Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

haja-asutusalue

Lääkekorvauksia ollaan uudistamassa ja haetaan säästöjä mm. lääkkeiden vaihtamisesta edullisemmiksi. Apteekkeihin kohdistuu myös muita säästösuunnitelmia, joita tehdään hoitajamitoituksen rahoittamiseksi.

&#8211; On tärkeää, että Suomessa on laaja apteekkiverkosto ja että apteekki on lähellä, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Verkostoa harvennetaan?
Matka apteekkiin ei saa olla liian pitkä. Uudistuksessa on keskusteluun noussut huoli siitä, että apteekkiverkosto tulee mahdollisesti harvenemaan.
&#8211; Aina kun tehdään tällaisia uudistuksia ja leikkauksia, on varmistettava, että jatkossakin myös haja-asutusalueilla asuvilla on mahdollisuus saavuttaa palvelut.
Palvelut pidettävä lähellä
Reijonen huomauttaa, että esimerkiksi autottomalla vanhuksella voi tulla todella haastavaksi hakea lääkkeensä toisesta kunnasta, jos säästöjen takia oman kunnan apteekki lakkautetaan.
&#8211; Haja-asutusalueilla ei yleensä ole toimivaa joukkoliikennettä, jos sitä on ollenkaan.
Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen, kuinka aiotaan turvata, että apteekkiverkoston laajuus säilyy muutoksissa ja myös haja-asutusalueilla on mahdollisuus saada jatkossakin apteekin palveluita läheltä.

Reijonen: Matka apteekkiin ei saa olla liian pitkä

Maaseudun vanhusten puolesta huolissaan oleva kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta, onko suunnitelmissa kohdentaa lisäresursseja myös haja-asutusalueiden vanhustenhuoltoon.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli noin 35 % asui maaseutualueilla.
&#8211; Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia, sanoo Minna Reijonen.
Moni ikääntyvä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Käytännössä monen on kuitenkin muutettava taajamaan asumaan siinä vaiheessa, kun kotona tarvitaan enemmän apua. Kunnat ja kaupungit näyttävät järjestävän mielellään palveluita enemmän keskustojen tai taajamien alueille.
Korona-aika sai monet arvostamaan harvaanasuttuja alueita
Suomessa haja-asutusalueella on paljon käyttökelpoisia kiinteistöjä vanhusväestön omistuksessa. Jos mahdollistettaisiin enemmän vanhustenhuollon henkilökuntaa myös haja-asutusalueille, olisi monella mahdollisuus asua pidempään kotonaan. Näin myös maaseutu pysyisi vireämpänä.
&#8211; Tietysti palvelujen tuottaminen maksaa, mutta se myös tuo vastaavasti työpaikkoja ja sitä kautta tuloja ja elinvoimaa pienempiinkin kuntiin, toteaa Reijonen.
Reijonen tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, onko suunniteltu tai suunnitteilla projektia, jossa vanhustenhuoltoon järjestettäisiin parannusta ja henkilökuntalisäystä kohdentaen resursseja myös haja-asutusalueille ja maaseudun asukkaille, jotta he voisivat asua pidempään kotonaan.
&nbsp;

Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle

Poliisin toimipisteissä haja-asutusalueilla laitetaan kohta lappuja luukulle ja toimintoja lopetetaan samaan aikaan kun maassa laittomasti oleskelevien majoitukseen ja hoitoon riittää miljoonia euroja. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen penää tolkkua päätöksentekoon ja vaatii poliisipalvelujen lakkautusten perumista.

