

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi
Ruotsissa useat koulut ovat sortuneet parantelemaan PISA-tuloksiaan karsimalla maahanmuuttajataustaisia oppilaita pois kokeen suorittajien joukosta. Jos testit olisi tehty OECD:n sääntöjen mukaan, Ruotsin sijoitus maiden välisessä vertailussa olisi huomattavasti alhaisempi. Maahanmuuttajaoppilaat suoriutuvat huonosti myös Suomen PISA-kokeissa.
Uusimmat PISA-tulokset näyttävät nousua ruotsalaisille koululaisille, mutta riemuun ei ole syytä, koska tulokset perustuvat vääristeltyyn otokseen, paljastaa Expressen-lehti. Lehden mukaan suuri määrä maahanmuuttajaoppilaita on poistettu PISA-aineistosta vastoin OECD:n virallisia sääntöjä. Jopa Ruotsissa syntyneitä koululaisia on poistettu otoksesta, mikäli heidän kielitaitonsa on ollut heikko. Jos sääntöjä olisi noudatettu, Ruotsin PISA-tulos olisi ollut huomattavasti huonompi.
– Kyseessä näyttäisi olevan vakava menetelmävirhe, jolla on pyritty järjestelmällisesti parantamaan keskiarvoa, sanoo kansantaloustieteen professori Magnus Henrekson, joka on tutkinut ruotsalaisten koulujen kehitystä. Professorin mukaan ylöspäin pumpatut luvut antavat liian positiivisen kuvan.
Ruotsalainen koululaitos ei ollutkaan niin vahva
PISA-tutkimuksessa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kun tulokset viimeksi julkaistiin joulukuussa 2019, opetusministeri Anna Ekströmillä oli ilon päivä: ruotsalaiset koululaiset olivat parantaneet sijoitustaan kaikilla kolmella osa-alueella.
– Tämä on todistus ruotsalaisen koulujärjestelmän vahvuudesta, opetusministeri Ekström sanoi.
Maahanmuuttajia karsittu kokeen suorittajista
Monet kritisoivat kuitenkin sitä, että Ruotsissa oli karsittu pois enemmän kokelaita kuin missään muussa maassa. PISA-tutkimuksessa valitaan satunnaisotannalla tietyt koulut, ja kustakin koulusta valitaan satunnaisesti 42 oppilasta tekemään koe. Ruotsissa oli kuitenkin karsittu peräti 11 prosenttia näistä satunnaisesti valituista koululaisista joko toimintarajoitteiden takia tai siksi, että he olivat äskettäin maahan muuttaneita oppilaita, joiden kielitaito on heikko. OECD:n säännöt sallivat korkeintaan viiden prosentin karsinnan, mutta Ruotsi sai luvan poiketa säännöistä edellisten vuosien suuren maahanmuuttajien määrän takia.
Expressen-lehti kertoo, että sääntöjen mukaan otoksesta saisi poistaa vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet opetusta ruotsiksi alle vuoden. Muiden pitäisi suorittaa koe normaalisti. Kaikissa kouluissa tätä sääntöä ei kuitenkaan ole noudatettu, vaan maahanmuuttajaoppilaita on karsittu enemmänkin.
– Tämä on erittäin vakavaa, koska PISA-tulosta käytetään mittarina sille, miten ruotsalainen koulu suoriutuu verrattuna muihin maihin ja miten se kehittyy ajan mittaan, professori Henrekson sanoo Expressen-lehdelle.
Suomi voitti Ruotsin PISA-kisassa
Lehden laskelmien mukaan Ruotsin tulos olisi ollut 5-13 pistettä alhaisempi, jos sääntöjä olisi noudatettu. Viisi pistettä alhaisempi tulos olisi ollut suunnilleen vuoden 2015 PISA-tuloksen tasalla, kun taas 13 pistettä alhaisempi olisi merkinnyt selvää pudotusta Ruotsin sijoituksessa muihin maihin verrattuna.
Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa Ruotsi sijoittui luetun ymmärtämisessä 7. sijalle (Suomi 3.), matematiikassa 12. sijalle (Suomi 11.) ja luonnontieteissä 14. sijalle (Suomi 3.). Suomi siis voitti Ruotsin tässä maaottelussa kaikilla osa-alueilla.
Mutta myös Suomessa maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät kouluissa. Suomen Uutiset kertoi puolitoista vuotta sitten, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten koululaisten pärjääminen suhteessa kantaväestöön oli huonointa maailmassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa

Miksi opetusministeriö ei halua korjata koulujen ongelmia? – Halla-aho: ”Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa”

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

Koululaisten osaamistaso laskee – Purra: On syytä palata joissakin asioissa taaksepäin

Ruotsalaiset muslimitytöt: ”En voisi ikinä deittailla ei-muslimin kanssa”

Ruotsin nuoriso muuttuu – lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista

Segregaatio etenee: Kantaruotsalaisten lapset äänestävät jaloillaan, kun maahanmuuttajien lapset valtaavat koulun
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








