

Harvard/Wikipedia
Yliopistojen suurlahjoittajat uhkaavat vetää tukensa palestiinalaisaktivismin myötäilyn vuoksi: ”Harvard epäonnistunut tuomitsemaan syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen”
Amerikkalaisten huippuyliopistojen vakituiset suurlahjoittajat uhkaavat lakkauttaa tukensa yliopistoille. Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen johtoa syytetään kyvyttömyydestä tuomita Hamasin ”barbaarimaisia” terrori-iskuja Israelin siviiliväestöä vastaan. Lisäksi lahjoittajat ovat pettyneet yliopistojen hampaattomuuteen puuttua juutalaisvihamieliseen aktivismiin ja ilmapiiriin kampuksilla. Koulutusrahoituksen asiantuntijoiden mukaan lahjoittajien kaikkoaminen voisi näkyä monin eri tavoin yliopistojen toiminnassa. Yhdysvalloissa lahjoituksilla on ollut suuri ja kasvava rooli yliopistorahoituksessa. Tätä nykyä ne tuovat tuntuvan osan koulutusinstituutioiden tulovirrasta.
Vasemmalle kallistuva amerikkalainen CNN uutisoi, että vaikutusvaltaiset, säännöllisesti Harvardin ja Pennsylvanian yliopistoille lahjoittavat tahot kertovat vetävänsä tukensa pois vastavetona viimeaikaisille tapahtumille. Lahjoittajat protestoivat erityisesti yliopistojen sallivaa suhtautumista Israelin vastaiseen aktivismiin ja kampuksilla esiintyvään antisemitismiin.
Suurten lahjoittajien vetäytyminen ei vielä lyhyellä aikavälillä vaaranna vauraiden yliopistojen toimintaa. Pitkällä aikavälillä rahahanojen kiristyminen voi kuitenkin heikentää Amerikan arvovaltaisimpia yliopistoinstituutioita. Näin arvioi Lee Gardner, joka on erikoistunut korkeakoulujen rahoituskysymyksiin.
Pennsylvanian yliopiston entisenä apulaisdekaanina toiminut Sara Harberson pelkää, että suuret lahjoittajat saattavat vetää perässään pois lukuisia pienempiäkin lahjoittajia ja heikentää yliopistojen suhteita entisiin opiskelijoihinsa yhteiskunnan avainpaikoilla. Hänen mukaansa lahjoitusten tyrehtyminen voi myös lisätä painetta lukukausimaksujen nostoon sekä vaikuttaa yliopistojen hallitusjäsenten valintaan.
Pienemmät yksityiset ja osavaltioiden kärkiyliopistot ovat vielä suuremmassa vaarassa, mikäli lahjoittajien tyytymättömyys yliopistoihin kasvaa.
Lahjoittajat ovat avainasemassa amerikkalaisyliopistoissa
Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset yliopistoille ovat erityisen suuressa roolissa amerikkalaisessa yliopistomaailmassa. Viime vuosina se on ollut kasvava trendi. Yliopistot ovat Yhdysvaltojen toisiksi suurin lahjoitusten kohde heti uskonnollisten yhteisöjen jälkeen. Vuosina 2000-2012 amerikkalaiset korkeakoulut saivat eniten yli miljoonan dollarin kertalahjoituksia.
Tyypillisesti lahjoituksia osoitetaan ennalta määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten uusiin tiloihin, teknologiaan, tutkimushankkeisiin, liikuntaan sekä stipendeihin. Lahjoittajasuhteiden hoitamisesta on tullut yksi yliopistojen merkittävistä hallintotehtävistä.
Jopa Harvardin yliopistossa lahjoitukset edustavat suurinta yksittäistä tulonlähdettä. Viime vuonna lahjoituksilla kerättiin 45% koko 5,8 miljardin dollarin vuosittaisista tulonlähteistä. Lahjoitusten tuoma rahavirta kattoi 9% koko yliopiston vuosibudjetista.
Taustalla pitkään kyteneitä erimielisyyksiä
Suuret amerikkalaiset lahjoittajat ovat Israelin ja juutalaisten puolella. He ovat tyytymättömiä tapaan, jolla yliopistot ovat reagoineet Hamasin hyökkäyksiin Israelia vastaan sekä Israelin vastaiseen agitointiin opiskelijatoiminnassa sekä professoreiden taholta.
Yksi tukensa lakkauttavista lahjoittajista on entisen miljardööri Leslie Wexnerin ja hänen vaimonsa Abigailin perustama hyväntekeväisyysjärjestö Wexner Foundation.
”Olemme äimistyneitä ja pidämme kuvottavana, miten Harvardin johto on epäonnistunut tuomitsemaan yksimielisesti Israelin syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen.”, säätiö tiedotti.
Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuun alussa useat Harvardin opiskelijajärjestöt julkaisivat yhteisen myllykirjeen, jossa he syyttivät yksinomaan Israelia. Vasta myöhemmin opiskelijajärjestöjen edustaja lisäsi tuomitsevansa kaikkiin siviileihin kohdistetut iskut.
Julkilausuma synnytti kohun, jonka myötä osa opiskelijajärjestöistä perääntyi. Harvardin johdolla kesti kolme päivää reagoida tilanteeseen. Lopulta rehtori Claudine Gay tuomitsi Hamasin terrorin ja julisti, että opiskelijajärjestöt eivät edusta yliopistoinstituutiota.
Pennsylvanian yliopiston kohdalla puolestaan entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jon Huntsman syytti yliopistoa passiivisuudesta ja veti sukunsa rahoituksen yliopistolta. Miljardööri ja pääomasijoittaja Marc Rowan vaati yliopiston johdon eroa ja yllytti muita lahjoittajia vetäytymään. Miljardööri Ronald Lauder uhkasi vetää tukensa yliopistolta, mikäli se ei puutu tosissaan ryöpsähtäneeseen antisemitismiin.
Lahjoittajat osoittivat myös tyytymättömyyttään Palestiina-teemaisista kirjallisuusfestivaaleista, joita järjestettiin yliopiston kampuksella. Tapahtuman järjestäjät kiistivät antisemitisminsä, vaikka palestiinalaisten vastarintataistelu oli siellä kantavia teemoja.
Pennsylvanian yliopiston johtajat julistivat tuomitsevansa antisemitismin, mutta eivät ottaneet kantaa festivaaleihin. Julkilausuman mukaan yliopisto sallisi kampuksellaan myös sisältöjä, jotka eivät ole sovitettavissa instituutionsa arvoihin. Tämä nähtiin vaikenemisena ja aiheen kiertelynä.
Myöhemmin yliopiston rehtori Liz Magill tunnusti, ettei yliopiston suhtautuminen Palestiina-festivaaleihin ollut asianmukainen.
”Vaikka astuimme esiin, meidän olisi pitänyt reagoida tilanteeseen nopeammin, korostaa omaa linjaamme entistä voimakkaammin ja edustaa yliopiston yhteisöä”, Magill kommentoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta

Tynkkynen: Emme voi tukea lausumia, jotka eivät tuomitse sanallakaan Hamasin terroritekoja

Hamasin pääkomentokeskus sijaitsee Gazan suurimmassa keskussairaalassa – tuhannet potilaat ihmiskilpinä

Husu Hussein tempaisi taas ”yksityishenkilönä” – juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja syytti kirjoitusta antisemitistiseksi

Yliopistokohu paisuu: Pennsylvanian yliopiston rehtori erosi, Harvardin rehtoria epäillään väitöskirjan plagioinnista ja miljardivahinkojen aiheuttamisesta

Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








