

Veitsellä myyjää uhannut mies ryösti kaupan Lahdessa 19.2.2017 ja sai saaliikseen vähäisen summan rahaa. / LEHTIKUVA
Yrityslähestymiskiellon valmistelu etenee – helsinkiläismyyjän mukaan laki lisäisi turvallisuuden tunnetta
Oikeusministeriö jatkaa yrityslähestymiskiellon toteuttamisvaihtoehtojen selvittämistä. Yrityslähestymiskielto tarkoittaa henkilölle määrättävää pääsykieltoa yrityksen tiloihin häiriökäyttäytymisen takia.
Helsinkiläisellä Elisalla, 29, on neljäntoista vuoden kokemus myyjän tehtävistä. Hän työskentelee tällä hetkellä opintojensa ohella “ekstraajana” ruokakaupassa. Työajat painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. (Haastatellun nimi on muutettu, koska hän kokee, että omalla nimellä annettu haastattelu voi vaikuttaa työvuorojen saatavuuteen jatkossa.)
– Teen tällä hetkellä vuoroja helsinkiläisissä S-marketeissa ja Alepoissa. Teen paljon ilta- ja yövuoroja.
Elisan mukaan hankalimmat asiakkaat ovat tavallisimmin päihtyneitä, joita hän kohtaa aika ajoin kassalla.
– Osa heistä saattaa hermostua, jos kassatoiminta hidastuu esimerkiksi veikkauskoneen käytön vuoksi. Myös uudet työkaverit, jotka eivät osaa kassajärjestelmää, aiheuttavat kiukustumista. Asiakkaat saattavat nimitellä heitä todella rumasti.
Kalliossa useita sekavia asiakkaita
Elisa tekee vuoroja esimerkiksi Hakaniemessä, Sörnäisissä, Herttoniemessä, Kalliossa ja Vallilassa.
– Kallion alueen kohteissa on useita sekavia asiakkaita päivän aikana. Osa heistä on tuttuja kasvoja. He yleensä näpistelevät, mutta eivät käy käsiksi. Heillä saattaa olla mukana teräaseita tai huumeruiskuja. Näissä kohteissa on myös vartiointia. Vartija on tavallisimmin joko pysyvästi kohteessa tai sitten hälytettävissä tarvittaessa paikalle.
Hän kertoo, että aika monessa Alepan ruokakaupassa kassa-alue on eristetty suojapleksillä. Se on turvatyötila, jossa myyjä työskentelee lukitun oven takana.
Elisa pitää yrityslähestymiskieltoa tervetulleena.
– Olen ehdottomasti lain kannalla. Se lisäisi turvallisuuden tunnetta.
Hän kokee, että uhkaavat tilanteet tai vihamieliset asiakkaat eivät ole menneet hänellä “ihon alle” .
– Jos olisin nuorempi, tilanne saattaisi olla toinen, hän miettii.
Kassan turvatyötila tavallinen näky
Lukittu kassan turvatyötila on esimerkiksi pääkaupunkiseudun Alepoissa jo melko tavanomainen näky. Niitä on viimeisen vuoden aikana asennettu niin kalliolaisiin, töölöläisiin kuin kauempana lähiöissä sijaitseviin myymälöihin.
Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb sanoi jo vuosi sitten Helsingin Uutisten haastattelussa, että kauppoihin on asennettu viimeisten kolmen vuoden aikana turvatyötiloja kassoille, koska erilaiset väkivalta- tai sen uhkatilanteet ovat kaupoissa kasvaneet merkittävästi.
Kaupan liiton kysely kertoo myös, että kuluttajat ovat havainneet häiriökäyttäytymisen lisääntyneen asiakaspalvelutilanteissa. Vuoden 2017 kyselyn mukaan 36 prosenttia oli kokenut asiakaspalvelutilanteissa muiden asiakkaiden häiriökäytöstä. Vuoden 2022 kyselyssä se oli 44 prosenttia.
Hallitusohjelmassa kaksi kirjausta
Oikeusministeriössä järjestettiin lokakuun alussa keskustelutilaisuus, johon osallistuivat SOK, Kesko, PAM, EK, Suomen Yrittäjät, Erikoiskaupan liitto ETU ry, Kaupan liitto ja K-kauppiasliitto. Keskustelua käytiin muun muassa nykysääntelyn toimivuudesta sekä niistä ongelmista, joita yrityslähestymiskiellolla ratkaistaisiin.
Hallitusohjelmassa on kaksi yrityslähestymiskieltoa koskevaa kirjausta. Ensimmäisessä todetaan, että yrityslähestymiskielto otetaan käyttöön yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi. Toisessa kirjauksessa lähestymiskiellon hakeminen halutaan mahdollistaa yrityksille toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan.
Ruotsissa ei kieltoa alle 15-vuotiaille
Ruotsissa on kulunut lähes neljä vuotta siitä, kun kaupat ovat voineet hakea toistuvasti häiriökäyttäytyville asiakkaille yrityslähestymiskieltoa. Kokemukset laista ovat olleet pääosin myönteisiä. Ruotsalaisen kaupan etujärjestön Svensk Handelin mukaan kritiikkiä on kuitenkin aiheuttanut se, että syyttäjät tulkitsevat ja soveltavat lainsäädäntöä eri tavoin maan eri osissa.
Ruotsissa ei myöskään voida määrätä yrityslähestymiskieltoa alle 15-vuotiaalle, vaikka Ruotsissa on havaittu kasvavassa määrin alle 15-vuotiaiden tekemää jengirikollisuutta ja aseväkivaltaa. Ruotsin poliisin mukaan jopa 1 000 lasta houkutellaan vuosittain liittymään rikollisjengeihin Ruotsissa. TV4:n mukaan rikollisjengit rekrytoivat mukaan jopa kahdeksanvuotiaita lapsia.
Lähteet: Kaupan liitto, Svensk Handel, Kauppalehti
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yritysturvallisuus väkivaltatilanteet Terhi Kuljukka-Rabb yrityslähestymiskieltolaki häiriökäyttäytyminen katujengit väkivallan uhka päihdeongelmat Jengirikollisuus Työturvallisuus Pääkaupunkiseutu Turvallisuus Ruotsi Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin romanit pakenivat jengirikollisuutta Suomeen – ”Hyvinkää on huippuhyvä paikka”
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.

”Vihreät akat” mursivat järjestäytyneen rikollisuuden rooliajattelun – jengirikollinen on yhä useammin väkivaltainen nainen
Tyttö, joka ampuu tappaakseen ei toki ole se tavallisin ilmiö jengirikollisuudessa. Joka tapauksessa naisia istuu kasvavassa määrin vankilassa tuomittuna ampuma-aserikoksista. Rikollinen elämäntyyli kiehtoo kaikkia ja rengeistä on tulossa isäntiä.

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

Ruotsalaiset jengirikolliset tanskalaisten riesana – Tanskan oikeusministerin kuppi nurin: pitää mahdollisena Tanskan ja Ruotsin välisen vapaan liikkuvuuden lopettamista
Toissa viikolla kolme alaikäistä, ruotsista saapunutta palkkamurhaajaa ammuskeli eri puolilla Tanskaa. Viime tiistaina kioskiin heitettiin käsikranaatti Kööpenhaminassa. Tanskan oikeusministeri sai tarpeekseen ruotsalaisten jengirikollisten turismista ja päätti laittaa tappomatkailulle pisteen.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








