

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ylistää Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto tekee hyvää kaupungille ja kuinka Helsinki edistää maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.
Kaduilla rötöstelevät katujengit ovat aiheuttaneet pelkoa ja närkästystä jo monta vuotta helsinkiläisten keskuudessa. Pääosin maahanmuuttajataustaisten jengien tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt alkavat olla arkipäivää, mutta ongelma ei tunnu huolestuttavan kaikkia kaupungin päättäjiä tai virkamiehiä. Sen enempää kuin maahanmuuton todelliset kustannukset.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva hehkuttaa tuoreessa Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto on lisännyt ”kaupungin diversiteettiä, jolla voidaan katsoa olevan positiiviset vaikutukset elinvoimaan”.
– Jotta helsinkiläisten yritysten olisi mahdollista kasvaa, tarvitsevat ne monipuolisesti työvoimaa ulkomailta. Yritysten kasvu taas synnyttää hyvinvointia, joka hyödyttää kaikkia meitä helsinkiläisiä.
Väkiluku kasvaa ulkomaalaisilla
Elinkeinojohtaja kertoo ylpeänä, kuinka Helsinki kasvoi viime vuonna ennätyksellisesti yli 10 000 asukkaalla, joista yli 8 000 oli maahanmuuttajia. Ennusteen mukaan 2030-luvun loppupuolella vieraskielisten osuus ylittäisi jo 25 prosenttia.
Rinkinevan ilon muuttovoitosta ymmärtää, sillä vielä vuonna 2021 Helsinki oli koko maan muuttotappiollisin kaupunki (4 210 henkilöä). Suurin osa pois muuttaneista – yli 3 300 – oli kotimaisia kieliä puhuvia veronmaksajia. Varsinkin työssäkäyviä lapsiperheitä lähti pois ja tilalle muutti pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta. Ja trendi sen kun jatkuu.
Tämä ei kuitenkaan huoleta elinkeinojohtajaa, joka iloitsee siitä, että ”Helsingistä onkin tulossa entistä kansainvälisempi kaupunki, joka työvoiman lisäksi tulee saamaan maailmalta tärkeitä vaikutteita kulttuuri- ja elinkeinoelämään”.
”Arjen kohtaamisia, uusia ystävyyksiä”
Ilon aiheena ovat myös Helsingin kaupungin tekemät kansainväliset rekrytoinnit, joita aiotaan jatkaa.
– Kun Helsinki kansainvälistyy, on tärkeää, että uudet kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi osaksi yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Helsingin kaupunki edistää monin keinoin uusien asukkaiden kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.
– Mutta kotoutuminen on niin paljon muutakin. Pienilläkin arjen kohtaamisilla voi olla iso merkitys uusien helsinkiläisten viihtyvyyteen. Kaupunkilaisten jokapäiväinen kanssakäyminen synnyttää uusia mahdollisuuksia – ja parhaassa tapauksessa myös uusia ystävyyksiä, elinkeinojohtaja innostuu.
Huippuosaajista ei ole tunkua
Moni saattaa olla elinkeinojohtajan kanssa eri mieltä, kuten Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, joka kirjoitti eilen työperäisen maahanmuuton ongelmista.
– Totuus on se, että harva työssäkäyvistäkään maahanmuuttajista tulee palkallaan toimeen, sillä työperäinen maahanmuutto suuntautuu valtaosaltaan matalapalkka-aloille. Maahanmuuttoviraston vuosittain julkaistavat tilastot kertovat, että erityisasiantuntijoiksi ei ole maahanmuuttajien joukossa tunkua ja valtaosa tulijoista suuntautuu ammatteihin kuten siivoojiksi, ravintolatyöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi.
Lisäksi tulonsiirtoja nauttii melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Marja-Leena Rinkineva Helsingin Uutiset katujengit muuttotappio ulkomaalainen työvoima matalapalkka-alat väestönkehitys tulonsiirrot Helsingin kaupunki Kela Suomen Perusta Simo Grönroos työttömyys maahanmuutto lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rydman: Helsingin kouluissa on käynnissä tuhoisa kehitys – maahanmuutolla massiiviset kielteiset vaikutukset

Pääkaupunkiseutu ajautumassa kaaokseen maahanmuuton takia: ”Suomessa on nyt viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa”

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Vieraskielisten virta pääkaupunkiseudulle jatkuu – kanta-asukkaat muuttavat muualle

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua

Perussuomalaiset vastustavat Helsingin kaupungin tiivistämispolitiikkaa – kaupungin kehittämisessä ei sovi unohtaa nykyisiä asukkaita eikä lähiluontoa

Ronkainen: Työperäinen maahanmuutto ei saa rasittaa Suomen julkista taloutta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








