
Ylen toimittajilla omituinen tenttaustyyli – kysymyksiä ilmeistä ja vihjailua mielenterveysongelmista
Ylen presidenttiehdokkaiden haastattelut ovat saaneet monet katsojat närkästymään. Kun perinteisessä revolverihaastattelussa kokenut ja ammattitaitoinen toimittaja grillaa paljastaakseen haastateltavansa epäjohdonmukaisen ajattelun tai puutteet tietopohjassa, Ylen toimittajat ja asiantuntijat paljastavat ennemminkin omat epäloogisuutensa.
Maanantaina Paavo Väyrysen haastattelun katsoneet saattavat tietää paremmin, miten Ylen toimittaja Seija Vaaherkumpu ajattelee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuin hänen haastattelemansa kansanliikkeen presidenttiehdokas. Asetelma toistui tiistaina, kun toimittaja Kirsi Heikel haastatteli Perussuomalaisten presidenttiehdokasta Laura Huhtasaarta.
Studioon kutsutut asiantuntijat, politiikan tutkija Mari K. Niemi ja politiikan toimittaja Pekka Ervasti eivät pärjänneet juuri paremmin.
Huhtasaari avasi puheensa puolustamalla sananvapautta. Ervastin mielestä Huhtasaari puolusti sananvapautta valikoivasti, koska hän oli aiemmin kritisoinut presidentti Niinistöä, joka käytti omaa sananvapauttaan arvostellakseen puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa.
– Tää sananvapausteema oli minusta jännä ja sillä tavalla somaa, että kun perussuomalaiset ja Huhtasaarikin on paheksunut sitä kun presidentti kesällä käytti sananvapauttaan ja arvioi esimerkiksi Halla-ahon suhtautumista omaan kansankiihotustuomioonsa, niin se oli väärin ja sitä ei olisi saanut tehdä. Nyt sitten sananvapaus onkin hyvin tärkeää. Se näyttää olevan jossain määrin valikoivaa, Ervasti analysoi.
Ervasti siis uskoi tai teeskenteli uskovansa, että Huhtasaari ja muut perussuomalaiset olisivat olleet rajoittamassa presidentin sananvapautta, kun he omaa sananvapautta käyttäen kyseenalaistivat presidentin mielipiteen. Halla-ahon tuomiossa taas oli kyse nimenomaan sananvapaudesta.
Ervasti sotkeutui omiin paradokseihinsa
Ervastin mielestä Huhtasaari oli myös epälooginen ”haikaillessaan takaisin markka-aikaan”.
– Eurosta on päästävä irti, mutta sitten on ruvettava tutkimaan asioita jotka menivät päin helvettiä kun oli markka-aika. Eiks siinä oo joku paradoksi, Ervasti kysyi koskien Huhtasaaren esitystä 1990-luvun talouskriisiä käsittelevästä totuuskomissiosta.
Ervasti siis ei joko ymmärrä tai ole ymmärtävinään, että 1990-luvun alun talouskriisin taustalla oli vahvan markan politiikka, jossa Suomen markka oli kytketty eurovaluuttoihin sen sijaan, että markka olisi kellutettu, kuten tehtiin 1990-luvulla parhaan nousukauden ajan.
Euro on tuottanut täsmälleen samanlaisen kilpailukykyongelman, joka 1990-luvun alussa laukesi pakkodevalvaatioon. Ruotsi välttyi tältä kaikelta jatkamalla kruunun kellutusta.
Heikel toisteli kysymystä, johon Hutasaari oli jo vastannut
Toimittaja Kirsi Heikel taas teeskenteli, ettei Huhtasaari olisi vastannut kysymykseen EU-jäsenyyden turvallisuusvaikutuksista. Heikel kysyi peräti neljä kertaa, miten EU-ero parantaisi Suomen turvallisuutta, vaikka Huhtasaari oli jo eri sanankääntein vastannut, ettei Suomen EU-jäsenyys vaikuta Suomen turvallisuuteen sen enempää lisäävästi kuin vähentävästi.
On yleisesti tiedossa, että EU-jäsenyyden puolustajat ovat jo neljännesvuosisadan väittäneet unionin jäsenyyden olevan tärkeä Suomen turvallisuuden kannalta. EU-kriitikot eivät ole väittäneet, että unionista tulisi lähteä turvallisuuspoliittisista vaan muista syistä.
Huhtasaari kuitenkin huomautti myös, että EU on lisännyt turvattomuutta terrori-iskun uhkien lisääntymisen muodossa.
Näiden konkreettisten esimerkkien jälkeen Heikel totesi, ettei hän ”kuullut yhtään konkreettista asiaa siihen, miten EU-ero parantaa meidän turvallisuutta”.
Maaninen poliitikko, joka vielä hymyileekin
Vielä omituisempaa seurasi. Heikelin mukaan Huhtasaarta on kutsuttu muutamissa haastetteluissa ”maaniseksi poliitikoksi”. Huhtasaari ei osannut vastata kysymykseen, mistä tämä mielikuva johtuu.
Huhtasaari kommentoi asiaa myöhemmin Facebook-seinällään.
– Pohjanoteeraus oli tämä. ”Sinua kuvaillaan maaniseksi, mitä se tarkoittaa?” Kun ruvetaan vihjailemaan mielenterveyteen liittyvällä diagnoosilla, niin mitä tuohon sitten vastaisi..?
Mutta Heikelilla oli hihassaan vielä hieman omituisempi kysymys.
– Te hymyilitte ja puhuitte kovia asioita yhtä aikaa, usein. Teillä on tällainen tyyli. Hymy kertoo ilosta ja onnesta ja kuulijalle jää hyvin hämmentynyt olo, niin voitteko selittää, miksi teette näin?
Heikel ihmetteli, onko Huhtasaari onnellinen silloin, kun hän sanoo esimerkiksi että rajat kiinni.
Huhtasaari vastasi, ettei rajat kiinni -politiikassa ole mitään pahaa. Katsojalle kuitenkin jäi sellainen vaikutelma, että näin omituisiin kysymyksiin sanavalmis Huhtasaarikaan ei ollut valmistautunut.
Huhtasaari totesikin Facebookissa, että oli outo veto toimittajalta puuttua ihmisen ilmeisiin.
– Millainen ilme minulle sitten pitäisi olla, kun kerron poliittisista tavoitteistani?
Ylen tenttaustapaan kiinnitti huomiota myös kilpaileva tv-kanava. MTV:n jutun mukaan sekä Huhtasaaren oma esiintyminen että Heikelin tyyli herätti sosiaalisessa mediassa kummastusta.
– Toimittajan tavoite oli vain kiusata ja saada näyttämään naurettavalta. Tuota ei tehdä muille, totesi muuan keskustelija MTV:n mukaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari vaalikoneiden ehdoton suosikki – Miksi Yle ei julkista vaalikoneensa suositelluinta ehdokasta?

Ylen umpihämärä tenttimistyyli hämmästyttää: kuuluuko viennin edistäminen presidentille vai eikö se kuulu?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








