

LEHTIKUVA
Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa
Yksityiset ihmiset ja kokonaiset kansat ovat kautta historian vaeltaneet maantieteelliseltä alueelta toiselle etsimään parempaa elämää. Eurooppa on tänään väkilukuun suhteutettuna maahanmuuttajien kohde numero yksi. Siirtolaisvirrat ovat jo aikaa olleet niin suuria, että ne tulevat peruuttamattomasti muuttamaan koko Euroopan demografista kuvaa.
Väkilukuun suhteutettuna suurin määrä kansainvälisiä siirtolaisia eli yli 82 miljoonaa on Euroopassa (vuoden 2019 lopussa). Määrä vastaa Saksan väkilukua ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi eniten siirtolaisia, 59 miljoonaa, elää Pohjois-Amerikassa.
Saksa ja Ruotsikin ovat olleet Eurooppaan suuntautuneen siirtolaisuuden keskeisiä kohteita 1960-luvulta lähtien. Luultavasti juuri tästä syytä saksalainen demografie-europa.eu-sivusto on aloittanut väestön muutoskartoituksen juuri kyseisistä valtioista. Muutokset on sijoitettu aikajanalle, joten kehityksen vauhti on visuaalisesti ja selkeästi havainnoitavissa.
Sivustoa ylläpitävä AfD:n meppi Bernhard Zimniok kertoo käyttämänsä lukujen perustuvan eri maiden viranomaisten antamiin virallisiin tietoihin. Zimniok ei mainitse käyttämäänsä ulkomaalaistaustaisen määritelmää mutta se lienee sama kuin käyttämissään virallisissa lähteissä.
EU:n demografiasivut löytyvät vertailun vuoksi täältä.
20 muutoksen vuotta
Ja huimia väestönvaihdosta kertovat luvut ovatkin. Zimniokin seuranta alkaa Ruotsin osalta vuodesta 2002, jolloin kyseessä oli vielä aika tavalla yksikulttuurinen maa. Koska maahan tulleet siirtolaiset olivat sopeutuneet ja sulautuneet (esimerkiksi suomalaiset) tai sulautumassa kantaväestöön.
Vuonna 2002 koko Keski-Ruotsi oli vielä vailla maahanmuuttajia, mutta etelän suurkaupungit olivat jo hyvää vauhtia muutoksen tiellä. Tukholman liepeillä Botkyrkassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus oli jo 50 prosenttia. Göteborgin ja Malmön asukkaista vähintään viidennes oli alkuaan muualta tulleita.
Lapset ovat tulevaisuus
Vuoden 2011 jälkeen Ruotsin jokaisessa maakunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli vähintään 10 prosenttia. Suuri loikka tapahtui suuren pakolaisaallon vuosina 2015–2016. Gävlestä etelään väestö oli tuolloin vähintään 20 prosenttisesti muita kuin kantaruotsalaisia.
Vuoteen 2020 tultaessa Tukholman Södertäljessä väestä 75 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Botkyrkassa luku oli samaa luokkaa. Vastaava muutos väestöpohjassa oli tapahtunut myös Malmössä ja osin myös Göteborgissa, jossa niukka enemmistö oli vielä kantapeikkoja.
Tarkastelemalla alle 14-vuotiaiden lasten määrää muutoksen suunta on erityisen selkeä. Göteborgin ja Malmön lapsista jo suurin osa on taustaltaan maahanmuuttajia. Samoin on Södertäljessä, Huddingessa ja Botkyrkassa, siis lähes koko Suur-Tukholman lähiövyöhykkeellä.
Vierastyövoimasta vakioasukkaaksi
Saksan sodanjälkeinen teollisuus tarvitsi työvoimaa ja niinpä muun muassa turkkilaiset suuntasivat sadoin tuhansin lännen ihmemaahan leveämmän leivän ääreen. Toki vain toiselle puolelle, sillä Saksat yhdistyivät vasta vuonna 1990. Ja Itä-Saksa oli ennen sitä hyvin yksinuottinen valtakunta.
Vuoteen 2019 tultaessa puolet väestöstä oli jo maahanmuuttajataustaisia rahamaailman keskus Frankfurtissa. Stuttgartissa ja Hannoverissa oltiin 35–40 prosentin tietämissä. Hieman yllätyksellisesti maailmankaupunki Berliinissä vierastaustaisten osuus oli vain neljännes.
Vuonna 2019 Frankfurt am Mainin alle 16-vuotiaista lapsista ulkomaalaistaustaisia oli 74,4 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Itä-Saksa Bernhard Zimniok väestömuutos Europarlamentin jäsen Alternative für Deutschland meppi väestötiede ulkomaalaistaustainen pakolaisaalto 2015 väestöpohja Demografia maahanmuttajat vierastyövoima siirtolaiset Turvapaikanhakijat pakolaiset AfD Ruotsi Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Väestönvaihtokeskustelu leimahti, Halla-aho tylyttää Hesaria: toimii Venäjän turvallisuuspalvelun pelikirjan mukaan – hivuttaa ja vihjailee

Maahanmuuttajien vyöry Ruotsiin jatkuu – väestönvaihdosta ei pysäytä mikään

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä

AfD-puolueella huippukannatus Saksassa – sosialidemokraatit haluavat antaa pakolaisille äänioikeuden
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








