

LEHTIKUVA
Angry Birds-pelin kehittäjän uusi bisnes: Rahastaa kuntia tuomalla Aasiasta Suomeen opiskelijoita – kulut lankeavat veronmaksajille
Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka on löytänyt Suomen toisen asteen oppilaitosten opiskelijakadossa markkinaraon. Vesterbackan uusi yhtiö pyrkii hyödyntämään tilannetta tuomalla maksua vastaan Suomeen lapsia kaukomailta. Liikeneuvottelut Suomen kunnissa ovat jo alkaneet.
Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa Suomessa, mikä saattaa jatkossa johtaa lukio-opetuksen lakkauttamispäätöksiin eri puolilla maata.
Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka on havainnut opiskelijakadossa markkinaraon. Tällä viikolla mediassa on kerrottu Vesterbackan äskettäin perustaman Finest Future-konsulttiyhtiön suunnitelmista käynnistää opiskelijatuonti kaukomailta suomalaisiin lukioihin. Yleisradion mukaan Suomea uhkaa hidas nuorisokato.
Finest Future aikoo tuoda tänä vuonna Suomeen yhteensä vajaat sata lukio-opiskelijaa Uzbekistanista ja Vietnamista.
Vesterbackan yhtiön hankkeet ovat edistyneet pitkälle: oppilaskadosta kärsivässä Virolahden lukiossa saattaa aloittaa syksyllä 20 uzbekistanilaista opiskelijaa. Virolahden lukion rehtorin Jukka Taipaleen mukaan Uzbekistanilaisten opiskelijoiden saaminen olisi ”elinvoiman kannalta tärkeää”.
– Pitää kokeilla vähän kaikenlaista. Toivomme kovasti, että se toteutuisi ja opiskelijat valmistuisivat meiltä, Taipale sanoo Yleisradiolle.
Ulkomaisten opiskelijoiden haalimisessa Suomeen ansaintalogiikka on siinä, että Finest Future Oy laskuttaisi lukioilta 1000 euroa vuodessa jokaista opiskelijaa kohden jonka yhtiö onnistuu tuomaan Suomeen. Lukioiden, eli käytännössä kunnan veronmaksajien vastuulle kuitenkin jää opetuksen järjestäminen, opiskelumateriaalien hankkiminen, ruokailun järjestäminen sekä majoituksen järjestäminen.
Hankkeeseen liittyy epäselvyyksiä
Suomen Uutisten tietojen mukaan Finest Future on lähestynyt hankkeen tiimoilta useita kuntia ja käynyt alustavia neuvotteluja alaikäisten opiskelijoiden tuomisesta Aasiasta suomalaisiin lukioihin kuntien vastuulle.
Useissa kunnissa arvellaan, että kunnat olisivat saamassa ulkomaalaisista opiskelijoista tuloja ainakin valtionosuuksien muodossa, mutta tästä ei ole mitään varmuutta. Mikäli kunnat lähtevät Vesterbackan yhtiön hankkeeseen mukaan, ainoa varma hyötyjä on Finest Future -yhtiö, joka siis aikoo laskuttaa tonnin vuodessa jokaisesta Suomeen haalimastaan opiskelijasta.
Hankkeeseen liittyy useita epäselvyyksiä, kuten esimerkiksi se, voiko yksityinen yritys maksua vastaan välittää kolmansista maista alaikäisiä opiskelijoita suomalaisille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat vastuussa kaikista kustannuksista. Asuminen ja eläminen on kallista. Suomeen saavuttuaan opiskelijat olisivat lähtökohtaisesti muutenkin kaikkien julkisten palvelujen ja etuuksien piirissä, joista kustannukset lankeavat veronmaksajille.
Hämäräksi myös jää, miten suomen kieltä osaamattomat uzbekistanilaiset tai vietnamilaiset ylipäätään voisivat mutkattomasti liittyä mukaan vaativaan suomenkieliseen lukio-opetukseen. Voidaan myös kysyä, onko asianmukaista, että yksityinen konsulttiyritys ryhtyy erottamaan toisella puolella maailmaa asuvia lapsia perheistään tarjoamalla ilmaista suomenkielistä opetusta ja elinkustannuksia suomalaisten veronmaksajien piikkiin.
Rahantuloa ei voi estää
Finest Future Oy on rekisteröity kaupparekisteriin viime vuoden syyskuussa, ja sen toimialana on liikkeenjohdon konsultointi. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Vesterbacka. Mikäli yhtiö saa bisneksensä pyörimään opiskelijoiden haalimisesta Suomeen, rahantuloa ei voi estää. Ilmaisten palvelujen piiriin tulijoita riittää maailmalla loputtomasti varsinkin, kun tulijat ovat Suomessa oikeutettuja kaikkiin veronmaksajien kustantamiin etuuksiin ja palveluihin.
