Yhteisvaluutalta karisee kaikki sen väitetyt hyödyt – jäljelle jää kymmenien miljardien vastuut ja velat

Finanssikriisistä alkaen Suomen ja Ruotsin väliset taloudet ovat erkaantuneet toisistaan länsinaapurin eduksi. Euron meille tuomien taloudellisten hyötyjen jäätyä jo lukujenkin valossa varjoon, alettiin päättäjätasolta korostaa yhteisvaluutan tuomaa turvallisuuspoliittista merkitystä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan karisee tämäkin peruste Suomen eurojäsenyydeltä.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kirjoittaa Kauppalehdessä, ettei euro ole turvallisuuspolitiikkaa.

Hän toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta vaikuttaa olevan puolustuspoliittisesti monin verroin aktiivisempi Pohjois-Euroopassa kuin yksikään EU-jäsenmaa.

Uskottava puolustus

Suomen eurojäsenyyden mielekkyyttä alettiin epäillä eurokriisin myötä. Suomen oli osallistuttava miljardiluokan yhteisvastuullisiin talkoisiin pitääkseen pääosin eteläisiä jäsenmaita yhteisvaluutassa mukana. Tuohon aikaan eurokeskustelua ohjattiin turvallisuuspolitiikkaan.

Periaate vaikutti olevan, että vaikka eurosta olisi pelkkää haittaa, sille piti keksiä jokin enemmän tai vähemmän uskottava syy pysyä mukana. Vastuut ja yhteisvelat ovat kasvaneet ja ne myös jäävät harteillemme kymmeniksi vuosiksi.

Suomen turvallisuuspolitiikka on nojannut uskottavaan puolustukseen. Yhteisvaluuttaa ei onneksi koskaan tosiasiallisesti pidetty turvallisuuspoliittisena jalustana siinä määrin, että voimavaroja olisi siirretty puolustuksesta muualle.

Kriisissä rahoitustukea

Murto huomauttaa, että eurojäsenyyden myötä Suomi olisi oikeutettu Euroopan keskuspankin rahoitustukeen kriisin iskiessä. Hän pitää kestämättömänä tilannetta, että EKP sulkisi ovensa kriisin kouriin joutuneelta jäsenmaaltaan.

Muu maailma ei silti katso eurojäsenyyttä turvallisuuspoliittisena ratkaisuna. Muu maailma laskee niitä seuraamuksia, mitä hyökkäys aiheuttaisi.