

Vähemmän onnistuneita Yleen liittyviä twiittejä.
Ylen toimitusjohtaja ryntäsi mukaan keskustan imagokampanjaan
KOMMENTTI | Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on luovuttanut nimensä ja kasvonsa käytettäväksi keskustapuheenjohtaja Annika Saarikon julkisuuskampanjaan. Ratkaisu oudoksuttaa, sillä valtiollisen mediayhtiön tulisi valvoa poliitikoja, ei mainostaa heitä.
Kysymys: Miltä näyttäisi, jos valtiollisen Yleisradioyhtiön ylin johto poseeraisi perussuomalaisten jouluisessa mediatempauksessa? Päätoimittaja Jouko Jokinen ja toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila hilluisivat PS-lippikset päässä jakamassa punakääreisiä PS-karkkeja keltaisesta kuntavaaliämpäreistä ja toivottamassa kaikille oikein hyvää joulua?
Niin. Se näyttäisi pahalta.
Aivan yhtä pahalta näyttää se, että täydessä paniikkimoodissa rypevä Yle katsoo järkeväksi osallistua kuntavaalien alla keskustapuolueen puheenjohtajan imagonkohotuskampanjaan. Saarikon joulukalenterin 11. luukusta löytyy Merja Ylä-Anttila.
On huomattavan erikoista, että pikkuruisen Suomen Uutisten kontolle jää sen kertominen, että massiivisesti rahoitetun Yleisradion ei kannata kipittää ohuelti verhoiltuihin poliittisiin imagokampanjoihin mukaan. Mutta tässä se nyt kuitenkin tulee:
Arvoisa Yleisradio. Kun Saarikon esikunta seuraavan kerran ottaa yhteyttä ja pyytää Ylen johtoa mukaan julkisuustempaukseensa, niin älkää vastatko heille: ”koska voimme tulla?”, vaan mieluummin näin: ”Kiitos kysymästä, mutta puolueiden kanssa veljeily ei käy päinsä. Meidän tehtävämme on valvoa poliitikkoja, ei toimia heidän mannekiineinaan. Näkemiin.”
Ylä-Anttilan toiminta alleviivaa Ylen erittäin vahvaa riippuvuussuhdetta poliittisesta päätöksentekokoneistosta. On hyvin vaikeaa kieltäytyä pyynnöstä, jonka esittää ministeri, joka osaltaan päättää Ylen asioista.
Hallituksen keskeisten ministereden puudelina juoksentelu näyttää erityisen pahalta aikana, jolloin hallitus esittää huomattavan järeitä muutoksia Ylen toimintaan. Hallitus on muuttamassa Yle-lakia siten, että Ylen tekstimuotoiset verkkosisällöt olisivat nykyistä tiukemmin sidoksissa sen julkaisemaan audio- tai videosisältöön. Muutos vaikuttaisi olennaisella tavalla Ylen toimintatapaan.
Niin siis mikä palomuuri?
Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kysyi äskettäin, miksi Ylen nuorille suunnatulla sivulla harjoitetaan ilmeistä mielipidevaikuttamista.
@Elliv Vastaava toimittaja johtaja Ville Vilen voi vastata. Toimitusjohtaja ei kommentoi sisältöjä #riippumattomuus #palomuuri
— Merja Ylä-Anttila (@merjaya) December 14, 2020
Ylä-Anttila väisti kiusallista tilannetta vetoamalla palomuuriin (jonka mukaan yhtiön talousjohto ei saa ottaa kantaa journalismiin). Palomuuri on kuitenkin kovin valikoiva. Ylä-Anttila suitsuttaa pidäkkeettä erilaisia Ylen ohjelmia ja tekee toiminnallaan hyvin selväksi, minkälaiset ohjelmat ovat johdon suosiossa. Roiskiminen ei rajoitu Ylen ohjelmiin vaan ulottuu muiden viestimien sisältöihin. Sävy on ylitsepursuava, ja tippa on usein linssissä milloin mistäkin asiasta.
No kenen sitten pitäisi kommentoida Ylen huteraa journalismia?
No päätoimittajan tietenkin. Sellaiseksi on nimetty Jouko Jokinen, mutta hän on käytännössä kadonnut täysin julkisuudesta. Jokisen pitäisi olla se, joka puolustaa yhtiön journalistisia linjauksia ja pitää putiikin puolta.
