

PS ARKISTO
Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Yleisradio palauttaa käyttöön johdon tulospalkkiot tämän vuoden alusta. Ne oli jäädytetty vuosina 2024 ja 2025 Ylen säästöohjelman vuoksi.
Henkilöstö karsastaa talon johdon hemmottelua. Ylen ohjelmatyöntekijöitä edustava ammattijärjestö YOT teki marraskuussa kyselyn, jonka mukaan henkilöstö suhtautuu kannustepalkkioihin pääosin kriittisesti.
Kyselyyn osallistui noin 480 vastaajaa, joista lähes 76 prosenttia ei pitänyt kannustinpalkkiojärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet heistä kokivat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset ja kohdistuvat samoille henkilöille.
Suurin osa vastaajista halusi keskeyttää palkkioiden maksamisen, jos Ylessä on yhä irtisanomisten uhka päällä. Palkitsemisen halutaan olevan läpinäkyvää ja siinä ei tule palkita kavereita.
Henkilöstö toisi rahapalkkioiden rinnalle vaihtoehtoisia kannustimia, esimerkiksi vapaapäivien tai kulttuuri- ja liikuntaetujen muodossa.
Ylen toimitusjohtajalle jopa 15 prosentin bonus
Parlamentaarinen Yle-työryhmä on edellyttänyt, että Ylen pitäisi säästää vuoteen 2027 mennessä noin 66 miljoonaa euroa. Ylen johto joutui luopumaan bonuksistaan tilapäisesti osana kululeikkauksia.
Nyt tulospalkkioita maksetaan jälleen Ylen palkitsemispolitiikan mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että Ylen toimitusjohtajan osalta vuosittaisen tulospalkkion maksimi on enintään 15 prosenttia toimitusjohtajan kiinteästä vuosipalkasta.
Marit af Björkesten aloitti Ylen toimitusjohtajana viime lokakuussa. Julkisuudessa on kerrottu jo aiemmin, että hänen kuukausipalkkansa on 26 000 euroa. Tällöin vuositulojen voidaan arvioida olevan noin 312 000 euroa ja maksimibonuksen noin 47 000 euroa.
Ylen muun johtoryhmän palkitsemisessa toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin toimitusjohtajan kohdalla.
Myös Ylen rivityöntekijöillä on mahdollisuus saada kannustepalkkioita, jotka ovat olleet satojen eurojen luokkaa.
Ylen hallitus päättää ökypalkkioista
Tulospalkkiopolitiikkaan palaaminen herättää jälleen kritiikkiä Ylen hallitusta kohtaan, sillä rahallisen palkitsemisen palauttaminen vuodesta 2026 alkaen on Ylen hallituksen tekemä päätös.
Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen lisäksi Ylen hallitukseen kuuluvat HR-asiantuntija Hannakaisa Länsisalmi, muusikko Mikko Alatalo, kulttuuri- ja museoalan johtaja Kaarina Gould, senior advisor Tuomas Harpf, hallitusammattilainen Elina Piispanen ja ex-ministeri Stefan Wallin. Lisäksi henkilöstön edustajalla Juha Blombergilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa.
Ex-toimitusjohtajalle 40 500 euron tulospalkkio
Johtajien palkitsemisella on Ylessä pitkät perinteet. Muutamia vuosia sitten Ylen edelliselle toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle myönnettiin 40 500 euron tulospalkkio, jonka perusteeksi Yle kertoi ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”.
Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palkkiojärjestelmä Juha Blomberg Stefan Wallin Elina Piispanen Tuomas Harpf Kaarina Gould Hannakaisa Länsiniemi Marit af Björkensten Merja Ylä-Anttila Mikko Alatalo Matti Apunen Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








