjoukko ei määrää Suomen puolustuksesta – ”Töhrykampanja ei muuta Suomen turvallisuuspolitiikkaa”
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.

PS-Nuoriso: SDP ei välitä suomalaisten turvallisuudesta
Perussuomalainen Nuoriso tuomitsee SDP:n toiminnan rajalakiäänestyksessä. Rajalain jatko vaati eduskunnassa taakseen viiden kuudesosan enemmistön, mutta SDP tietoisesti myönsi kuudelle kansanedustajalleen virallisesti luvan äänestää rajalain jatkoa vastaan. Kaikeksi onneksi laki saatiin tästä huolimatta hyväksyttyä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