&#8211; Ensi vuodelle esitetään jopa kaksi miljoonaa euroa laittomasti maassamme olevien majoitukseen, ruokaan ja lääkkeisiin, mutta rahaa ei riitä poliisille, Minna Reijonen ihmettelee.
Poliisi kuuluu toimivaan yhteisöön
Poliisihallitus julkaisi joulukuussa 2019 poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa käsitelleen selvityshankkeen loppuraportin. Raportissa havaittiin, että mitä kauempana kasvukeskuksista tehtävä on, sitä todennäköisemmin poliisi hoitaa tehtävän puhelimitse. Tämä johtaa väistämättä siihen, että haja-asutusalueilla poliisi ei ole enää osa yhteisöä. Miten harvaan asutuille alueille riittää poliisipartioita?
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinteen poliisikokemuksen mukaan haja-asutusalueilla kynnys kutsua poliisi apuun on kasvukeskuksia korkeampi. Harvaan asutuilla alueilla on pääsääntöisesti yritetty kaikki keinot ennen poliisin kutsumista paikalle. Poliisi siis kutsutaan paikalle vain todellisessa tarpeessa.
Turvallisuus ei parane toimintaa supistamalla
Pienet poliisiasemat kuten Suonenjoki, Kitee, Juankoski ja Lieksa ovat vaarassa. Mielipiteitä ei ole kysytty kuntalaisilta, kansanedustajilta tai kuntapäättäjiltä.
Kansanedustaja Minna Reijonen teki syyskuussa ministerille kirjallisen kysymyksen kuultuaan erään poliisiaseman palvelujen loppumisesta. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi, että poliisilaitokset tekevät itsenäisesti toimipaikkojen aukioloja ja mahdollista sulkemista koskevat päätökset. Poliisihallituksella ei ole varsinaisesti keinoja tai toimivaltaa puuttua näihin.
&#8211; Poliisihallitushan on sisäministeriön alainen instanssi. Onko siis nyt päätetty antaa jossain valtuutus rajuille harvennushakkuille poliisin toimintaan Itä-Suomessa? Entä luvatut tasapuoliset palvelut? kysyy Reijonen.
Jos poliisihallitus vastaa siitä, että palvelut ovat tasapuolisia koko Suomessa, niin nyt juuri tasapuolisuuden toteutuminen vaarantuu.
&#8211; Jos paikkakunnalla rehottaa kasvava huumeongelma, niin häviääkö ongelma lopettamalla poliisin palvelut? Ei. Tai jos alueella on esiintynyt valepoliiseja, poistuuko ongelma poistamalla oikean poliisin palvelut? Ei, toteaa Reijonen.
Siirtyykö rikollisuus yhä enemmän haja-asutusalueille?
Palveluiden tasapuolistaminen ei onnistu palveluita rajusti keskittämällä. Suomessa on pitkät välimatkat, joilla on väliä saavutettavuuteen. Uskaltaako poliisi kohta enää toimia?
&#8211; Olen hyvin huolestunut myös rahoituksen riittävyydestä ja poliisiemme työrauhasta. Samalla kannan huolta, mihin johtaa turvallisuudesta vastaavan sisäministeri Ohisalon puolueen kannattama ajatus huumeiden laillistamisesta. Huumeisiin jää yhä useampi koukkuun. Huumeet lisäävät rikollisuutta ja perheiden pahoinvointia, sanoo Reijonen.
&#8211; Laittomasti maassamme olevat tulisi palauttaa pois Suomesta. En kannata huumeiden käytön ja hallussapidon laillistamista. Poliisin palvelut ovat kansalaisille oleellisia. Haja-asutusalueesta ei saa tehdä rehottavaa kasvualustaa rikollisuudelle. Nyt jotain tolkkua tähän! Reijonen vaatii.

Reijonen: Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Kansanedustaja Minna Reijonen otti budjettikeskustelussa esille polttoaineiden veronkiristykset. Ensi vuoden budjetti ei lupaa autoilijoille ja öljylämmittäjille hyvää.

