
Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan Ylen henkilöstöä voidaan joutua vähentämään leikkausten johdosta. Samaan aikaan yhtiö kuitenkin lisää uutistuotantoaan somalin- ja arabiankielisillä uutisilla. / LEHTIKUVA
Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä
Yleisradio joutuu lähivuosina historialliselle laihdutuskuurille, selvisi eilen, kun Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi mietintönsä. Sosiaalinen media on täynnä Yle-parranpärinää. Vaikka monet kansalaiset olisivat halunneet nähdä suurempiakin Yle-leikkauksia, moni on tyytyväinen siihen, että edes tällä kertaa Yleisradio on vedetty mukaan osallistumaan julkisen talouden säästötalkoisiin.
Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi eilen mietintönsä, jossa esitetään leikkauksia Ylen rahoitukseen ja muutoksia Yle-lakiin avoimuuden ja huoltovarmuuden osalta.
Keskeisimmät muutokset rahoitukseen ovat Ylen indeksikorotuksien leikkaaminen vuosilta 2025-2027 sekä Ylen maksaman arvonlisäveron korotus nykyisestä 10 % verokannasta 14 % verokantaan vuoden 2026 alusta alkaen. Lisäksi Yle-lakiin kirjattaisiin Ylelle velvollisuus edistää toimintansa ja taloudenpitonsa avoimuutta – asia, jota on vaadittu jo vuosikausia.
Hallitus perusti parlamentaarisen työryhmän jo lokakuussa 2023 hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän tehtävänä oli arvioida Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita.
Arabiuutisille riittää rahaa
Eilen julkistetuilla muutoksilla Ylen rahoituksesta lähtee pois vuoteen 2028 mennessä jopa 200 miljoonaa euroa.
Rahoitusta koskevat muutokset ovat poikkeuksellisen suuria eikä vastaavaa ole aiemmin nähty, joten parlamentaarisen työryhmän eilinen tiedotustilaisuus on nostattanut runsaasti parranpärinää. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kommentoi eilen iltapäivällä, että Ylessä on todennäköisesti edessä muutosneuvottelut rahoitukseen kohdistuvien leikkausten vuoksi. Ylä-Anttilan mukaan ”koko talo tullaan perkaamaan läpi”.
Yksityiskohtaisempia tietoja on Ylä-Anttilan mukaan luvassa myöhemmin syksyllä. Helsingin Sanomien haastattelussa Ylä-Anttila kuitenkin väläyttelee jo hiihdon MM-kilpailujen televisioinnista luopumista ensi kevään MM-hiihtojen jälkeen.
Sattumalta eilen Yle kuitenkin tiedotti aloittavansa syyskuun lopussa arabian- ja somalinkieliset uutiset perustellen päätöstään ”kotoutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen edistämisellä”. Monet kansalaiset ovat tyrmistyneet Ylen ohjelmiston päivityksestä. Myös ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kuvaa Ylen lanseerausta ”pimeäksi”.
Journalistiliitolle ei tietenkään käy
Toimittajien etujärjestö Journalistiliitto reagoi tuoreeltaan Ylen rahoituksen muutoksiin, jotka liiton mukaan ”heikentävät suomalaista, luotettavaa tiedonvälitystä”.
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan leikkaukset ovat niin isoja, että niitä ei voida toteuttaa ilman sisältövaikutuksia, mistä Ahon mukaan on seuraamassa ”menetyksiä suomalaiselle kulttuurille ja suomalaisten oikeudelle saada tietoa”.
Aholle kuitenkin huomautetaan, että Suomenlahden eteläpuolella kyetään tekemään valtiollista tiedonvälitystä huomattavasti kustannustehokkaammin, sillä Viron yleisradio ERR toimii vain noin 42 miljoonan euron budjetilla. Kyseisellä rahalla ERR pyörittää neljää tv-kanavaa, useita radiokanavia sekä uutisportaaleita verkossa. Virolaiskollegaansa verrattuna Yleisradio onkin varsinainen ahmatti, sillä tänä vuonna Ylen määräraha on noin 594 miljoonaa euroa.
Sopeutuksiin tarvittiin perussuomalaisia
Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kuvaa parlamentaarisen Yle-työryhmän ehdotusta kompromissiratkaisuksi, joskin Holmberg kiittelee, että Yleisradio on tällä kertaa saatu mukaan osallistumaan edes tältä osin julkisen talouden säästötalkoisiin.
