Yle ja HS tekivät elokapinan mielenosoituksesta pääuutisen – professorit marssitettiin puolustelemaan laittomuuksia ja keskeisen liikenneväylän katkaisua

KOMMENTTI | Osa mediasta kiirehti sunnuntaina puolustamaan mielenosoittajien oikeutta katkaista Helsinginniemen liikenne laittomalla mielenosoituksella. Mitä suvaitsevaisempi media, sen suuremmalla volyymilla poliisin toiminta mielenosoituksen yhteydessä nostettiin esille. Aihe nousi suvaitsevaisuuden etulinjassa taistelevien Ylen ja HS:n pääuutiseksi.

Mikä näistä on viikonlopun tärkein uutinen? Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän romuttaminen? Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin korona? Vai poliisin toiminta laittoman mielenosoituksen yhteydessä Hakaniemessä?

Jos asiaa kysytään Suomen median punalippulaivoilta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomilta, niin Hakaniemen tapahtumat tietenkin.

Molemmat mediatalot antavat ruhtinaallisesti aktivistien kapinoinnille.

HS:n ykkösuutinen:

---

HS roudasi pikavauhtia yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin päivittelemään ymmärtämättömyyttään sen edessä, miksi poliisi päätti lauantaina hajottaa mielenosoituksen käyttämällä kaasusumutinta. Samasta jutusta käy ilmi, että Melander kommentoi sokkona. Poliisi ei ole vielä julkaissut asian yksityiskohtia, joten Melander ei voi mitenkään tietää, mitä asiassa on taustalla ja mitä ei.

Taustatukea HS sai valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta, joka muistuttaa sinänsä oikein kokoontumis- ja mielenosoitusoikeudesta. ”Perustuslaissa säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”, Ojanen muistuttaa.

Tämä on totta, mutta perustuslaissa todetaan lisäksi: ”Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”

Melanderin ja Ojasen kommentit ovat lonkalta ammuttuja nollakommentteja. Ilmastohuolestuneilla junnuilla ei ole subjektiivista oikeutta katkaista Helsinginniemen liikennettä.

Entäpä Yle?

Kritiikittömästä punavihreydestään tunnettu Ylen päällikkötoimittaja Heikki Valkama puolestaan ymppäsi juttuunsa turvallisuusalan asiantuntijan Henri Rikanderin, jolla ei myöskään voi olla tilanteesta kokonaiskuvaa. Tämä ei estä häntä kommentoimasta, päinvastoin. Vaikka tapaus on täysin epäselvä, hän julistaa huomionsa: ”Siis poliisi ei julkisuudessa olleiden tietojen perusteella toiminut niin kuin sen olisi kuulunut.”

Yle.fi/uutiset etusivu:

---

Voiko journalismi tämän räikeämmin asettua laittomaan mielenosoitukseen ryhtyneiden puolelle? Eipä oikein. Yle ja HS nostavat tarkoituksella tapausta julkisuuteen niin suurella volyymilla kuin pystyvät.

Juuri tätä on mediavalta. Valta tehdä pikkujutusta massiivinen. Ja valta tehdä massiivisesta asiasta pikku-uutinen. Tai vaieta kokonaan.

Miksi mediatalot toimivat näin?

Siksi, koska niille on tärkeää esittää poliisi pahantekijänä ja laittomuuteen syyllistyneet uhreina. Tämä on välttämätöntä tehdä juuri nyt, kun tapauksen nostattama tunnekuohu leijuu vielä ilmassa.

Jotta kontrasti olisi mahdollisimman suuri, Yle kontekstoi tapahtuneen otsikkotasolla ”rauhanomaiseksi”.

Vaikka tapauksesta ei tiedetä vielä juuri mitään, media rakentaa värisuoran vakuuttelemaan, että väärin on toimittu. Ketjuun yhtyvät median ja asiantuntijoiden lisäksi poliittiset päättäjät. Tärkeintä on nopeus.

Paavo Arhinmäki (vas.), joka männävuosina itse pidätettiin väkivaltaiseksi yltyneen Smash Asem -mellakoinnin yhteydessä, rinnastaa viikonlopun tapauksen Valko-Venäjään HS:n oikeusoppineiden lausuntoihin nojautuen. Hän on yhtä yössä kuin asiantuntijatkin, mutta se ei toimintaa hidasta. Tunnekuohua on pidettävä yllä.

Kun ihminen on tunnekuohussa, kyky rationaaliseen ajatteluun heikkenee.

Aktivistimediat

Teollisuuden ja liikenteen vastainen ympäristökiima on vallannut sekä Ylen Pasilan toimitilat että Sanomatalon. Molemmat ovat ryhtyneet täysin avoimesti tukemaan laitonta aktivismia, jonka eräs tarkoitus on tahallaan vaurioittaa Suomen liikenneinfraa ja teollista pohjaa. Tähän tarkoitukseen mediatalot valjastavat lapsia.

Yleisradio suorastaan yllyttää alaikäisiä ekokapinointiin. ”Löytyisiköhän teidän koulusta ilmastonmuutoksesta aidosti kiinnostuneita nuoria”, yhtiö kyselee. Älyvapain ja tuskaisin lässynlää palkitaan klipillä uutislähetyksessä tai dokumenteissa.

Journalismin alennustila Suomessa on tosiasia. Aikuiset toimittajat infantilisoivat itsensä ja nostavat asiantuntijoiksi Greta Thunbergejä. Tai omia lapsiaan.

Helsingin Sanomien sunnuntaiaamuna julkaisemassa jutussa toimittaja Jaakko Lyytinen ihastelee 14-vuotiaan tyttärensä varmoja mielipiteitä. Kaikki aiheet ovat niin sanottuja woke-aiheita: Ilmastokriisiä, Black Lives Matteriä, Trumpia, feminismiä, translakia, Päivi Räsästä. Tytär on ammentanut infonsa TikTokista, jonka algoritmeista muuten vastaa kommunistinen Kiina.

Punavihreä osa mediasta ei ole enää pitkään aikaan edes yrittänyt teeskennellä puolueetonta.

HS voi yksityisrahoitteisena mediana julkaista mitä haluaa. Mutta kaikkien kansalaisten yhdessä kustantaman Ylen puolestaan ei pitäisi toimia tällä tavalla. Yhtiön ”uutisointi” on ilmiselvän politisoitunutta ja räikeästi kallellaan.

Häpeäisivät.