Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Uzbekistan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt varjoonsa tyytymättömyyden, joka ajoittain puhkeaa väkivaltaisiksi mielenosoituksiksi entisissä Keski-Aasian neuvostotasavalloissa. Viimeksi kansa nousi keskusvaltaa vastaa Uzbekistanissa, joka on edelleen monin sitein kiinni Venäjässä.

Heinäkuun alussa 18 ihmistä kuoli, 243 loukkaantui ja yli 500 pidätettiin Karakalpakstanissa, Uzbekistanin turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välisissä <a href="https://www.aljazeera.com/opinions/2022/7/7/why-unrest-in-a-remote-region-of-uzbekistan-matters">yhteenotoissa</a>. Syrjäisen maailmankolkan kansalaisten raivoksi purkautunut ja hätätilaan päättynyt tyytymättömyys jäi kohinaksi maailman muiden kriisien taustalle.
Kahden miljoonan asukkaan autonomisen Karakalpakstanin väkivaltaiset mielenosoitukset olivat jo toinen <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/7/4/what-we-know-about-protests-in-uzbekistans-karakalpakstan-region">esimerkki</a> pinnan alla kytevästä levottomuudesta entisissä neuvostotasavalloissa. Tammikuussa <a href="https://stage.sudev.fi/kymmenia-kuollut-yli-tuhat-haavoittunut-kazakstanin-kapinaa-kukistetaan-nyt-yhteisvoimin/">Kazakstanissa</a> kuoli satoja ihmisiä kansannousussa, jonka taltuttamiseen osallistui turvallisuusjoukkoja myös Venäjältä.
Siirtotyöläiset pelinappuloina
Uzbekistan on Keski-Aasian tärkein viljantuottaja ja musliminemmistöinen valtio, jossa asuu 35 miljoonaa ihmistä. Asukkaita on lähes yhtä paljon kuin Ukrainassa. Uzbekistan on valtio, jossa törmäävät Venäjän, Kiinan ja länsimaiden näkemykset alueen tulevaisuudesta. Myös Turkki on jo pelkästään historiallisista syistä aktiivinen toimija Keski-Aasiassa.
Venäjä on uzbekeille tärkeä, koska heitä on siellä töissä ainakin kaksi miljoonaa. Tärkeitä ovat myös miljardit dollarit, joita siirtotyöläiset toimittavat vuosittain kotimaahan.
Nyt keikkatyöläisten virta on kutenkin <a href="https://thediplomat.com/2022/04/are-central-asian-migrant-workers-ready-to-leave-russia/">kääntynyt</a> takaisin kohti Keski-Aasiaa Ukrainan sodan ja Venäjän tiukkenevan taloustilanteen myötä.
Venäjä saattaisi hurjimpien mediassa esitettyjen spekulaatioiden mukaan jopa kääntää uzbekkien virran toiseen suuntaan. Tällöin Keski-Aasian tasavalloista tulleita siirtotyöläisiä rahdattaisiin sadoin tuhansin ja vajavaisin tiedoin vaikkapa Suomen rajoille anomaan <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006025046.html">turvapaikkaa</a> EU:n alueelta.

Uzbekistan on Keski-Aasian leipäkori ja ulkovaltojen nälkä kasvaa maan rajoilla

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin piti suorittaa laaja tarkkailumissio duuman vaaleissa, mutta Venäjä halusi rajoittaa tarkkailijoiden määrää. ETYJin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila kertoo nyt syistä, jotka johtivat hankkeesta luopumiseen.

