

Ylikomisario Taponen on aiheuttanut kohua aikaisemminkin Twitterissä.
Ylikomisario Taponen Twitterissä: Viharikosten tutkinta kärkisijoilla
Ylikomisario Jari Taponen vastaa, mitä hän tarkoitti twiitatessaan viharikosten tutkinnan olevan kärkisijoilla.
Taposen mukaan viharikosten priorisointi ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että viharikosten selvittämiseen käytetty aika olisi pois muiden rikosten tutkinnasta.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan, Taponen sanoo.
Taponen ilmoitti Twitterissä, kuinka poliisin toiminnassa keskitytään parhaillaan erityisesti niin sanottujen viharikosten tutkintaan.
– Kiitos kommentista. Vaikka paljon joudutaan priorisoimaan, viharikosten tutkinta kuitenkin nostettu kärkisijoille, Taponen kirjoitti vastauksena kommenttiin, jossa esitettiin, kuinka kansalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta parantaa eniten poliisin suorittama rikosten tutkinta ja selvittäminen.
Onko tuhman puheen tutkiminen tärkeämpää?
Taposen kommentit ovat herättäneet ihmetystä Twitterissä. Yleisessä tiedossa on, kuinka poliisin resurssit eivät tahdo riittää selvittämään kaikkia sille ilmoitettuja rikoksia.
Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin keväällä, kuinka poliisi ei ehdi tutkia väkivaltarikoksia ja kuinka rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet useilla paikkakunnilla.
– Minkä kaiken ohi vihapuheen tutkinta priorisoidaan, tarkoittaako tämä myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Taposelta kysellään.
– Kumpi on tärkeämpää tutkia, tuhma puhe vai rikollinen teko? kuuluu Taposelle osoitettu kysymys, johon hän ei ole vielä ehtinyt vastata.
Strateginen painopiste viharikoksissa
Suomen Uutiset tavoitti Jari Taposen tarkentamaan Twitter-lausuntojaan.
– Viharikosten nostaminen kärkisijoille viittaa poliisihallituksen ja poliisilaitosten tulossopimuksen painopistealueeseen. Tänä vuonna strateginen painopiste siis on viharikoksissa, Taponen sanoo.
Poliisin vuosikertomuksessa 2016 todetaankin, kuinka Poliisihallitus asetti rangaistavien vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelevan työryhmän, joka antoi loppuraporttinsa marraskuussa 2016. Raportissa hahmotellut valtakunnalliset rakenteet ja vastuunjako internetissä tapahtuvien viharikosten torjumiseksi on pantu täytäntöön viime keväänä.
Yhteiskunnallinen merkitys avainasemassa
Tarkoittaako viharikosten priorisointi myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Millaisten rikosten ohi ne poliisin priorisoinnissa menevät? Onko esimerkiksi auton varastaminen vähemmän tärkeää kuin vihaisen puheen tutkinta?
– Kysymys on siitä, että strategisessa asiakirjassa mainitut asiat nostetaan ylös, eli niitä painotetaan strategisesti enemmän. Siihen en voi ottaa kantaa, onko vihapuheen tutkinta tärkeämpää kuin vaikka auton varastamisen, Taponen sanoo.
Hänen mukaansa viharikokset ovat yleisimmin juuri sananvapausrikoksia, kuten kunnianloukkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Myös laittomia uhkauksia ilmenee nettikirjoittelussa.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan. Näin ollen kyse ei siis ole siitä, että viharikosten tutkiminen olisi välttämättä pois muiden rikosten tutkinnasta, Taponen sanoo.
Millä tavalla poliisi priorisoi tehtäviään, millä perusteella tietyn rikoksen selvittäminen on tärkeämpää kuin jonkin toisen?
– Yleisenä ohjeena voi todeta, että mitä vakavammasta rikoksesta on kyse ja mitä enemmän sillä on yhteiskunnallista merkittävyyttä, sitä tärkeämpää rikoksen selvittäminen on, Taponen vastaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laura Huhtasaari: ”Vihapuhesyytöksillä halutaan estää keskustelu niistä ongelmista, jotka jokainen aikuinen suomalainen omin silmin näkee”

Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?

Halla-aho: Suhteellisuutta vihapuhe- ja valeuutiskeskusteluun

Somehuhujen jäljillä: Kyllä, poliisi lakkautti vihapuheen tutkintaryhmän – mutta mikään ei muuttunut

Facebook myönsi oikeudessa: ”Faktantarkastukset” ovat vain mielipiteitä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








