Uzbekistan on Keski-Aasian leipäkori ja ulkovaltojen nälkä kasvaa maan rajoilla

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt varjoonsa tyytymättömyyden, joka ajoittain puhkeaa väkivaltaisiksi mielenosoituksiksi entisissä Keski-Aasian neuvostotasavalloissa. Viimeksi kansa nousi keskusvaltaa vastaa Uzbekistanissa, joka on edelleen monin sitein kiinni Venäjässä.

Heinäkuun alussa 18 ihmistä kuoli, 243 loukkaantui ja yli 500 pidätettiin Karakalpakstanissa, Uzbekistanin turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välisissä yhteenotoissa. Syrjäisen maailmankolkan kansalaisten raivoksi purkautunut ja hätätilaan päättynyt tyytymättömyys jäi kohinaksi maailman muiden kriisien taustalle.

Kahden miljoonan asukkaan autonomisen Karakalpakstanin väkivaltaiset mielenosoitukset olivat jo toinen esimerkki pinnan alla kytevästä levottomuudesta entisissä neuvostotasavalloissa. Tammikuussa Kazakstanissa kuoli satoja ihmisiä kansannousussa, jonka taltuttamiseen osallistui turvallisuusjoukkoja myös Venäjältä.

Siirtotyöläiset pelinappuloina

Uzbekistan on Keski-Aasian tärkein viljantuottaja ja musliminemmistöinen valtio, jossa asuu 35 miljoonaa ihmistä. Asukkaita on lähes yhtä paljon kuin Ukrainassa. Uzbekistan on valtio, jossa törmäävät Venäjän, Kiinan ja länsimaiden näkemykset alueen tulevaisuudesta. Myös Turkki on jo pelkästään historiallisista syistä aktiivinen toimija Keski-Aasiassa.

Venäjä on uzbekeille tärkeä, koska heitä on siellä töissä ainakin kaksi miljoonaa. Tärkeitä ovat myös miljardit dollarit, joita siirtotyöläiset toimittavat vuosittain kotimaahan.

Nyt keikkatyöläisten virta on kutenkin kääntynyt takaisin kohti Keski-Aasiaa Ukrainan sodan ja Venäjän tiukkenevan taloustilanteen myötä.

Venäjä saattaisi hurjimpien mediassa esitettyjen spekulaatioiden mukaan jopa kääntää uzbekkien virran toiseen suuntaan. Tällöin Keski-Aasian tasavalloista tulleita siirtotyöläisiä rahdattaisiin sadoin tuhansin ja vajavaisin tiedoin vaikkapa Suomen rajoille anomaan turvapaikkaa EU:n alueelta.