&#8211; ETYJin oli tarkoitus toteuttaa laaja tarkkailumissio duuman vaaleissa, mutta Venäjä ilmaisi rajoittavansa tarkkailijoiden lukumäärää koronapandemiaan vedoten, vaikka maan koronarajoitukset eivät olisi estäneet maassa liikkumista. Olemme toimineet muun muassa Albaniassa, Kirgisiassa ja Yhdysvalloissa keskellä pahinta pandemiaa, joten toimintamme tarkoituksellinen rajoittaminen johti päätökseen olla osallistumatta tarkkailuun, kertoo kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Venäjän viranomaiset eivät olleet yhteistyökykyisiä
Junnila kertoo ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) yrittäneen saada selkeät ja tarkat kriteerit rajoituksille, jotta se voisi rakentaa tarkkailumission vaatimusten ympärille, mutta Venäjän viranomaiset eivät olleet yhteistyökykyisiä.
&#8211; Meidän näkökulmastamme tarve oli 80 pitkäaikaistarkkailijalle ja 420 lyhytaikaistarkkailijalle, jotta voisimme saada vaalien toimittamisesta autoritatiivisen ja läpinäkyvän tilannekuvan. Sitä ei haluttu, ja siitä sitten tehtiin asianmukaiset johtopäätökset, Junnila sanoo.
Vaalit eivät olleet todelliset
Junnilan mukaan vaalien toteuttamista voi tulkita yleisellä tasolla. Vaaleissa ei ollut todellista kilpailuasetelmaa, ja niiden toteuttamiseen liittyi valtavia ongelmia.
&#8211; Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset, sillä käytännön vaihtoehtoja ei ole olemassa. Opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset on viety, äänestäjien hämäämiseksi on asetettu samannimisiä ja -näköisiä ehdokkaita ja äänestäjiä on myös painostettu. Jopa äänestämisen toteuttamiseen liittyi laajoja ongelmia esimerkiksi sähköisen äänestämisen suhteen, Junnila toteaa.
Hyödyllisiä idiootteja
Venäjä on painostanut Applen ja Googlen luopumaan opposition sovelluksista ja vaihtoehtoiset mediat on muutettu &#8221;ulkomaisiksi agenteiksi&#8221;, mikä käytännössä johtaa niiden toiminnan lakkauttamiseen. Junnilan mukaan Venäjä yrittää nakertaa vaalitarkkailun uskottavuutta kutsumalla maahan Kremlin hyväksymiä ja puolueellisia henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä arvioida vaalien toimittamista.
&#8211; He ovat hyödyllisiä idiootteja Kremlille, jotka antavat kieli pitkällä meheviä lausuntoja valtiollisiin medioihin vaalien demokraattisuudesta. Tämä on täyttä roskaa, sillä heillä ei ole edellytyksiä varsinaiseen tarkkailuun, vaan tarkoituksena on kosiskella aateveljiä Venäjän kustantamilla matkoilla, Junnila jyrähtää.
Seuraavaksi Suomen valtuuskunta osallistuu Uzbekistanin vaaleihin lokakuussa.
&nbsp;

Junnila Venäjän duuman vaaleista: ”Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset”

Liittokansleri Sebastian Kurz totesi sunnuntaina, että hän ei halua enää ainuttakaan pakolaista Afganistanista. Kurzin mukaan Itävalta on jo tehnyt osansa ja pakolaisia pitäisi auttaa niillä seuduilla, joista he ovat lähtöisin.

&#8211; Vastustan voimakkaasti sitä, että nyt ottaisimme vapaaehtoisesti vastaan lisää pakolaisia ja näin ei tule tapahtumaan kanslerikauteni aikana, Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi Reutersin <a href="https://www.reuters.com/world/europe/austrias-kurz-says-he-opposes-taking-any-more-afghans-2021-08-22/">siteeraamassa</a> tv-haastattelussa.
Kurzin mukaan Afganistanin pakolaisia pitäisi auttaa seuduilla, joista he ovat lähtöisin. Hän huomautti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tilastoihin viitaten, että esimerkiksi Turkmenistan ja Uzbekistan eivät juurikaan ole osallistuneet pakolaisten auttamiseen.
Näin Kurz littyy Riikka Purran, Emmanuel Macronin, Angela Merkelin ja muiden Euroopan poliittisten johtajien<a href="https://stage.sudev.fi/ranskan-presidentti-tekee-purrat-lausuu-euroopan-on-suojeltava-itseaan-siirtolaisvirroilta-afganistanin-pakolaisia-autettava-lahialueella/"> rintamaan</a>, jonka mukaan pakolaisia on autettava mahdollisimman lähellä heidän kotimaataan.
Itävalta on jo täynnä
&#8211; Itävalta on antanut suhteellisesti katsoen todella suuren panoksen pakolaisten auttamiseen, Kurrz sanoi viitaten juuri afgaanipakolaisten suureen määrään maassa.
Vuosien 2015 &#8211; 2016 aikana Itävalta vastaanotti 90 0000 turvapaikanhakijaa. Afgaaneja heistä on 40 000, joka on toiseksi eniten Euroopassa heti Saksan jälkeen. Saksaan saapui pakolaiskriisin myötä 148 000 afgaanipakolaista ja maiden väkiluvuissa on huikea ero.
Maahanmuuttokriittinen konservatiivi Sebastian Kurz (ÖVP) on ollut Itävallan liittokansleri vuodesta 2017.
&nbsp;

Itävaltakin Purran linjalle: ”Ei enää ainuttakaan pakolaista Afganistanista”

Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka on löytänyt Suomen toisen asteen oppilaitosten opiskelijakadossa markkinaraon. Vesterbackan uusi yhtiö pyrkii hyödyntämään tilannetta tuomalla maksua vastaan Suomeen lapsia kaukomailta. Liikeneuvottelut Suomen kunnissa ovat jo alkaneet.

Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa Suomessa, mikä saattaa jatkossa johtaa lukio-opetuksen lakkauttamispäätöksiin eri puolilla maata.
Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka on havainnut opiskelijakadossa markkinaraon. Tällä viikolla mediassa on kerrottu Vesterbackan äskettäin perustaman Finest Future-konsulttiyhtiön suunnitelmista käynnistää opiskelijatuonti kaukomailta suomalaisiin lukioihin. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11745454">Yleisradion mukaan</a> Suomea uhkaa hidas nuorisokato.
Finest Future aikoo tuoda tänä vuonna Suomeen yhteensä vajaat sata lukio-opiskelijaa Uzbekistanista ja Vietnamista.
Vesterbackan yhtiön hankkeet ovat edistyneet pitkälle: oppilaskadosta kärsivässä Virolahden lukiossa saattaa aloittaa syksyllä 20 uzbekistanilaista opiskelijaa. Virolahden lukion rehtorin Jukka Taipaleen mukaan Uzbekistanilaisten opiskelijoiden saaminen olisi ”elinvoiman kannalta tärkeää”.
– Pitää kokeilla vähän kaikenlaista. Toivomme kovasti, että se toteutuisi ja opiskelijat valmistuisivat meiltä, Taipale sanoo Yleisradiolle.
Ulkomaisten opiskelijoiden haalimisessa Suomeen ansaintalogiikka on siinä, että Finest Future Oy laskuttaisi lukioilta 1000 euroa vuodessa jokaista opiskelijaa kohden jonka yhtiö onnistuu tuomaan Suomeen. Lukioiden, eli käytännössä kunnan veronmaksajien vastuulle kuitenkin jää opetuksen järjestäminen, opiskelumateriaalien hankkiminen, ruokailun järjestäminen sekä majoituksen järjestäminen.
Hankkeeseen liittyy epäselvyyksiä
Suomen Uutisten tietojen mukaan Finest Future on lähestynyt hankkeen tiimoilta useita kuntia ja käynyt alustavia neuvotteluja alaikäisten opiskelijoiden tuomisesta Aasiasta suomalaisiin lukioihin kuntien vastuulle.
Useissa kunnissa arvellaan, että kunnat olisivat saamassa ulkomaalaisista opiskelijoista tuloja ainakin valtionosuuksien muodossa, mutta tästä ei ole mitään varmuutta. Mikäli kunnat lähtevät Vesterbackan yhtiön hankkeeseen mukaan, ainoa varma hyötyjä on Finest Future -yhtiö, joka siis aikoo laskuttaa tonnin vuodessa jokaisesta Suomeen haalimastaan opiskelijasta.
Hankkeeseen liittyy useita epäselvyyksiä, kuten esimerkiksi se, voiko yksityinen yritys maksua vastaan välittää kolmansista maista alaikäisiä opiskelijoita suomalaisille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat vastuussa kaikista kustannuksista. Asuminen ja eläminen on kallista. Suomeen saavuttuaan opiskelijat olisivat lähtökohtaisesti muutenkin kaikkien julkisten palvelujen ja etuuksien piirissä, joista kustannukset lankeavat veronmaksajille.
Hämäräksi myös jää, miten suomen kieltä osaamattomat uzbekistanilaiset tai vietnamilaiset ylipäätään voisivat mutkattomasti liittyä mukaan vaativaan suomenkieliseen lukio-opetukseen. Voidaan myös kysyä, onko asianmukaista, että yksityinen konsulttiyritys ryhtyy erottamaan toisella puolella maailmaa asuvia lapsia perheistään tarjoamalla ilmaista suomenkielistä opetusta ja elinkustannuksia suomalaisten veronmaksajien piikkiin.
Rahantuloa ei voi estää
