

LEHTIKUVA
Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa – yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin ”Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan
Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa. Näin shokeeraavan väitteen esittää hollantilainen yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmans kirjassaan Die Asyl-Lotterie, Turvapaikkalotto.
Ajatuspaja Suomen Perustan sivuilla on tänään julkaistu kirja-arvostelu hollantilaisen yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin kirjasta Die Asyl-Lotterie, Turvapaikkalotto. Kirjassaan Koopmans argumentoi, että nykyinen turvapaikkapolitiikka paitsi aiheuttaa merkittäviä turvallisuusuhkia ja ylimääräistä taloudellista taakkaa vastaanottaville yhteiskunnille myös asettaa turvapaikanhakijat vakavaan hengenvaaraan.
– Nykyinen turvapaikkapolitiikka johtaa siihen, että ihmiset liikkuvat lukuisten turvallisten maiden läpi, joissa heillä ei ole enää hengenvaaraa, ja lähtevät vaaralliselle matkalle Välimeren yli siinä toivossa, että saavat jalkansa EU:n kamaralle. Matkan varrelle on vuosina 2014-2021 hukkunut yli 22 000 ihmistä, minkä lisäksi etelämpänä Saharan ylitys on vaatinut tuntemattoman määrän kuolonuhreja, kirjoittaa Koopmansin kirjan arvostellut Joonas Kiviranta.
Julkisen talouden vahvistumista ei kannata odottaa
Koopmans argumentoi, että tämä on vain yksi peruste, jolla EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut. Lisäksi nykyjärjestelmä on ulkoistanut vastuun tulijavirtojen kontrollista autoritäärisille maille kuten Turkille. Järjestelmä toimii myös kasvualustana ihmissalakuljettajien liiketoiminnalle. Vaikutukset vastaanottaville yhteiskunnille ovat myös merkittäviä, kun rajalle saapuvat heikentävät sisäistä turvallisuutta ja aiheuttavat julkiselle taloudelle merkittävästi enemmän kustannuksia kuin tuovat hyötyjä.
Koopmans vetää talousluvuista sellaisen johtopäätöksen, että toivottua ripeää julkisen talouden vahvistumista ei pakolaisten maahanmuutosta kannata odottaa.
– Hän myös toteaa, että tietenkin jos kysytään yrityksiltä, ovat ne avoimia kaikelle maahanmuutolle, sillä ne saavat maahanmuuton hyödyt, mutta integraation kustannukset on taas ulkoistettu yhteiskunnalle, Kiviranta kirjoittaa.
Rikollisuus ja epävakaus kasvaa
Lisäksi Koopmans kuvailee niin terroririskin kohoamista kuin yliedustusta rikollisuudessa. Terrorismin riskissä oli selkeä yhteys ääri-islamiin ja vuoden 2015 pakolaisaaltoon, kun ISIS hyödynsi häikäilemättä kaoottista tilannetta lähettääkseen jäseniään Eurooppaan kylvämään kauhua. Tämän lisäksi yksinäiset toimijat saattoivat toimia islamin nimissä.
– Saksa pyrki levittämään pakolaisia tasaisesti ympäri maataan, mutta huonolla menestyksellä. Itä-Saksaan asetettujen pakolaisten työllisyys oli alhaisempaa ja rikollisuus korkeampaa kuin paikoissa, joissa oli jo entuudestaan suurempia ulkomaalaisväestöjä.
Syiksi Koopmans tunnisti mm. heikommat työmahdollisuudet sekä hankalamman kotiutumisen, koska pakolaisilla ei ollut juuri mitään tuttua Itä-Saksassa eikä paikallisilla paljon kokemuksia pakolaisten integraatiosta.
– Kokeilu meni pieleen, ja heijasteilmiönä se johti mm. AfD:n ja sitäkin radikaalimpien liikkeiden suosion kasvuun. Koopmans varoittaa, että mikäli EU yrittäisi pakottaa Itä-Eurooppaa vastaanottamaan enemmän pakolaisia, olisi tulos todennäköisesti sama. Enemmän rikollisuutta, vastakkainasettelua ja yhteiskunnallista epävakautta. Vapaaehtoisuus on hänen näkemyksensä mukaan ainoa kestävä tie.
EU:n pitää oppia Australiasta
Koopmans ei sinänsä ehdota maahanmuuton määrän vähentämistä vaan maahanmuuttopolitiikan säätämistä, jotta ehkäistään laitonta siirtolaisuutta, mutta vastapainona lisättäisiin mm. kiintiöpakolaisjärjestelmän käyttöä sekä osaavan työvoiman mahdollisuuksia muuttaa laillisesti EU:hun.
– Tarkkoihin määriin Koopmans ei ota kantaa, vaan jättää sen poliitikkojen tehtäväksi. Lukija voi tokia kysyä aiheellisesti, onko kiintiöpakolaistenkaan määrän kasvattaminen paras strategia, kun lähellä lähtömaita olisi mahdollista auttaa paljon useampia samalla rahalla.
– Kirjan luettuaan tulisi olla selvää, että EU:n pitää ottaa oppia Australiasta. Nykyjärjestelmä kun ei tarjoa turvaa kaikkein haavoittuvaisimmille, aiheuttaa turhia kuolemia matkalla sekä synnyttää ylimääräistä taloudellista taakkaa ja merkittäviä turvallisuusriskejä vastaanottaville yhteiskunnille, Kiviranta kirjoittaa.
Koko arvostelu luettavissa täällä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Turvapaikkalotto kirja-arvostelu Ruud Koopmans Joonas Kiviranta ihmissalakuljettajat vastakkainasettelu turvallisuusuhat turvapaikkajärjestelmä Maahanmuuttopolitiikka Turvapaikkapolitiikka Integraatio Australia Turvapaikanhakijat Suomen Perusta Terrorismi talous Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: ”EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

Teuvo Hakkarainen vaatii rajoja kiinni: ”Humanitaarisen avun nimissä toimivien ihmiskauppiaiden alukset on takavarikoitava”

PS laittaisi menot tärkeysjärjestykseen: ”Nyt maahanmuuttopolitiikka on Ruotsin tiellä ja talouspolitiikka Kreikan tiellä”

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

EU-parlamentin pääneuvottelija: Jäsenmaiden on pian pakko ottaa vastaan pakolaisia ja siirtolaisia

Hallitusneuvottelujen neljäs viikko käynnistyi – Purra: Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan tulee edistyä tällä viikolla

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








