

Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa Afganistanista rajua kritiikkiä – “Uusi Saigon”
Afganistanin hallinto romahti, kun nopeasti edennyt ääriliike Taleban on ottanut vallan maassa. Talebanin joukot etenivät Afganistanin pääkaupunki Kabuliin sunnuntaina. Useilla alueilla Taleban eteni ilman merkittävää sotilaallista vastarintaa. Tapahtumasarjaa on kuvattu sotilasliitto Naton suurimmaksi epäonnistumiseksi. Se on myös humpuukia maalailleelle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenille nöyryyttävä epäonnistuminen.
Afganistanin omat asevoimat romahtivat lopulta huomattavasti nopeammin, kuin mitä monissa pessimistisimmissäkään arvioissa oli odotettu. Asevoimien koulutusta on kuvailtu puutteelliseksi ja taistelumoraalia heikoksi. Monien sotilaiden kuvailleen jättäneen rivinsä, usein Talebanin kostotoimien pelossa.
Sunnuntaina Talebanin joukot etenivät pääkaupungissa sijaitsevaan hylättyyn presidentinpalatsiin ja julistivat maan olevan hallinnassaan:“Tämä on suuri päivä afgaaneille ja mujahideeneille”, Talebanin tiedottaja Mohammad Naeem kertoi. “He ovat todistaneet 20 vuoden työnsä ja uhraustensa hedelmiä. Kiitos Jumalalle, sota maassa on ohi.”
“Emme usko että ulkovallat aikovat toistaa epäonnistuneita kokemuksiaan Afganistanissa enää.”
Naeemin lausunnoista uutisoivat mm. Guardian-sanomalehti ja Reuters-uutispalvelu.
Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa rajua kritiikkiä – “Uusi Saigon”
Talebanin etenemisen taustalla on Yhdysvaltojen ja NATO-maiden päätös vetää joukkonsa Afganistanista.
“Sotilasoperaatiomme Afganistanissa päättyy elokuun 31. päivänä. Vetäytyminen etenee turvallisesti ja hyvässä järjestyksessä”, presidentti Biden vakuutteli vielä heinäkuun alkupuolella pitämässään puheessa.
Bidenilta kysyttiin tuolloin, näkeekö hän yhtymäkohtia Afganistanin tilanteessa Vietnamin sodan päättymiseen ja Saigoniin vuonna 1975. Tuolloin Yhdysvallat joutui pakenemaan Pohjois-Vietnamin joukkoja kaoottisessa tilanteessa koko maailman seuratessa, kun suurvaltaa nöyryytettiin pienemmän Pohjois-Vietnamin toimesta.
“En minkäänlaisia. Nolla. Silloin kokonaisia prikaateja tunkeutui suurlähetystömme porteista. Taleban ei ole sama kuin Pohjois-Vietnamin armeija. Ei tule olemaan mitään sellaista tilannetta, jossa näemme että ihmisiä tullaan evakuoimaan suurlähetystömme katolta Afganistanissa”, Biden vastasi toimittajan kysymykseen.
Englanninkieliseen videoon on koottu Bidenin epäonnistuneimmat Afganistania koskevat pohdinnat:
This may become the most infamous — and devastating — press conference ever held by an American President. pic.twitter.com/j4kKwyPDVm
— BDW (@BryanDeanWright) August 15, 2021
Vain reilu kuukausi Bidenin kommenttien jälkeen uutiskuvat näyttivät, kuinka ihmisiä evakuoitiin Yhdysvaltain suurlähetystön katolta Kabulissa.
Useissa medioissa tilannetta onkin verrattu Vietnamin sodan päättymiseen. Nähtäväksi jää, millaisia mahdollisia vaikutuksia tällä on Bidenin presidenttiyteen.
“Imperiumien hautuumaa” Afganistanista tuli myös Suomen pisin sotaoperaatio
Afganistania on kuvailtu myös “imperiumien hautuumaaksi”. Ennen Yhdysvaltojen ja länsiliittouman lähes 20 vuotta kestänyttä operaatiota myös esimerkiksi Neuvostoliitto on yrittänyt miehittää aluetta, huonoin tuloksin.