Lasku on lankeamassa kuntien veronmaksajille. Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen saakka, jolloin toisen asteen opiskelusta tulee kaikille opiskelijoille maksutonta mukaan lukien oppimateriaalit ja työvälineet.
Ainakin Mänttä-Vilppulan lukio on jo käynyt alustavia neuvotteluja Finest Future-yhtiön kanssa Vietnamista ja muualta Aasiasta tuotavien opiskelijoiden haalimisesta Suomeen.
Hankkeen pilottivaiheessa vuosina 2021-2022 Mäntän lukioon olisi alustavasti tulossa yhteensä ainakin 10 opiskelijaa Vietnamista ja Uzbekistanista. Hankkeen vakiintuessa seuraavina lukuvuosina opiskelijamäärää olisi tarkoitus kasvattaa. Jokaisesta Suomeen tulevasta opiskelijasta lukio siis joutuisi maksamaan vuodessa 1 000 euroa Finest Future -yhtiölle. Kaikki opiskelijoista kertyvät kustannukset puolestaan lankeavat veronmaksajien vastuulle.
Finest Future on tehnyt tarjouksia useille muillekin oppilaitoksille. Esimerkiksi Vironlahden lukiolle yhtiö on esittänyt tarjouksen pilottihankesopimuksesta, jossa 20 uzbekistanilaista opiskelijaa aloittaisi opinnot Vironlahden lukiossa elokuussa 2021.
Suomen Uutiset kysyi aasialaisten opiskelijoiden haalimisesta sekä hankkeen veronmaksajille lankeavista kustannuksista Mäntän lukion rehtorilta Petri Haapakoskelta, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa.
Veronmaksajat kustantavat ikiliikkujan
Perussuomalaisten kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen tyrmää Vesterbackan yhtiön hankkeen Facebook-kirjoituksessaan.
Rantanen toteaa, että Vesterbacka on onnistunut löytämään ikiliikkujan, tosin veronmaksajien kustantamana.
– On kyllä erikoinen tapa paikata opiskelijapulaa tilanteessa jossa oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kunnille. Plus kaikki muu. On myös huomattava, että alaikäisellä on oikeus saada perheensä tänne, Rantanen kirjoittaa.
Suomen Uutisten tavoittama Rantanen sanoo pitävänsä aasialaisten opiskelijoiden haalimista Suomeen moraalisesti ja eettisesti erittäin arveluttavana. Rantanen ei näe järkeä siinä, että kunnat ostaisivat ihmisiä yksityiseltä yritykseltä pyrkien hyötymään heistä taloudellisesti valtionosuuksien muodossa.
– Miten voi olla mahdollista, että yksityinen yritys haalii maailmalta alaikäisiä ihmisiä, joita sitten ollaan myymässä kunnille, jotta veronmaksajat maksavat tulijoiden kulut. Kunnat vielä olisivat tässä mukana taloudellisin perustein, Rantanen ihmettelee.
Maksutaakka jo ennestään raskas
Hän huomauttaa, että koronan ja EU-vastuiden vuoksi veronmaksajien taakka on muutenkin käymässä entistä raskaammaksi.
– Jos tällainen bisnes lähtee nyt pyörimään, kuinka paljon muita tulokkaita näille markkinoille sitten on tulossa. Suomi on muutenkin jo taloudellisissa vaikeuksissa. Tulevaisuudessa niukat resurssit tulee käyttää suomalaisten hyväksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ulkomaalaiset opiskelijat Peter Vesterbacka oppivelvollisuuden pidentäminen maksutaakka Uzbekistan bisnes veronmaksajat lukio kustannukset Vietnam Perheenyhdistäminen Mari Rantanen Kunnat perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Isis-naisten ja lasten noutamisesta kertynyt veronmaksajille jo liki 300 000 euron lasku – ulkoministeriö kieltäytyy kertomasta, miten rahat on käytetty

Näin perussuomalaiset säästäisivät valtion menoista: Yli 330 miljoonan leikkaukset kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin, kehitysavusta 500 miljoonaa eli puolet pois

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Purra: Oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto hyväosaisille ja koulutusleikkaus

Koronan varjolla lisää maahanmuuton kustannuksia – vain perussuomalaiset vastustavat

Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje

Angry Birds -Vesterbackan yritys toisi tuhansittain ulkomaalaisia Suomen lukioihin – Rantanen huolissaan Suomen maksuttoman lukiokoulutuksen hyväksikäytöstä

Rantanen kysyi ulkomaalaisten tuomisesta Suomen lukioihin – hallitus vastaa kapulakielellä ja siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