Polttoaineveroja korotetaan hurjaa vauhtia. Hinnan maksavat autoilijat, omakotitaloasujat ja yrittäjät. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin veotuki poistetaan.
Minna Reijosen mielestä korotukset koskettavat eniten haja-asutusalueen ihmisiä, varsinkin pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa.
&#8211; Samalla moni yrittäjä joutuu entistä tiukemmalle. Kaikilla ole varaa hankkia heti sähköautoja. Nykyään keskimääräinen auton hinta on alle 4 000 euroa.
Öljylämmityksen vaihto on kallis remontti
Suuri joukko läkeläisiä asuu öljylämmitteisessä omakotitalossa. Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa.
&#8211; Voi miettiä, kuinka sellaisilla tuloilla tehdään isoja remontteja, kuten vaihto maalämpöön.
&#8211; Kiinteistöjen arvot ovat olleet laskusuuntaisia varsinkin haja-asutusalueella. On mietittävä, onko koko talo edes remontin hinnan arvoinen. Myös jälleenmyyntiarvo kiinnostaa monia asunnon omistajia, Reijonen toteaa,
Kiinteistöveroja alas?
Reijosen mielestä hallituksen tekemät uudistukset eivät näytä hyvältä maaseudulla asuvan henkilön näkökulmasta. Autoilu ja lämmitys kallistuvat. Kuljetuskustannusten nousu nostaa tuotteiden hintoja.
&#8211; Entä jos hallitus ottaisi houkutukset käyttöön? Olisiko aika laskea kiinteistöveroja maaseudulla? Olisiko aika laskea polttoaineiden verotusta? Entäs, jos tiestön korjausvelkaan laitettaisiin ne rahat, jotka on suunniteltu sijoitettevan Afrikan hiilineutraaleihen hankkeisiin? Reijonen kysyy.
Hallituksen arvopohjalla on väliä
Reijosen mielestä haja-asutusalueet voisivat olla Suomen vahvuus, kun ne nähtäisiin vahvuutena myös hallituksen arvopohjassa.
&#8211; Korona-aika näytti, millainen myönteinen arvo harvaanasuttu alue on. Etätyötä tekevät voisivat saada verohelpotuksia. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi voisi helpottaa. Keinoja löytyy, kun niitä vain halutaan ottaa käyttöön, Reijonen sanoo.

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Monissa kunnissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Useat mökillä aikaansa viettävistä henkilöistä pohtivat vapaa-ajan asuntonsa muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Korona-aika on lisännyt etätyötä ja haja-asutusalueen arvostusta.

&#8211; Olisi järkevää ja asukasystävällistä helpottaa vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen ohjeistus kunnille, kansanedustaja Minna Reijonen sanoo.
Kuntien käytännöissä eroja
Koska rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty ja hyväksytty rakennusluvassa, ei asunnon omistaja voi vapaasti määritellä tai muokata jälkikäteen asunnon käyttötarkoitusta. Kesämökille ei voi muuttaa vakituisesti ilman lupamenettelyä.
Käyttötarkoituksen muuttaminen vaatii joko rakennusluvan tai poikkeamispäätöksen. Tämä määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta kunnat tekevät itse päätökset poikkeusluvista.
&#8211; Kaikissa kaupungeissa tai kunnissa käyttötarkoituksen muuttaminen ei onnistu helposti, vaan kunnissa on eroja. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asunnoksi, kun taas osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muuttamista.
&#8211; Se, mikä kiinteistöverossa menetetään voi tulla toisaalla takaisin kunnille, Reijonen arvio.
Luvatta asuvat irtilaisina
Kiinteistöveroissa on yleensä vaihtelua vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon osalta.
&#8211; Toisaalta mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi asunnoksi voisi tuoda paikkakunnalla lisää vakituisia asukkaita, vaikka se vähentäisikin kunnassa kiinteistöveron tuottoa.
Jos henkilö asuu vapaa-ajan asunnossa ilman, että se on muutettu vakituiseksi asunnoksi, hänet voidaan luokitella maistraatin tiedoissa kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään eli irtolaiseksi. Tällöin tavallisten asioiden hoitaminen voi hankaloitua.
&#8211; Saako asukas lainaa, laajakaistaliittymää, Kelan asumistukea tai edes kirjastokorttia? Ei todennäköisesti ainakaan ilman erillisiä selvityksiä, Reijonen toteaa.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, mitä hallitus aikoo tehdä helpottaakseen vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ja millaisella aikataululla.