Alunperin nykyinen Afganistanin sota käynnistyi syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen, kun Afganistanin silloisen Taleban-hallinnon katsottiin suojelleen Osama bin Ladenin Al-Qaeda -terroristijärjestöä ja sen harjoitusleirejä maassaan.
Afganistanin konfliktissa arvioidaan kuolleen ainakin 47245 paikallista siviiliä suoraan sotatoimien seurauksena. Länsiliittouman sotilaita Afganistanissa on kaatunut 3502.
Yhdysvallat on lisäksi arvioinut, että Irakin ja Afganistanin operaatioiden taloudelliset kokonaiskustannukset nousevat biljooniin dollareihin.
Myös Suomi osallistui NATO-johtoiseen ISAF-operaatioon vuodesta 2002 alkaen. ISAF:in korvasi Resolute Support -niminen operaatio vuonna 2015.
ISAF- ja Resolute Support-operaatioissa Afganistanissa palveli vuosina 2002-2021 yhteensä 2467 suomalaista. Rauhanturvaoperaationa alkanut Suomen osallistuminen muistutti Afganistanin tilanteen muuttuessa yhä enemmän sotaa.
ISAF-operaatiossa kuoli kaksi suomalaissotilasta, vuosina 2007 ja 2009. Myös vakavia haavoittumisia tapahtui.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset Afganistanin operaatioissa nousivat Suomen osalta lopulta noin 315 miljoonaan euroon. Kokonaisarvio kaikista Suomen kustannuksista, mukaanlukien esimerkiksi Afganistaniin annettu kehitysapu, lähentelee jopa miljardia euroa.
Viimeiset suomalaiset sotilaat palasivat Afganistanista kesäkuussa.
Suomalaisia evakuoidaan, suurlähetystö toistaiseksi suljettu
Sunnuntai-iltana ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että Suomen suurlähetystö Kabulissa ei tarjoa enää lähetystöpalveluita maanantaista eteenpäin.
Haavisto myös toisti ulkoministeriön voimassa olevan matkustustiedotteen, jonka mukaan Afganistanissa yhä olevia suomalaisia kehotetaan poistumaan maasta välittömästi.
Suurlähetystön väkeä evakuoidaan parasta aikaa. Ulkoministeriön mukaan ainakin 18 suomalaista on evakuoitu onnistuneesti maanantai-aamuna Kabulista Qatarin pääkaupunki Dohaan. Ylen A-Studiossa vierailleen ulkoministeri Haaviston mukaan loppujen suomalaisten evakuoinnissa kestäisi nykyisen tiedon valossa vielä ainakin joitakin päiviä.
Sekä suomalaisia että Suomelle työskennelleitä paikallisia henkilöitä on yhä maassa.
Ulkoministeriöstä on arvioitu, että noin 170 suomalaisille työskennellyttä henkilöä tai heidän perheenjäsentään oltaisiin evakuoimassa Suomeen.
Puolustusministeri Kaikkonen: “Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen on luvannut selvitystä siitä, mitä Afganistanin operaatiosta opittiin. Selvityksen toteuttaa puolustusministeriö yhteistyössä ulkoasiainhallinnon kanssa.
“Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei. Eduskunta aikanaan teki yksimielisen päätöksen osallistumisesta operaatioon”, Kaikkonen kommentoi asiaa Demokraatille antamassaan haastattelussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Resolute Support ISAF Ashraf Ghani Taleban Kabul Joe Biden Lähi-itä Pekka Haavisto Ulkoministeriö Afganistan Yhdysvallat Antti Kaikkonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kyle Rittenhouse Tucker Carlsonin haastattelussa: ”Kyse oli oikeudesta puolustaa itseään”

Inflaatio kurittaa amerikkalaisia, bensan hinta ennätyskorkealla – Biden kehottaa kansaa sähköauto-ostoksille

Valkoisen talon ex-lääkäri: ”Bidenin kognitiiviset kyvyt heikentyneet – uhka kansalliselle turvallisuudelle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








