Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kriisikunnat

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU-komission direktiiviehdotuksesta rakennusten energiatehokkuudesta, joka toteutuessaan ajaisi suuren joukon suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon.

Omakotiliiton mukaan merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Valmisteilla olevan direktiivin mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Tämä koskee kaikkia EU:n jäsenmaita samalla tavalla. Asiasta uutisoi <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4430436">Helsingin Uutiset</a>.
Näin syntyy tilanne, jossa jokaiseen EU-maahan kohdistuvat yhtäläiset ponnisteluvaatimukset asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuutta luokitellaan asteikolla A–G. Huonoimpaan G-luokkaan kuuluvat julkiset rakennukset tulisi kunnostaa vähintään tasolle F vuoteen 2027 mennessä. Asuinrakennusten osalta aikaa olisi vuoteen 2030 asti.
Direktiivi pakottaa kalliisiin remontteihin
Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista suomalaisille kotitalouksille:
&#8211; EU:n direktiivillä on jälleen kerran kiireinen aikataulu, ja se pakottaa suomalaiset kalliisiin remontteihin, joista suurin osa ei tule selviytymään taloudellisesti. Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä, jossa EU:n ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen nimissä ajetaan iso joukko suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen.
&#8211; Tällaisen hankkeen voisi hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä tulevat remonttikustannukset korvattaisiin täysimääräisesti esimerkiksi EU:n yhteisestä kassasta, johon Suomi on jo laittanut miljardeja, Mäkynen pohtii.
Rajut seuraukset myös kunnille
<a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehden</a> mukaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rajuja kustannuksia myös kunnille. Toteutuessaan tämä direktiivi velvoittaisi jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin saneeraavan kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain. Velvoite tarkoittaisi Suomen kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna:
&#8211; Suomessa on valtava määrä kriisikuntia, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Monella kunnalla on edessään yt-neuvotteluita ja palveluiden karsimista jo nykytilanteessa.
&#8211; Tähän yhtälöön kun lisätään EU:n energiatehokkuusdirektiivin miljardien kustannukset joka vuosi, niin syntyy tilanne, jossa kunnat ajautuvat taloudelliseen katastrofiin. On selvää, että EU:n energiatehokkuusdirektiivi on pysäytettävä ja sanottava iso EI tälle mielivaltaiselle direktiiville, Mäkynen vaatii.
Keskustan passiivisuus ihmetyttää
&#8211; Sanna Marinin punavihreä hallitus pyrkii kuitenkin hallitusohjelmassaan tekemään maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joten siltä on turha odottaa tämän direktiivin torppaamista, Mäkynen varoittaa.
Mäkynen ihmettelee myös hallituspuolue keskustan passiivisuutta vihreän siirtymän vaikutuksista Suomen taloudelle:
&#8211; EU:n energiadirektiivi iskee voimakkaasti maaseudun asukkaiden elämään, esimerkiksi omakotitaloasukkaisiin. Aikooko keskusta olla mukana hallituksessa, joka ajaa suomalaiset omakotitaloasukkaat taloudelliseen kurjuuteen EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä? Mäkynen tivaa.
&nbsp;

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ajaa suomalaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon – ”Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä”

Jokaisen kunnan terveydenhuollon asiat siirtyvät ensi vuoden aluevaalien jälkeen kokonaan uuden hallinnon alle. Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan keskeneräisestä sote-uudistuksesta, jonka keskusta vei runnomalla läpi. Hutiloitu lainsäädäntö vaarantaa uudistuksen hyvän tarkoituksen.

