

LEHTIKUVA
Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tulokset tällä viikolla. Pisa-tulokset ovat heikentyneet Suomessa jälleen kerran. Laskua on kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää tilannetta vakavana.
– Pisa-tulokset ovat olleet laskussa Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Laskusuunta on siis ollut tiedossa jo kauan, ja perussuomalaiset on ollut huolissaan laskevasta trendistä useaan otteeseen viimeisten hallituskausien aikana. Olemme esittäneet huolemme perustaitojen rapautumisesta jo vuosia, mutta edellinen vasemmistolainen opetusministeri viittasi kintaalla näille huolille ja tässä on tulos, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
Inkluusio ei toimi
Antikaisen mukaan ongelmat ovat niin suuria, etteivät ne myöskään pelkillä lisäresursseilla häviä, vaikka niitäkin tarvitaan ja hallitus vahvistaakin opetuksen rahoitusta. Monet asiantuntijat tunnustavat, että viime vuosina tehdyt perusopetukseen tuodut uudistukset ovat epäonnistuneet.
– On selvää, että ylioptimistiset suunnitelmat inkluusiosta eivät toimi kaikille. Itseohjautuvuus on myös asia, jota lapset ja nuoret vasta harjoittelevat. Myös avoimissa oppimisympäristöissä on ongelmia.
– Tämä hallitus tunnistaa perusopetuksen haasteet. Se kokoaa laajasti tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeet. Tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Tarvittavat lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi hallitus panostaa 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, mikä on enemmän kuin edellisen hallituksen aikana, Antikainen muistuttaa.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta käy myös ilmi, että nuorten mukaan työrauha Suomessa esimerkiksi matematiikan tunneilla on selvästi huonommalla tasolla kuin OECD-maissa keskimäärin.
– Opettajilta on viety auktoriteetti ja keinot puuttua häiriöihin, mikä on ymmärrettävästi heikentänyt opettajien motivaatiota. Jo vuoden 2018 OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan opettajien työssäjaksamisessa oli tapahtunut muutos huonompaan. Noin puolet opettajista pohti työn vaihtamista. Perusopetuksen opettajien rekrytointihaasteet korostuivat väestöpohjaltaan haastavammilla alueilla.
– On aika palauttaa opettajille auktoriteetti ja antaa heille ne työkalut, joilla he voivat taata tuntirauhan opetuksen mahdollistamiseksi. Hallitus onkin kirjannut ohjelmassaan, että opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan vahvistetaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana, Antikainen sanoo.
Maahanmuuttajataustaisten tulokset heikompia
Antikaisen mukaan Pisa-tuloksista keskusteltaessa on selkeästi yritetty vältellä koulujen eriytymisilmiötä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompaa menestystä oppimisessa.
– On selvää, että vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu ja heikommat oppimistulokset eivät yksistään selitä Pisa-tulosten romahdusta, on niillä kiistatta vaikutus tuloksiin. Esimerkiksi lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna, Antikainen sanoo.
Suomen kielen opiskeluun kiinnitettävä huomiota
Tutkijoiden Venla Bernelius ja Heidi Huilla raportti koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä julkaistiin vuonna 2021. Siitä ilmeni muun muassa, että vaikka joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisen oppilaan vanhempi oli suorittanut suomalaisen peruskoulun, olivat heidän lastensa sanavarastot silti yhä suppeat.
– On kaikkien edun mukaista, että huomiota kiinnitetään jatkossa enemmän suomen kielen opiskeluun. Juurisyyt eivät saa jäädä huomioimatta. Ongelmiin on osattava tarttua eikä pelätä leimautumista, muuten teemme karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle. Hallitus onkin kirjannut, että suomi toisena kielenä -opetuksen toimivuutta arvioidaan.
Virossa on onnistuttu
Antikainen ottaisi mallia Virosta, joka on Pisa-osaamisalueilla ohittanut Suomen ja on yksi koulutuksen kärkimaista.
– Syy Viron menestykseen löytyy ainakin homogeenisesta kulttuurista ja traditionaalisesta opetustavasta, jossa opettaja on yhä ohjaavassa ja jopa määräävässä roolissa ja perinteisemmät oppimismenetelmät edelleen keskiössä. Muistutettakoon, että mallina aiemmin Virolle toimi Suomi.
– Jotta perustaitojen osaaminen voidaan turvata, on tämä hallitus kirjannut ohjelmaansa, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Joten siinä mielessä olemme jo vanhan Suomen ja Viron tiellä, ja se on hyvä alku parempaan oppimiseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opettajien auktoriteetti Pisa-tulokset koulurauha koulutuksen eriytyminen inkluusio maahanmuuttajataustaiset oppilaat Itseohjautuvuus Pisa-tutkimus kielitaito perusopetus Työrauha Suomen kieli Sanna Antikainen Viro
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Katastrofaaliset Pisa-tulokset eivät yllättäneet – Koponen: Hallitus tuo maalaisjärjen koulutuspolitiikkaan ja laittaa oppimistulokset nousuun

Tuoreet PISA-tulokset: osaamistaso laskenut jyrkästi Suomessa, mutta Viro yltää aivan kärkimaiden tuntumaan

Saksalaiskoululaisten oppimistulokset romahtivat – Saksa Pisa-sokissa

Pisa-tulokset puhuttivat kyselytunnilla – ”Vasemmistoministerin aikana ei oppimistuloksia saatu käännettyä nousuun”

Ruotsi häätää puhelimet peruskoulusta – ruotsidemokraatit ja porvarihallitus yksimielisiä

Antikainen: Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota poikien tilanteeseen jo viime hallituskaudella – silloinen opetusministeri Li Andersson ei tehnyt asialle mitään

”Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Koponen: Suomen koulutukseen käyttämien verorahojen mentävä suomalaisten kouluttamiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








