

Ajatuspaja: Suomessa turvallisuustyhjiö, kansalaiset vastaavat katupartioinnilla
ANALYYSI | Kaksi lähes samaan aikaan julkaistua raporttia kertovat Suomen kärsivän turvallisuusvajeesta. Poliisin resurssit vähenevät samaan aikaan kun ulkomaalaisten määrän kasvu lisää rikollisuutta ja ihmisten turvattomuudentunnetta. Ajatuspaja Suomen Perustan sekä Valtioneuvoston julkaisemat raportit päätyvät toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan turvallisuuden heikkenemisen osalta samansuuntaisiin johtopäätöksiin.
Valtioneuvosto julkaisi äskettäin Selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Suomen Perusta puolestaan julkaisi eilen raportin Turvallisuus uhattuna – maahanmuutto, turvallisuustilanne ja kansalaispartiot -raportin, jonka on kirjoittanut YTK Aleksi Hernesniemi. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kertoo oheisella videolla raporteista:
Simo Grönroos kertoo Suomen Perustan julkaisemasta ”Turvallisuus uhattuna”-raportista. 6 min 42 sek.
Grönroos kuvailee raporttien sisältöä seuraavasti:
Suomen Perustan turvallisuusraportissa keskitytään turvallisuuden osalta siihen, miten ulkomaalaisten määrän kasvu vaikuttaa rikollisuuteen ja ihmisten turvallisuudentunteeseen. Tietyt ulkomaalaisryhmät syyllistyvät etenkin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin moninkertaisesti kantaväestöön nähden. Kyseisten ryhmien edustajien määrän kasvettua merkittävästi viime syksyn aikana on jo ennestään hiljalleen heikentynyt turvallisuudentunne heikentynyt suuresti.
Grönroosin mukaan Suomessa on jo ennestään väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Tämä on saattanut toimia vielä aikana, jolloin monikulttuurisuus ei vielä ollut rantautunut Suomeen. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä tilanteessa, jossa kasvava ulkomaalaisten määrä lisää rikollisuutta ja samaan aikaan poliisien määrä vähenee.
Ristiriitaiset supistukset
Valtioneuvoston selvityksen tarkastellaan laajemmin sisäisen turvallisuuden tilannetta. Raportissa kerrotaan lisääntyneet turvapaikanhakijoiden määrän todetaan kautta linjan lisäävän viranomaisten työtehtäviä. Ulkomaalaisten korkeampi rikosalttius nostetaan myös esiin, minkä lisäksi myös suomalaisten kovenevat asenteet tulijoita kohtaan nähdään kasvavana ongelmana, joka voi kärjistyä lähivuosina. Sisäisen turvallisuuden selvityksessä todetaan poliisien määrän vähenevän tulevina vuosina muutamilla sadoilla poliiseilla ja poliisien määrä pyritään vakiinnuttamaan noin 7000 poliisin tasolle. Kuten selvityksen esipuheessa todetaan:”Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa.”
Poliisin heikkenevät resurssin tarkoittavat raportin mukaan käytännössä sitä, että resurssit kohdistetaan enemmän hälytystehtäviin valvonnan ja rikosten selvittämisen kustannuksella. Tämän todetaan todennäköisesti lisäävän yleisillä paikoilla tapahtuvien häiriöiden ja rikosten määrää. Hälytysaikojen todetaan yhtä lailla pitenevän ja varsinkin harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden ylläpitäminen tulee vaikeutumaan.
Yksityiset turvallisuuspalvelut
Turvallisuustyhjiön täyttämisen osalta ministeriön selvityksessä ennustetaan yksityisten turvallisuuspalveluiden kysynnän kasvavan merkittävästi ja poliisin todetaan jatkavan yhteistyön kehittämistä näiden tahojen kanssa. Selvityksessä myös todetaan turvallisuustilanteen muutoksen luovan paineita ihmisille itse ottaa vastuu turvallisuustilanteen parantamisesta, mikä ilmentyy katupartioiden perustamisena.
Suomen Perustan turvallisuusraportissa todetaan samat ongelma turvallisuustyhjiön syntymisestä ja tarkemmassa tarkastelussa raportissa on vapaaehtoisiin kansalaispartioihin liittyvät kysymykset. Mielipidetutkimusten mukaan kysymys kansalaispartioista jakaa vahvasti suomalaisten mielipiteitä ja ihmisillä on vahvoja mielipiteitä kansalaispartioiden puolesta ja vastaan. Raportissa käydään läpi aiheen lainsäädännöllistä taustaa ja vaikka keskustelua kansalaispartioiden kieltämisestä on käyty esimerkiksi Vasemmistoliiton piirissä, ei kansalaisten vapaaehtoista turvallisuuspartiointia ole käytännössä mahdollista kieltää.
Onko kotoutuminen ratkaisu
Turvallisuustilanteen heikentyminen on asia, mistä sisäministeriön selvityksen ja Suomen Perustan raportin välillä ei ole epäselvyyttä. Siinä missä ministeriön selvityksessä tarjotaan ratkaisuiksi esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamista ja yhteistyön lisäämistä yksityisen turvallisuussektorin kanssa, todetaan Suomen Perustan raportissa maahanmuuttopolitiikan olevan avainasemassa turvallisuuden palauttamisessa.
Uusia keinoja
Raportin kirjoittaja Aleksi Hernesniemi nostaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen lisäksi ehdotuksina turvallisuuden parantamiseksi muun muassa poliisin resurssien nostamisen, kansalaispartioiden kasvavan roolin osana turvallisuuden ylläpitämistä sekä avoimen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. Keinoiksi turvallisuuden parantamiseksi Hernesniemi esittää raportissa:
– Tiukennetaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
– Lisätään määrärahoja poliisille ja varmistetaan, että poliisipartioita on tarpeeksi kenttätyössä.
– Tiedotetaan avoimesti myös ulkomaalaisten tekemistä rikoksista.
– Turvataan kansalaisille mahdollisuus osallistua turvallisuuden ylläpitämiseen kansalaispartioiden muodossa. Kansalaispartioinnissa pyrittävä tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa.
– Rajoitetaan vastaanottokeskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden liikkumista
– Käynnistetään selvitys kaasusumutteiden lupakäytännöistä. Arvioidaan mediassa avoimesti erilaisia maahanmuuttopoliittisia ratkaisuja ja niiden seurauksia.
Rakentavaa keskustelua toivotaan
Mikäli maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kuntoon, muuttuu Suomi monikulttuurisemmaksi ja turvattomammaksi. Ulkomaalaisten määrän kasvu ja poliisin vähenevät resurssit luovat turvallisuustyhjiön, jonka täyttävät missä yksityiset turvallisuusalan firmat ja missä kansalaisten vapaaehtoiset kansalaispartiot. Aiheesta toivoisikin käytävän enemmän rakentavaa keskustelua, jossa pohditaan mikä on paras tapa kansalaisille osallistua alueensa turvallisuuden kehittämiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kulmala: Karu kuva sisäisestä turvallisuudesta – ”Huomenlahja edelliseltä hallitukselta”

Mattila: Sisäinen turvallisuus uusien haasteiden edessä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