Reijonen: Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee helpottaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen tyrmistyi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kommenteista. Harakka kertoi mielipiteitään yksityisautoilusta luopumisesta äskettäin järjestetyssä liikenne -ja viestintäfoorumissa. 
Ministeri Timo Harakan mukaan paremmat liikkumispalvelut houkuttelevat luopumaan omistusautosta tai kakkosautosta. Kansanedustaja Minna Reijonen haluaa tietää, mitä tällä tarkoitetaan.
&#8211; Onko ministeri lupaamassa rautateitä, ratikoita ja linja-autoliikennettä joka talon kulmille? Jos maaseudulla ei saisi olla kahta autoa, kuinka perheessä työmatkat hoituu, jos molemmat vanhemmat käy töissä kodin ulkopuolella? Eikö tunnu eriarvoistavalle, jos haja-asutusalueen ihmisten liikkumismahdollisuuksia rajoitetaan? Miksei kaupungissa asuva saisi omistaa autoa, kun julkisilla ei kaikkialle pääse?
Hallituksen syytä miettiä Suomen kilpailukykyä
Ministeri Harakka on Ilta-Sanomien (6.3.) mukaan tiivistänyt hallituksen tavoitteiksi omistusautoista luopumista kaupungeissa ja kakkosautoista luopumista maaseudulla.
&#8211; Jo on hallituksella tavoitteet! Eikö hallituksen olisi aika miettiä Suomen kilpailukykyä, eikä yksityishenkilöiden autojen omistamista? Reijonen kummastelee.
&#8211; Hallitus ei ole alkutaipaleellansakaan tuntunut olevan autoilevien suomalaisten asialla. Polttoaineveron korotukset sen ankarasti osoittivat. Polttoaineverojen korotukset tuntuvat niin työmatkaliikenteessä kuin kuljetuskustannuksissa. Kuljetuskustannusten nousu tulee näkymään tuotteiden hinnan nousuna, joka koskettaa suomalaisia. Haluaako hallitus kaikki asumaan suurkaupunkeihin ilman autoa?
Veronkorotukset peruttava heti
Polttoaineveron korotukset tulisi hallituksen perua välittömästi, korostaa Reijonen.
&#8211; Kuitenkaan halua veronkorotuksien perumiseen ei hallituksella tunnu olevan. Olisi parempi, jos hallitus alentaisi polttoaineveroja. Ja miettisi sitä, kuinka saataisiin ihmisiä muuttamaan maalle ja haja-asutusalueelle. Haja-asutusalueilla on asuntoja tarjolla. Samalla suurkaupunkien asuntopula voisi helpottua.
&#8221;Auto ei ole hupilelu&#8221;
Autoili on monelle suomalaiselle välttämätöntä. Etäisyydet ovat pitkiä, vaikka ministeri on väittänytkin Suomen olevan lyhyiden automatkojen maa.
&#8211; Autoliikennettä tarvitaan henkilö- ja tavarakuljetuksien tekemiseen. Suomessa tarvitaan autoja liikkumiseen, elämiseen, työmatkoihin ja muuhun tarpeelliseen. Se ei ole hupilelu, toteaa kansanedustaja ja kuljetusyrittäjän puoliso Reijonen.
&#8211; Ilman autoja leipä ja muut elintarvikkeet eivät kulje kauppoihin.
Toivottavasti järki voittaa
Reijosen mielestä olisi tehtävä Suomessa elämisen edellytykset helpommaksi, eikä suinkaan vaikeutettava niitä ideologisilla perusteilla. Reijonen toivoo, että juuri aloittaneessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelun ohjauksessa katsottaisiin järkevästi autoiluun liittyviä asioita.
&#8211; On selvää, että autoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Reijonen: Miksi liikenneministeri on tyrmäämässä yksityisautoilua?