Medialiitto korostaa, että jatkossa Yleisradioyhtiön tulee keskittyä julkisen palvelun ydintehtävään viemättä verovaroin elintilaa yksityisiltä medioilta.
Monet kansalaiset vaativat vieläkin suurempia leikkauksia Yleisradioon. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä korostaa, että lopputuloksena syntyi sentään merkittäviä sopeutuksia, joita tuskin olisi saatu ilman perussuomalaisia.
– Toimintaan tulee merkittäviä sopeutuksia sekä avoimuuden lisäyksiä. 200 miljoonaa jää saamatta, ja lait muuttuvat. Perussuomalaiset tekivät sen mitä 20 %:n vähemmistö voi. Tukea rakenteellisille muutoksille ja isoille leikkauksille ei muilta tullut, Mäkelä kirjoittaa ja huomauttaa, että perussuomalaisten lisäksi vain Liike Nyt oli valmis suurempiin leikkauksiin.
Parlamentaarinen Yle-yksimielisyys on aikansa elänyt
Perussuomalaisia parlamentaarisessa työryhmässä edustanut Joakim Vigelius tiivistää lopputuloksen sosiaalisen median kanavillaan: Muutokset ovat hyviä ja oikeansuuntaisia. Niitä olisi vain tarvittu selvästi isompina, etenkin säästöjä.
Parlamentaarisen työryhmän työ jatkui yhteensä lähes vuoden. Vigelius kuvaa tehtävää haasteelliseksi.
– Ylellä on lakisääteiset indeksikorotukset, jotka on vielä erityissuojeltu puolueiden päähänpinttymällä siitä, että muutoksia voi viedä läpi vain parlamentaarisen valmistelun ja yksimielisyyden kautta. Niidenkin peruminen on useimmille liikaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila harmittelee sitä, että parlamentaarisen yksimielisyyden vaatimuksen vuoksi Ylen rahoituksesta päättäminen on jo käytännössä vaikeampaa kuin perustuslain muuttaminen. Rostila linjaakin, että tulevaisuudessa yksimielisyyden vaatimuksesta on luovuttava.
Vigelius on samoilla linjoilla.
– Kansalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa Ylen rahoitukseen ja muihin muutoksiin yksimielisyyden sijaan tavanomaisen enemmistön voimin. Niin eduskunta toimii suurimmassa osassa päätöksiään, Vigelius kirjoittaa.
Yle-puolueen kansanedustaja ei tykännyt
Parlamentaarista yhteistyöstä on valittanut kenties kovaäänisimmin kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, joka nimeää vasemmistoliiton Yle-puolueeksi ja kiukuttelee, että perussuomalaisten toiminta on tehnyt prosessista ”parlamentarismin irvikuvan”.
Perussuomalaisten toiminta on tehnyt prosessista parlamentarismin irvikuvan. Viimeksi tänään perussuomalaisten edustaja uhkaili Yleä sen sisällöistä. 4/7
— Aino-Kaisa Pekonen (@akpekonen) September 12, 2024
Suomen Uutiset
Lue myös
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan
Kolumni: Yle-lukko aukesi, mutta parlamentaarinen perinne joutaa romukoppaan
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jukka Holmberg somalinkieliset uutiset arabiankieliset uutiset Hanne Aho säästötalkoot Ylen leikkaukset Ylen rahoitus Onni Rostila Joakim Vigelius Yleisradio vihervasemmisto Journalistiliitto Merja Ylä-Anttila Aino-Kaisa Pekonen Jani Mäkelä Simo Grönroos
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eikö mistään voi muka leikata: Ylellä liki 14 kertaa suurempi vuosibudjetti kuin Viron yleisradioyhtiöllä

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta
Yleisradio tiedotti hiljattain aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutiset perustellen päätöstään kotoutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen edistämisellä. Lisäksi Yle alkaa tuottamaan vieraskielistä sisältöä sosiaalisessa mediassa. Perussuomalainen Nuoriso vetoaa päättäjiin lopettaakseen Ylen kokeilun, joka tosiasiassa estää maahanmuuttajien kotoutumisen Suomeen.

Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








