Ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa?

Jokaisen kunnan terveydenhuollon asiat siirtyvät ensi vuoden aluevaalien jälkeen kokonaan uuden hallinnon alle. Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan keskeneräisestä sote-uudistuksesta, jonka keskusta vei runnomalla läpi. Hutiloitu lainsäädäntö vaarantaa uudistuksen hyvän tarkoituksen.

– On syytä kysyä, kuinka monta kuntaliitosta tulee uudistuksen myötä. Sotehan on jo itsessään valtava kuntaliitoskommuuni. Kuntien toiminnoista sosiaali-, terveys-, vanhus- ja pelastuspuoli liitetään uudistuksessa nyt yhteen, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.

Uhkana ovat pakkokuntaliitokset ja terveysasemaverkostojen harveneminen. Pakkoliitokset ja kriisikuntien tulemisen nosti esille myös keskustan aikaisempi puoluesihteeri. Eduskunnassa on äänestetty muun muassa perussuomalaisten esittämästä lähipalvelutakuusta.

– Keskusta ei kannattanut sotessa lähipalvelutakuuta. Huolestuttavaa, toteaa Reijonen.

Osa kunnista uhkaa jäädä ilman omaa edustajaa

Keskusta ei myöskään puoltanut päätöksentekijöiden alueellisen edustuksen takaamista. Nyt osa kunnista on vaarassa jäädä kokonaan ilman omaa edustajaa, mitä Reijonen pitää myös huolestuttavana.

– Jokaisen on hyvä tietää, että terveysasemien, kuten muidenkin sote-kiinteistöjen, käyttötarkoitus on laissa varmistettu vain muutamaksi vuodeksi. Entä sen jälkeen? Montako terveysasemaa on jäljellä kymmenen vuoden kuluttua?

Uudistuksen hyvä tarkoitus vaarantui liian hutiloimalla tehdyllä lainsäädännöllä. Uudistus ei lisää tekeviä käsiä. Reijonen pitää epäselvänä sitä, missä terveysasemat ja vuodeosastot jatkossa sijaitsevat ja millaisia palveluita niissä tarjotaan. Hienot byrokraattiset hallintosysteemit eivät ole perussuomalaisille tärkeitä, vaan aito arkiasioiden toimivuus. Resursseja sote-palveluihin saataisiin, jos ilmastoasioihin otettaisiin järki mukaan eikä ulkomaille syydettäisi niin paljon rahaa.

– On pakko kysyä, ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa? kysyy Reijonen.