Finest Future Oy on rekisteröity kaupparekisteriin viime vuoden syyskuussa, ja sen toimialana on liikkeenjohdon konsultointi. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Vesterbacka. Mikäli yhtiö saa bisneksensä pyörimään opiskelijoiden haalimisesta Suomeen, rahantuloa ei voi estää. Ilmaisten palvelujen piiriin tulijoita riittää maailmalla loputtomasti varsinkin, kun tulijat ovat Suomessa oikeutettuja kaikkiin veronmaksajien kustantamiin etuuksiin ja palveluihin.
Lasku on lankeamassa kuntien veronmaksajille. Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen saakka, jolloin toisen asteen opiskelusta tulee kaikille opiskelijoille maksutonta mukaan lukien oppimateriaalit ja työvälineet.
Ainakin Mänttä-Vilppulan lukio on jo käynyt alustavia neuvotteluja Finest Future-yhtiön kanssa Vietnamista ja muualta Aasiasta tuotavien opiskelijoiden haalimisesta Suomeen.
Hankkeen pilottivaiheessa vuosina 2021-2022 Mäntän lukioon olisi alustavasti tulossa yhteensä ainakin 10 opiskelijaa Vietnamista ja Uzbekistanista. Hankkeen vakiintuessa seuraavina lukuvuosina opiskelijamäärää olisi tarkoitus kasvattaa. Jokaisesta Suomeen tulevasta opiskelijasta lukio siis joutuisi maksamaan vuodessa 1 000 euroa Finest Future -yhtiölle. Kaikki opiskelijoista kertyvät kustannukset puolestaan lankeavat veronmaksajien vastuulle.
Finest Future on tehnyt tarjouksia useille muillekin oppilaitoksille. Esimerkiksi Vironlahden lukiolle yhtiö on esittänyt tarjouksen pilottihankesopimuksesta, jossa 20 uzbekistanilaista opiskelijaa aloittaisi opinnot Vironlahden lukiossa elokuussa 2021.
Suomen Uutiset kysyi aasialaisten opiskelijoiden haalimisesta sekä hankkeen veronmaksajille lankeavista kustannuksista Mäntän lukion rehtorilta Petri Haapakoskelta, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa.
Veronmaksajat kustantavat ikiliikkujan
Perussuomalaisten kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen tyrmää Vesterbackan yhtiön hankkeen Facebook-kirjoituksessaan.
Rantanen toteaa, että Vesterbacka on onnistunut löytämään ikiliikkujan, tosin veronmaksajien kustantamana.
&#8211; On kyllä erikoinen tapa paikata opiskelijapulaa tilanteessa jossa oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kunnille. Plus kaikki muu. On myös huomattava, että alaikäisellä on oikeus saada perheensä tänne, Rantanen kirjoittaa.
Suomen Uutisten tavoittama Rantanen sanoo pitävänsä aasialaisten opiskelijoiden haalimista Suomeen moraalisesti ja eettisesti erittäin arveluttavana. Rantanen ei näe järkeä siinä, että kunnat ostaisivat ihmisiä yksityiseltä yritykseltä pyrkien hyötymään heistä taloudellisesti valtionosuuksien muodossa.
&#8211; Miten voi olla mahdollista, että yksityinen yritys haalii maailmalta alaikäisiä ihmisiä, joita sitten ollaan myymässä kunnille, jotta veronmaksajat maksavat tulijoiden kulut. Kunnat vielä olisivat tässä mukana taloudellisin perustein, Rantanen ihmettelee.
Maksutaakka jo ennestään raskas
Hän huomauttaa, että koronan ja EU-vastuiden vuoksi veronmaksajien taakka on muutenkin käymässä entistä raskaammaksi.
&#8211; Jos tällainen bisnes lähtee nyt pyörimään, kuinka paljon muita tulokkaita näille markkinoille sitten on tulossa. Suomi on muutenkin jo taloudellisissa vaikeuksissa. Tulevaisuudessa niukat resurssit tulee käyttää suomalaisten hyväksi.
&nbsp;

