

Viikon 22/2016 luetuin
Ylen pomolta käsittämätön rimanalitus – vaati naiskollegan vehkeitä näytille
KOMMENTTI | Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoittaa usein tavalla, joka saa monet liberaaleiksi itseään profiloineet toimittajat vääntelehtimään tuskastuneina. Kansan syvien rivien oikeudentajun mainiosti sisäistänyt poleeminen päätoimittaja päätyy kolumneissaan usein lopputulemiin, jotka eivät ole synkronissa edistyksellisten toimitusten linjausten kanssa.
Äskettäin kävi niin, että Ylen naispuolinen toimittaja Kati Lahtinen kirjoitti Twitter-seinälleen melko tavanomaisen norppakameraa koskevan päivityksen. Hän pohti samassa viestissä myös sitä, lukeako Ulla Appelsinin kolumnia vaiko ei.
Ylellä toimituksen esimiestehtävissä työskentelevä Kari Haakana pelmahti Lehtisen Twitter-seinälle. Hän kirjoitti seuraavan viestin:
”Siis eikö Appelsiinista ole sellaista livekameraa, jossa se loikoo kivellä suorituselimet näkyvissä? Vakava puute.”
Viesti on eriskummallinen, sillä Kati Lahtinen ei ollut itse kirjoittanut mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Haakana siirsi väliintulollaan arkisen jutustelun navanaluspuheeksi.
Miten Ylen naispuolisen työntekijän pitäisi suhtautua siihen, että esimiesasemassa oleva miespuolinen työntekijä ilmestyy hänen julkiselle Twitter-seinälleen puhumaan kilpailevien medioiden päätoimittajien sukuelimistä?
Pitäisikö nauraa hörähtää sievästi ja ylistää pomon pilluvitsiä vaikkapa pikku sydämellä? Pitäisikö retweetata?
Appelsin vastasi Haakanan sekoiluun: ”Ylen päälliköllä on näköjään asiallinen tapa arvioida naispuolista toimittajaa.”
Yleisradio on tämän vuoden aikana kirjoittanut useita kertoja seksuaalisesta häirinnästä. Tällaista häirintää on Ylen oman uutisjutun mukaan yksipuolinen, ei-toivottu huomio, joka saa kohteen tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.
Sanottakoon sekin, että Ylen omissa eettisissä ohjeissa todetaan: ”Noudatamme myös erityistä harkintaa toiminnassamme sosiaalisessa mediassa”.
Kun Appelsin puuttui asiaan, Haakana sai lopulta soperrettua puolivillaisen anteeksipyynnön. Oliko episodi sillä kuitattu?
Kari Haakana vastaa Ylen verkkopalvelujen kehittämisestä sekä Yle.fi-kattokonseptista. Itse kukin voi tykönään pohtia, kuinka ”erityistä harkintaa” koko Ylen verkkobrändistä vastaava Haakana on käyttänyt naispuolisten kollegoidensa seurassa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Analyysia Alma Medialta: Persut ovat kehitysvammaisia, jotka sikiävät serkkujensa kanssa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








