Antikainen: Polttoainekiintiöt näivettävät maaseudun

Aalto-yliopiston julkaisema selvitys polttoaineiden päästöjen vähentämisestä on herättänyt keskustelua lähipäivinä. Raportti tarkastelee taloustieteen näkökulmasta ratkaisuja liikenteen päästövähennyskeinoiksi.

Tutkijoiden mukaan kustannustehokkain keino on polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaisi kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle.

Selvitys liittyy ns. taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä. EU edellyttää, että Suomi vähentää siihen liittyviä päästöjä 39 prosentilla verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Haja-asutusalueiden asukkaat ahdingossa

Taakanjakosektoriin kuuluvat mm. liikenteen, maatalouden, lämmityksen sekä jätehuollon päästöt. Sektorin päästöistä 40 prosenttia aiheutuu liikenteestä. Koko maan kasvihuonekaasupäästöistä liikenne aiheuttaa viidenneksen.

– Polttoainekiintiöt ja niistä aiheutuvat hinnankorotukset ajavat autoilusta riippuvaiset haja-asutusalueiden asukkaat taloudellisesti entistä heikompaan asemaan. Etäisyydet ovat pitkiä ja joukkoliikennetarjonta olematonta. Syrjäseuduilla on mahdotonta kävellä kymmeniä kilometrejä töihin tai kauppaan. Mitä tapahtuu polttoaineiden saatavuudelle, jos jakelijoiden myyntikiintiöt täyttyvät? perussuomalaisten Sanna Antikainen kysyy.

Kuluttaja maksaa loppulaskun

Raportin mukaan polttoaineiden hiilikiintiö pakottaisi polttoaineiden jakelijat sekä kuluttajat tarkastelemaan omia valintojaan fossiilisten polttoaineiden suhteen. Päästöjen vähentämiseen kiintiö olisi tehokas, mutta vaikuttaisi myös arvaamattomasti polttoaineiden hintaan sitä mukaa kun jakelijan kiintiö on täyttymässä.

Raportti ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuu, jos kiintiö täyttyy odotettua nopeammin. Myöskään ehdotetun järjestelmän tulonjakovaikutuksiin ei oteta kantaa.

– Hinnankorotukset vaikuttaisivat sekä henkilöautoilun että maantiekuljetusten hintaan. Korkeammat kuljetuskustannukset siirtyvät suoraan tuotteiden hintoihin sekä vaikuttavat negatiivisesti yritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.

– Kaikki haja-asutusalueiden asukkaat eivät pysty tekemään etätöitä eikä syrjäseuduilla välttämättä edes ole riittävän luotettavia tietoliikenneyhteyksiä sitä varten. Polttoainekiintiöt pakottavat ihmiset taajamiin, kun autoilusta tulee liian kallista, ja maaseutu autioituu entisestään, Antikainen huomauttaa.