

LEHTIKUVA
Yle on taulukoinut joidenkin vieraidensa sukupuolen, etnisen taustan, kehon ja mielen – ministeri Wille Rydman: ”Nyt on sakeaa”
Ilta-Sanomat uutisoi, että Ylen tavoitteet monimuotoisuuden lisäämisestä ovat herättäneet kummastusta Ylen sisällä. Monimuotoisuuden ja -äänisyyden tavoittelun kerrotaan saaneen outoja piirteitä mediatalon ohjelmatoiminnassa.
Pitkäaikaiselle Yle-toimittajalle oli kommentoitu suoraan, että on ongelmallista, että hänen jutuissaan on ”liikaa heteromiehiä”. IS:n tietojen mukaan Ylen työntekijät ovat myös pitäneet kirjaa siitä, millaisia ihmisiä heidän sisällöissään esiintyy. Näihin tietoihin on kirjattu mm. merkintöjä sukupuolesta, iästä, ihonväristä, yhteiskunnallisesta asemasta, ajatuksista ja jopa kehoista.
Tämän kerrotaan herättäneen joidenkin yleläisten keskuudessa huolta siitä, tehdäänkö journalistisia valintoja enää asiaperustein. IS:n tavoittamat Ylen edustajat pelastautuivat kiusallisilta tapauksilta vetoamalla yleistason periaatteisiin ja siihen, etteivät johtajat olisi tietoisia henkilöstön tunnistamista ongelmatapauksista.
Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen ei kiistänyt täysin edellä mainittujen henkilökohtaisten ominaisuuksien kirjauksia. Hän vetosi suurpiirteisesti helposti ymmärrettäviin tavoitteisiin lisätä sisältöjen moniäänisyyttä. Jokisen mukaan on mm. tärkeää, että ”jokainen suomalainen voi löytää itsensä meidän sisällöistä”. Puheet ja teot voivat olla ristiriidassa. Alati kasvaneet äänenpainot toimittajakulttuurin poliittisista vinoumista ja niiden heijastumisesta sisältöihin eivät ainakaan osoita, että Yle olisi onnistunut lunastamaan moniäänisyyttä.
Päätoimittaja ylistää, että tietoinen naisten määrän lisääminen haastateltavissa asiantuntijoissa olisi hänen mukaansa johtanut uusiin ja kiinnostaviin löytöihin. Jokisen mukaan naisten määrä on ollut jo vuosien ajan yksi keskeisistä mittareista sisältöjen suunnittelussa. Hän kertoo, että koska ”sukupuolijakauma onkin jo lähes 50-50”, sitä ei ole tarvinnut enää seurata aktiivisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.
Jokinen kuitenkin kiistää, että ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta pidettäisiin kirjaa. Tätä vasten on ristiriitaista, että talon sisällä on kommentoitu heteromiesten määrää toimituksellisissa sisällöissä. Jokinen kiistää kuulleensa asiasta. Silti hän näkee tarpeelliseksi muistuttaa samaan hengenvetoon kuin kiusallisia tapauksia vähätellen, ettei ”heteromiesten asema ainakaan uhattuna ole”.
Päätoimittajan mukaan Yle on kehittänyt yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa mittaristoa, joka seuraisi entistä tehokkaammin monimuotoisuuden toteutumista uutisjutuissa. IS kysyi myös Ylen kehityspäällikkö Kati Puustiselta, millaista dataa mittaristoista tarkemmin ottaen löytyy, ja miten sitä sovelletaan. Puustisen mukaan tekstianalyysiä on automatisoitu selvittämään sukupuolen lisäksi mm. maantieteellistä sijoittumista ja ammatillisia titteleitä.
Toimittajat monimuotoisuusdatan ja tekoälyn renkeinä?
Ylen johtajat eivät näytä ymmärtävän pakonomaiseen monimuotoisuuden mittarointiin ja tavoitteluun liittyviä ristiriitoja – puhumattakaan ihmisten lokeroimisesta ”etuoikeutettuihin” tai ”uhattuina oleviin”.
Kehitysjohtajan mukaan toimituksissa käydään keskusteluja siitä, ovatko äänessä aina ”etuoikeutetut” ihmiset, ja ovatko ”aliedustetut” ryhmät riittävästi esillä. Toisaalta hänen mukaansa tarkoituksena on ”löytää aina paras ja relevantein asiantuntija aiheeseen”. Nämä väitteet ovat ilmiselvästi ristiriitaisia keskenään.
Ihmisten arkisia kokemuksia ja elämäntilanteita käsittelevässä journalismissa on aivan ymmärrettävää pyrkiä jonkinlaiseen tasaiseen jakaumaan erilaisten väestöryhmien kesken. Toisaalta maailma on täynnä suuria ilmiöitä ja teemoja, jotka eivät pohjimmiltaan kytkeydy haastateltavan ihmisen henkilökohtaiseen identiteettiin. Jos median tarkoituksena on hankkia parasta tietämystä jostakin erityisosaamista vaativasta ilmiöstä, tällöin haastateltavien asiantuntijoiden kuten tutkijoiden sukupuoli on epäolennaista.
Herää kysymys, onko Ylellä valikoitu aiheita sukupuolineutraalin asiakeskeisyyden sijaan lähtökohtaisesti sukupuolisista tai muista identiteettikysymyksistä käsin. Vanha sanonta kuuluu: sitä saat, mitä mittaat. Jos identiteettikeskeinen tulkinta monimuotoisuudesta on viety automatisoitujen analyysityökalujen tasolle, se heijastunee myös sisältövalinnoissa. On helpompaa täyttää monimuotoisuusvaatimukset triviaaleilla kokemusasiantuntijauutisilla kuin käsittelemällä suuria ja haastavia asiakeskusteluja, joiden spesialistit saattavat olla ”etuoikeutettuja” valkoisia ”heteromiesoletettuja”.
Yle-johtajien haastattelussa selviää, että suuri intressi monimuotoisuusdatan keräämiselle on kyky ”iskeä rätingit pöytään” kriitikoille, jotka antavat palautetta moniäänisyyden puutteesta. Jokinen kommentoi datan antavan kuvan ”siitä, miten asia todellisuudessa on”. Tosiasiassa monimuotoisuus ja sen mittaaminen ovat aina subjektiivisia, poliittisia tulkintoja, joita viime vuosina on määrittänyt intersektionaalisen feminismin maailmankuva.
Suuren datamassan varjoon jää helposti se, että Ylellä on tapana kutsua tietyistä aiheista asiantuntijahaastateltaviksi vasemmistopoliitikkoja ja turvapaikka-aktivisteja avaamatta henkilöiden intressejä ja kytköksiä.
IS:n uutinen herätti hämmästystä myös sosiaalisessa mediassa. Elinkeinoministeri Wille Rydman jakoi uutisen ja kommentoi Ylen toiminnan olevan nykyisin ”sakeaa”. Hän esitti toiveensa, että Ylen tuleva rahoitus mitoitettaisiin uudelleen tasolle, joka kannustaisi Suomen merkittävintä mediataloa keskittymään olennaiseen ja välttelemään ”monimuotoisuushumpuukia”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä

PS-Nuoriso arvostelee Yleisradion toimintaa – ”Nämäkö ovat Ylen ydintehtäviä?”

Perussuomalaiset: Vasemmistolla ei ole veto-oikeutta Yleen

Yle intoili, kun jalkapallotähti varoitti laitaoikeistosta – ja vaikeni, kun toinen arvosteli massamaahanmuuttoa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