Angry Birds-pelin kehittäjän uusi bisnes: Rahastaa kuntia tuomalla Aasiasta Suomeen opiskelijoita – kulut lankeavat veronmaksajille

Luottamus pääministeri Stefan Löfvenin demarivetoiseen hallitukseen on noussut koronapandemian myötä. Kuten lähes kaikkien hallitusten joka maassa. Jos Ruotsin poliittinen johto aikoo säilyttää kansan kasvaneen luottamuksen, sen on tehtävä loppu turvapaikkaoikeuden väärinkäytöksistä. Näin vaatii Expressen pääkirjoituksessaan.

Ruotsissa on voimassa maahantulokielto Euroopan unionin ulkopuolelta, mutta sillä ei ole vaikutusta oikeuteen hakea turvapaikkaa. Monet maat ovat sulkeneet rajojaan EU:n sisällä ja tämä yhdessä rajusti vähentyneen lentomatkustamisen kanssa on toki vaikuttanut vähentävästi turvapaikkahakemusten määrään Ruotsissakin.
Turvapaikanhakijat pimeissä töissä
Maahanmuuttoviraston viikkoseurannasta näkyy, että turvapaikkahakemusten määrät ovat puolittuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Viraston pääjohtaja Mikael Ribbenvik <a href="https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&amp;artikel=7451448">totesi</a> huhtikuun puolivälissä yleisradion Ekot-ohjelmassa, että ”vain murto-osa” hakemuksista on peräisin ihmisiltä, jotka ovat saapuneet Ruotsiin muualta.
Hakemuksia <a href="https://www.expressen.se/ledare/missbruket-av-asylratten-maste-fa-ett-slut-lofven/">tulee</a> Expressenin mukaan sen sijaan henkilöiltä, jotka olivat Ruotsissa jo maahantulokiellon astuessa voimaan. Ei liene vaikeata arvata, että osa nyt turvapaikkaa hakeneista on työskennellyt Ruotsissa pimeästi ja jäänyt sittemmin työttömäksi rajoitustoimenpiteiden iskettyä voimalla maan talouteen.
Ilmainen asunto ja päälle päivärahaa
Turvapaikanhakija saa valtiolta sekä asunnon että päivärahaa. Täysin riippumatta siitä, onko hänellä perusteita hakemukselleen vai ei. Ruotsi tarjoaa tämän edun ja samalla mahdollisuuden väärinkäytöksiin, koska Maahanmuuttovirastolla ei ole oikeuttaa poistaa maasta ketään nopeutetulla menettelyllä.
EU-mailla on jo vuodesta 2013 ollut mahdollista listata maat, joihin karkotettavat voidaan palauttaa nopeutetusti. Ruotsalaiset poliitikot ovat tosin kieltäytyneet kunniasta.
&#8211; Tästä syystä maahanmuuttajat ovat voineet tehtailla perusteettomia hakemuksiaan työskennelläkseen maassa pimeästi tai tehtaillakseen rikoksia, kuten georgialaiset varasliigat ovat tehneet, kirjoittaa Expressen.
Hätä keksii keinot
Tammikuussa maahanmuuttoministeri Morgan Johansson vihdoin ilmoitti, että hallitus valmistelee listan turvallisista maista, joihin ilman oleskelulupaa jääneet voitaisiin palauttaa joskus vuodesta 2021 alkaen. Tämä ei tosin ratkaise kaikkia ongelmia, sillä esimerkiksi Uzbekistaniin on lähes mahdotonta palauttaa ketään edes pakolla.
Vanhoista itäblokin maista voi edelleen tulla EU:n alueelle täysin laillisesti jäsenvaltion myöntämällä turistiviisumilla. Näin tekevät esimerkiksi Latviaan ja Liettuaan saapuvat uzbekit. Ja sieltä matka jatkuu vaikkapa Ruotsiin pimeisiin töihin.
”Maahanmuuttopolitiikkaan tultava muutos”
Dublinin sopimus antaa jäsenvaltiolle oikeuden palauttaa henkilö siihen maahan, joka on myöntänyt hänelle viisumin EU:n alueelle. Expressen antaakin pääministerille vakavan neuvon:
&#8211; Jos Ruotsi toimisi edellä kuvatulla tavalla ja palauttaisi turvapaikkaoikeuden väärinkäyttäjät välittömästi viisumin myöntäneeseen EU-maahan, Liettua ja Puola varmasti miettisivät politiikkansa uusiksi. Luottamus Löfvenin hallitukseen on juuri nyt korkealla. Jotta luottamus olisi ylhäällä vielä pandemian jälkeenkin, on maahanmuuttopolitiikkaan tultava muutos”
&nbsp;

Uzbekistan

Uzbekistan on Keski-Aasian leipäkori ja ulkovaltojen nälkä kasvaa maan rajoilla

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Junnila Venäjän duuman vaaleista: ”Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset”

Itävaltakin Purran linjalle: ”Ei enää ainuttakaan pakolaista Afganistanista”

Angry Birds-pelin kehittäjän uusi bisnes: Rahastaa kuntia tuomalla Aasiasta Suomeen opiskelijoita – kulut lankeavat veronmaksajille

Expressen vaatii pääkirjoituksessaan: ”Lopeta turvapaikkapelleily, pääministeri Löfven – tai menetät kansan luottamuksen”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025