Aalto-yliopiston julkaisema selvitys polttoaineiden päästöjen vähentämisestä on herättänyt keskustelua lähipäivinä. Raportti tarkastelee taloustieteen näkökulmasta ratkaisuja liikenteen päästövähennyskeinoiksi.

Tutkijoiden mukaan kustannustehokkain keino on polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaisi kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle.
Selvitys liittyy ns. taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä. EU edellyttää, että Suomi vähentää siihen liittyviä päästöjä 39 prosentilla verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Haja-asutusalueiden asukkaat ahdingossa
Taakanjakosektoriin kuuluvat mm. liikenteen, maatalouden, lämmityksen sekä jätehuollon päästöt. Sektorin päästöistä 40 prosenttia aiheutuu liikenteestä. Koko maan kasvihuonekaasupäästöistä liikenne aiheuttaa viidenneksen.
&#8211; Polttoainekiintiöt ja niistä aiheutuvat hinnankorotukset ajavat autoilusta riippuvaiset haja-asutusalueiden asukkaat taloudellisesti entistä heikompaan asemaan. Etäisyydet ovat pitkiä ja joukkoliikennetarjonta olematonta. Syrjäseuduilla on mahdotonta kävellä kymmeniä kilometrejä töihin tai kauppaan. Mitä tapahtuu polttoaineiden saatavuudelle, jos jakelijoiden myyntikiintiöt täyttyvät? perussuomalaisten Sanna Antikainen kysyy.
Kuluttaja maksaa loppulaskun
Raportin mukaan polttoaineiden hiilikiintiö pakottaisi polttoaineiden jakelijat sekä kuluttajat tarkastelemaan omia valintojaan fossiilisten polttoaineiden suhteen. Päästöjen vähentämiseen kiintiö olisi tehokas, mutta vaikuttaisi myös arvaamattomasti polttoaineiden hintaan sitä mukaa kun jakelijan kiintiö on täyttymässä.
Raportti ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuu, jos kiintiö täyttyy odotettua nopeammin. Myöskään ehdotetun järjestelmän tulonjakovaikutuksiin ei oteta kantaa.
&#8211; Hinnankorotukset vaikuttaisivat sekä henkilöautoilun että maantiekuljetusten hintaan. Korkeammat kuljetuskustannukset siirtyvät suoraan tuotteiden hintoihin sekä vaikuttavat negatiivisesti yritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.
&#8211; Kaikki haja-asutusalueiden asukkaat eivät pysty tekemään etätöitä eikä syrjäseuduilla välttämättä edes ole riittävän luotettavia tietoliikenneyhteyksiä sitä varten. Polttoainekiintiöt pakottavat ihmiset taajamiin, kun autoilusta tulee liian kallista, ja maaseutu autioituu entisestään, Antikainen huomauttaa.

