

Sotilaat kirjoittavat kirjeitä ennen hyökkäykseen lähtöä Pertjärvellä huhtikuussa 1942. SA-kuva.
Yli miljardi kirjettä auttoi suomalaisia kestämään sotavuodet – ”Raadollisimmillaan kirje oli elonmerkki kotona pelossa odottaville läheisille”
Suomalaiset lähettivät viime sotien aikana toisilleen ennätyksellisen määrän kirjeitä. Sotarintaman ja kotirintaman väliseen kirjeenvaihtoon osallistui koko kansa.
Suomalaissotilaiden kirjeenvaihtoa on tutkinut Ilari Taskinen, joka työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä.
Taskisen mukaan kirjeillä oli valtava merkitys sota- ja kotirintaman joukkojen taisteluhengelle Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta 1940.
– Kirjeet olivat ratkaisevassa roolissa, kun niitä tarkastellaan suomalaisten yhteistä sotaponnistusta ja mielialoja ylläpitävänä tekijänä, Taskinen toteaa.
Hänen mukaansa ensimmäisten sotaviikkojen aikana mielialatiedustelijat tekivät havainnon, että mieliala pysyi korkealla, kun kenttäposti toimi ja läheiset saivat vastaanottaa viestejä rintamalta.
– Armeijan ilmainen kenttäposti oli avainasemassa, jotta sotilailla oli mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa kirjeitä. Kun armeijan kenttäposti ei toiminut, niin mielialat menivät kotirintamalla ja sotilaiden keskuudessa alas, Taskinen kertoo.
Sotilaalta jopa 1 600 kirjettä
Tänä syksynä Taskiselta ilmestyi teos Terveiseni täältä jostakin – Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa (Gaudeamus).
Tietokirja perustuu Taskisen väitöskirjaan. Sen keskeisin aineisto on Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistossa sijaitseva sota-ajan kirjeiden kokoelma, jonka keräys alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä.
Kirjassaan Taskinen kertoo, että kenttäposti kuljetti vuosien 1939-1944 välillä huikeat 1,14 miljardia kirjettä, korttia sekä pakettia. Talvi- ja jatkosodassa ollut mies saattoi kirjoittaa tuona aikana noin 1 600 kirjettä.
– Kenttäpostin tarkoituksena oli pitää hyvät yhteydet sotilaiden ja kotijoukkojen välillä. Kirjeiden sensuuri oli satunnaista, sillä niitä tuli rintamalta kotirintamalle parhaimmillaan puoli miljoonaa kappaletta päivässä, Taskinen selvittää.
Kirjeissä hyvin erilaisia sisältöjä
Arkistoja kaivaessaan Taskinen löysi perheille ja vaimoille kirjoitettujen kirjeiden lisäksi kaverusten, sotilaiden sekä tuntemattomien naisten kanssa käytyä kirjeenvaihtoa.
– Minua pisti silmään heti, miten eri tavalla eri kirjeissä kirjoitettiin. Perheelle kirjoitettiin paljon, mutta aika arkisesti. Sotilaat eivät halunneet huolestuttaa sotajutuilla rakkaimpiaan, äitejä ja vaimojaan. Heille kerrottiin, että hyvin menee ja ollaan terveenä. Tämä loi uskoa, että rakas mies palaa sieltä rintamalta takaisin jonain päivänä, Taskinen selvittää.
Kavereiden ja miesten välisissä kirjeissä kerrottiin avoimemmin sotarintaman kokemuksista.
– Nuoret sotapojat kirjoittivat toisilleen hyvin avoimesti ja vertailivat sotakokemuksia. He kertoivat, missä olivat taistelleet ja minkälaisia voittoja olivat rintamalla saaneet aikaiseksi. Se oli miehisten sankaritekojen vaihtelua, oman miehuuden pönkittämistä ja poikamaista virnuilemista naissuhteista, Taskinen kuvailee.
Tuntemattomille tytöille sotilaat kirjoittivat Taskisen mukaan kovin paljon. Kirjoitusringissä saattoi olla kymmeniäkin tyttöjä.
– Erityisesti nuoret sotilaat etsivät niistä tyttöystäviä. Joistakin kirjekavereista tuli hyvin uskottuja ystäviä näille sotilaille. Tuntemattomille naisille oli välillä helpompaa kertoa raskaistakin ajatuksista, väsymyksestä ja pelon tunteista, joilla ei haluttu huolestuttaa omia läheisiä tai näyttää omaa heikkouttaan toisille miehille.
Kirjeistä paistaa talvisodan henki
Taskisen mukaan yleisesti kirjeiden avulla yritettiin toimia erilaisissa suhteissa niin kuin olisi oltu tavallisessa elämässä perheenjäsenten kanssa.
– Kirjeissä jatkettiin henkilökohtaisen elämän elämistä sinne kotiseuduille. Talvisodassa kirjeistä paistaa talvisodan henki ja alkuvaiheessa jonkinlainen euforia, jossa yhtenäisenä kansakuntana elettiin taistelun kokemusta.
– Talvisodan aikana ei ehtinyt syntyä paljon uusia kirjesuhteita. Kirjeenvaihtoa oli sotilaiden ja lottien välillä. Ne olivat pääosin kannustavia toverisuhteita, Taskinen mainitsee.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja päättyi 19. syyskuuta 1944.
– Jatkosota kesti monta vuotta, ja silloin oli aikaa kirjoittaa enemmän. Kirjeissä taistelu jäi vähän taka-alalle, ja tuntemattomille naisille kirjoittamisen määrä oli huipussaan.
Kirjeet olivat elonmerkkejä
Postisäkkiä odottaville sotilaille kirjeen vastaanottaminen oli Taskisen mukaan päivän paras hetki sotarintamalla, ja sitä se oli myös kotirintamalla.
– Raadollisimmillaan kirje oli elonmerkki kotona pelossa odottaville läheisille. Arkisempana merkityksenä kirjeillä ylläpidettiin ihmissuhteita. Kolmantena voidaan sanoa pelkkä ilon tuominen sodan arkeen. Kaikki rintamalla odottivat jännityksellä, tuleeko piristävä kirje kotoa. Suru oli puserossa, jos kirjettä ei tullut.
Taskisen mukaan viime sotien suuri kirjeiden määrä kertoo siitä, että sotaa ei käydä vain asein vaan sitä käydään myös mielissä.
– Jos koko kansa halutaan pitää yhteisessä taistelussa mukana, niin on ensiarvoisen tärkeää, että pidetään yhteyksiä yllä sotilaiden ja heidän läheistensä kanssa, Taskinen summaa.

Suomalaissotilaiden kirjeenvaihtoa tutkinut Ilari Taskinen työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä. KUVA MIKA RINNE
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jatkosota sota-aika kirjeenvaihto kotirintama sotarintama Ilari Taskinen Tampereen yliopisto talvisota historia Neuvostoliitto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – ”Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla

Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