&#8211; On syytä kysyä, kuinka monta kuntaliitosta tulee uudistuksen myötä. Sotehan on jo itsessään valtava kuntaliitoskommuuni. Kuntien toiminnoista sosiaali-, terveys-, vanhus- ja pelastuspuoli liitetään uudistuksessa nyt yhteen, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Uhkana ovat pakkokuntaliitokset ja terveysasemaverkostojen harveneminen. Pakkoliitokset ja kriisikuntien tulemisen nosti esille myös keskustan aikaisempi puoluesihteeri. Eduskunnassa on äänestetty muun muassa perussuomalaisten esittämästä lähipalvelutakuusta.
&#8211; Keskusta ei kannattanut sotessa lähipalvelutakuuta. Huolestuttavaa, toteaa Reijonen.
Osa kunnista uhkaa jäädä ilman omaa edustajaa
Keskusta ei myöskään puoltanut päätöksentekijöiden alueellisen edustuksen takaamista. Nyt osa kunnista on vaarassa jäädä kokonaan ilman omaa edustajaa, mitä Reijonen pitää myös huolestuttavana.
&#8211; Jokaisen on hyvä tietää, että terveysasemien, kuten muidenkin sote-kiinteistöjen, käyttötarkoitus on laissa varmistettu vain muutamaksi vuodeksi. Entä sen jälkeen? Montako terveysasemaa on jäljellä kymmenen vuoden kuluttua?
Uudistuksen hyvä tarkoitus vaarantui liian hutiloimalla tehdyllä lainsäädännöllä. Uudistus ei lisää tekeviä käsiä. Reijonen pitää epäselvänä sitä, missä terveysasemat ja vuodeosastot jatkossa sijaitsevat ja millaisia palveluita niissä tarjotaan. Hienot byrokraattiset hallintosysteemit eivät ole perussuomalaisille tärkeitä, vaan aito arkiasioiden toimivuus. Resursseja sote-palveluihin saataisiin, jos ilmastoasioihin otettaisiin järki mukaan eikä ulkomaille syydettäisi niin paljon rahaa.
&#8211; On pakko kysyä, ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa? kysyy Reijonen.
&nbsp;

Ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa?

Ruotsiin muutti 1,3 miljoonaa ulkomaalaista henkilöä vuosina 2000-2018. Väkiluku kasvoi maahanmuuton takia lähes neljäsosassa maan kunnista. Maahanmuuttajien krooninen työttömyys on ajanut kunnat kuilun partaalle, sillä sosiaalimenojen kasvun takia rahat eivät riitä hyvinvointipalveluiden turvaamiseen.
Väestö väheni 103 Ruotsin kunnassa. Porukka kasvoi 187 kunnassa ja näistä 72 kasvoi juurikin maahanmuuton myötä. Vuosina 2000-2018 Ruotsiin saapasteli yli 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa. Luvut on <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/kommuner-i-siffror/">koonnut</a> valtion tilastolaitos SCB.
&#8211; Suurin haaste on eittämättä saada ihmiset töihin. Jos emme siinä onnistu, toimeentulotuet kasvavat sellaisiin mittoihin, ettemme enää voi tehdä tarvittavia satsauksia kuntalaisten hyvinvointiin, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/ostra-goinge-har-vuxit-med-utrikes-fodda">sanoo</a> skånelainen kuntapäättäjä Patric Åberg SVT:lle.
Väestö vaihtuu kylissä
Åberg kertoo, että aluksi heidän kunnassaan oltiin innoissaan väestönkasvusta. Kyläkouluihin riitti taas oppilaita ja tyhjiin asuntoihin tulivat uudet vuokralaiset. Östra Göingen kunnassa asuu 15 000 ihmistä, ripoteltuina kunnan moniin kyliin.
&#8211; Sittemmin on ilmaantunut myös ongelmia. Monet tuntevat olonsa turvattomaksi, kun väestön koostumus vaihtuu. Ajan myötä on helpompi tunnistaa edut ja haitat, Åberg pohtii.
Sosiaalimenoissa järkyttävä kasvu
SVT:n esimerkkikunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet nopeassa tahdissa 10 miljoonasta kruunusta 17 miljoonaan kruunuun. Näin pääsi tapahtumaan, kun maahanmuuttajat putosivat valtion maksamalta sopeutumistuelta kunnan tukien piiriin.
Muitakin kuluja tuli. Kun TE-konttori sulki ovensa, kunta laittoi 10 miljoonaa kruunua omien työmarkkinatoimenpiteiden kehittämiseen.
&#8211; Meillä on kunnassa oma työnvälitysyksikkö, joka yrittää saada työpaikat ja työnhakijat kohtaamaan toisensa. Olemme siitä tosi ylpeitä, Åberg kehuu.
&nbsp;

Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta

Yksi tällainen kunta on 55 000 asukkaan Kotkan kaupunki. Valtion kriisikunniksi nimettäville kunnille asetetuista kuudesta talouskriteeristä Kotka täyttää tänä vuonna viisi. Rakennusten peruskorjaustarpeiseen ei ole pystytty osoittamaan riittävästi määrärahoja kaupungin taloussuunnitelmassa.
Kaupunginhallitus antoi syyskuussa kaupungin talous- ja rahoitusjohtajalle tehtäväksi kiinteistöyhtiön perustamiseen liittyvän selvitystyön aloittamisen. Se pitää sisällään muun muassa kiinteistöyhtiöön siirrettäväksi ajateltujen kolmen koulun arvonmäärityksen.
&#8211; Jos yhtiö perustetaan, se on 100-prosenttisesti kaupungin oma konserniyhtiö, jonka markkinoilta saama lainaraha on kaupungin takaamana edullista, talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen kertoo.
&#8211; Esillä on ollut myös elinkaarimalli, jossa jokin rakennuttaja ottaisi alusta loppuun vastattavakseen kiinteistöt ja niiden kunnostuksen. Monesti tällainen ratkaisu tulisi pitkässä juoksussa edulliseksi.
<h4>Velat siirretään piiloon?</h4>
Kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmää johtava Vesa Levonen ei pidä saneerausta tarvitsevien kiinteistöjen siirtämistä kaupungin taselaskelman ulkopuolelle ensimmäisenä keinona talouslukujen kohentamiseen.
&#8211; Emme ole tässä vaiheessa yhtiöittämisen innokkaita kannattajia. Ensin on kaupungissa käynnistettävä organisaatiomuutos, jolla toimintaan saadaan tehokkuutta. Siitä tullaan käymään vielä tiukkaa poliittista vääntöä. Viime kädessä päätöksen yhtiöittämisestä tekee valtuusto.
Levonen epäilee, että kaupungin kiinteistöjen mahdollinen yhtiöittämien veisi valtuustolta pois päätäntävaltaa. Häntä arveluttaa myös se, olisiko oikein siirtää kiinteistöyhtiöön kaupungin peruspalvelujen, kuten koulujen käyttämiä rakennuksia.
Kuntataloutta Tampereen yliopistossa tutkiva professori Pentti Meklin on Levosen kanssa samoilla linjoilla.
&#8211; Kunnissa voidaan hämätä päättäjiä ja itseä sillä, että siirretään omaisuutta emokunnan taseesta yhtiöihin vain siksi, että kriisikuntakriteereillä tarkastellaan emokuntaa eikä koko kaupunkikonsernia. Sillä tavoin kunta saa siirrettyä velkojaan yhtiöihin, ja asiat näyttävät paremmilta.
Plussana kiinteistöyhtiöiden perustamisessa Meklin näkee sen, että joustavasti toimivat kiinteistöyhtiöt voivat löytää rakennusten kunnostamiseen tarkoituksenmukaisia rahoituskeinoja ja hoitaa kiinteistöjään hyvin. Ne voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden kanssa.
<h4>Kaikella on hintansa</h4>
Mutta jos yhtiöllä menee huonosti, se voi joutua korottamaan emokunnalta tilojen käytöstä perimäänsä vuokraa. Kun kiinteistöyhtiössä tehdään päätöksiä, ei emokunnan valtuusto voi niihin paljonkaan vaikuttaa. Yhtiöissä tehtävät operatiiviset päätökset voivat olla vieraita tavallisille valtuutetuille.
Tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä näkee vahvana tulevaisuuden trendinä sen, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat tulossa toimijoiksi kuntien kiinteistöihin. Jo nyt on olemassa kiinteistörahastoja, jotka sijoittavat varojaan muun muassa päiväkotien rakennuksiin.
&#8211; On muistettava, että tällaisten pääomasijoittajien käyttämät tuottoarvot ovat aivan eri näköisiä kuin kunnallisilla omistajilla, Kotkan kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen muistuttaa.
&#8211; On hintakysymys, paljonko kunnan asukkaat ovat valmiita maksamaan palveluistaan.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Kikkailua kuntien kiinteistöyhtiöillä – siirretäänkö velat piiloon?

kriisikunnat

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ajaa suomalaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon – ”Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä”

Ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa?

Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta

Kikkailua kuntien kiinteistöyhtiöillä – siirretäänkö velat piiloon?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025