Jokisen harvat julkiset ulostulot ovat kuitenkin jotain itkettävän ja säälittävän välimaastosta. Asian tilan voi kukin tarkistaa halutessaan hänen Twitter-tililtään. Koronavuoden ainoita journalistisia twitter-ulostuloja on hänen puntarointinsa siitä, että lapsiaktivisti sopii mainiosti lehden päätoimittajaksi.
”Kyllä lukiolainen voisi olla päivän päätoimittajana. Aktivisti, passivisti tai neutralisti – ei sillä väliä.”
Niin. Mitäpä väliä millään on?
Jokisen kahden kärjen taktiikkana näyttää olevan julkisuudelta piilottelu sekä lapsilta opittujen järjettömyyksien toistelu. Taktiikka voi sinänsä olla ihan perusteltu, sillä Ylen tekemät sisällöt ovat nykyään huomattavan värittyneitä.
Tämä kävi hyvin ilmi, kun MTK moitti äskettäin Yleä ideologisesti värittyneestä uutisoinnista. Jokinen vastasi julkiseen kritiikkiin niukkasanaisesti – toivoen, että vastaavat ulostulot esitettäisiin jatkossa kahden kesken.
Siis mitä?
Ylen päätoimittajan mukaan Ylen journalismista ei saisi käydä julkista keskustelua?
Ylelle lyödään joka vuosi käteen shekki, jossa on edessä viitonen ja perässä kahdeksan nollaa. Viisisataa miljoonaa euroa. Ja tämänkö summan käyttämisestä ei saisi käydä keskustelua?
Palataan Ylä-Anttilaan.
Hänet valittiin äskettäin Elinkeinoelämän keskusliiton hallitukseen – sekä sen työrukkasena toimivaan työvaliokuntaan. Ratkaisua on oudoksuttu, eikä ihme. Kenen palveluksessa Ylä-Anttila tällä hetkellä oikein on? Ja kenen etua hän edistää? EK:oon kuuluvien suuryritysten etua vai suomalaisen mediakuluttajan etua?
Kysymys on olennainen, kun muistelemme, mistä edellinen Yle-kohu sai alkunsa.
Edellisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen vähemmän onnistuneisiin päätöksiin lukeutui suoran televisiolähetyksen tekeminen silloisen keskustapuheenjohtaja Juha Sipilän kanssa. Jääskeläisen myös tulkittiin pidätelleen Sipilään kohdistuvaa kritiikiä Terrafame-kohun aikana. Kohu velloi aikansa. Jääskeläinen yritti puolustautua syytöksiä vastaan, mutta lopulta luottamuspääoma loppui ja hän joutui eroamaan. Jääskeläinen otti usein kantaa journalismiin. Jokinen on tässä suhteessa täydellinen peilikuva. Kun ei sano mitään, saattaa välttyä kohuilta.
Mutta ei tällä tavalla voi toimia. Jokinen on aivan yhtä yössä kuin Ylä-Anttilakin. Herää kysymys, ovatko he olleet enää pitkään aikaan tehtäviensä tasalla.
Yle ei ole Jokisen eikä Ylä-Anttilan oma pikku leikkikenttä, eivätkä he voi tehdä sillä, mitä haluavat. Jos lupautuu huolehtimaan julkisen palvelun tiedonvälittäjästä, on mahdotonta hoitaa sivubisneksinä samalla porvarileirin asioita ja väittää, ettei mikään vaikuta mihinkään. Missään tapauksessa yhtiön johdon ei pidä lähteä mainoskasvoiksi keskustalle tai millekään muullekaan puolueelle. Keskustan loka tarttuu myötäjuoksijoiden naamaan, eikä se lähde irti. Puolueen johtohahmojen hikinen kähmintä on sen ikiaikainen tunnusmerkki. Se poltti pääministeri-Jäätteenmäen, se poltti pääministeri-Vanhasen, se poltti puheenjohtaja-Kulmunin ja se tulee polttamaan istuvan puheenjohtaja Saarikon. Päättäkää te siellä Ylellä, haluatteko tosiaan olla tällaisessa kalenterissa mukana.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kannatusnousu ahdistaa Yleä – aamuohjelmassa jyrkkää propagandaa: ”Ihmisvihaa, rasismia, natsipuolue”

Julkisen palvelun media on vallan hyvä renki
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