Antikainen: Polttoainekiintiöt näivettävät maaseudun

Vuoden 2020 talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla. Tuntuu, että rahat eivät millään riitä. Valtion pitää huolehtia kansalaisistamme ja maastamme, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Minna Reijonen muistuttaa, että nykyhetken lisäksi katse on suunnattava tulevaisuuteen.
&#8211; Maamme talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Esityksessä mainitaan, että vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomaisuuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.
&#8211; Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalaisen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimainen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoitteiden hinnasta. Miksi ihmeessä meillä on näin kunnianhimoiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea? Reijonen kysyy.
Haja-asutusalueillakin pitää liikkua
Liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen koskee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen.
&#8211; Haja-asutusalueillakin tulee päästä töihin, terveyskeskukseen ja ehkä jopa harrastuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kuljetukset?
&#8211; On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesityksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia verotuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se ykkösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuasta kovinkaan paljoa puhuta, Reijonen sanoo.
Omaishoidon tuki verottomaksi
Hoitajamitoitus on saatava kuntoon, mutta Reijonen nostaisi esille myös omaishoidon.
&#8211; Meidän oma maamme olisi pahassa liemessä, ellei meillä olisi omaishoitajia. Näitä arkisen työn ahertajia löytyy joka kunnasta ja kaupungista. Kuitenkaan tästä talousarvioesityksestä en löydä isoja omaishoitoon vaikuttavia asioita. Olisi jo aika laittaa omaishoidon tuki verottomaksi. Miksei vieläkään näin ole? Reijonen kysyy.
&#8211; Vasta uutisoitiin, että eduskunta oli laittanut rahaa omaishoitoon, mutta rahoja ei ollutkaan kaikkialla käytetty omaishoidon tarkoituksiin. Tähän seurantaan, että asioilla on vaikuttavuutta, on keskityttävä.
Kotimaisuus ykkösasiaksi
Reijonen jakaa yleisen huolen vanhusten hyvinvoinnista.
&#8211; Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolueesta luvattiin, että lähihoitajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavasti tämä myös pitää ja tämä täytetään.
&#8211; Puhemiehistön takana salissa on Tulevaisuus-patsas, naisen sylissä lapsi joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus ykkösasiaksi, Reijonen sanoo.

Reijonen: Talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla – ”Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa?”

Hallituksen suunnitelmissa on korottaa polttoaineiden verotusta elokuussa 2020. Keskimääräinen korotus on Veronmaksajien laskelman mukaan bensiinin osalta 6,3 senttiä litralta ja dieselin osalta 6,9 senttiä.

&#8211; Polttoaineveron korotus kurittaa etenkin niitä haja-asutusalueiden asukkaita, jotka tarvitsevat autoa päivittäiseen liikkumiseen työn ja harrastusten pariin. Syrjäseuduilla etäisyydet ovat pitkiä ja joukkoliikennetarjonta heikkoa tai täysin olematonta, perussuomalaisten Sanna Antikainen muistuttaa.
&#8211; Eläkeläisillä ja pienituloisilla on jo ennestään tiukkaa taloudellisesti. Pienituloisten ei pitäisi joutua valitsemaan ostaako tällä viikolla ruokaa ja lääkkeitä vai tankkaako auton. Polttoaineveron korotus asettaa haja-astutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska vaihtoehtoisia liikkumismuotoja ei ole tarjolla. Veronkorotukset vaikuttavat myös raskaan liikenteen kannattavuuteen ja heikentävät näin yritysten kilpailukykyä.
Pohjois-Karjala tarvitsee hyvät liikenneyhteydet
Raideliikenteen kehitykseen panostetaan muun muassa rahoittamalla Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnittelua. Kolmatta suurta raideprojektia, eli Itärataa budjettiriihessä ei käsitelty lainkaan.
&#8211; Itärata on tärkeä raideyhteys koko Itä-Suomelle nopeuttaen matka-aikoja ja lisäten tavaraliikenteen kapasiteettia. Yhtenä Pohjois-Karjalan kilpailukykyä heikentävänä tekijänä on pidetty heikkoa saavutettavuutta, joten tiestöä ja raideliikennettä tulee kehittää entistä paremmaksi, Antikainen toteaa.
Kaikille koulutusasteille varataan lisää rahoitusta. Koulutukseen ja osaamisen investoidaan yhteensä 256 miljoona euroa vuonna 2020.
&#8211; Koulutukseen panostaminen tuo toivottavasti lisää resursseja Itä-Suomen yliopistolle sekä Savonialle ja Karelialle. Myös ammatillista koulutusta tulee kehittää. Monilla aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta ja etenkin Itä-Suomessa useilla yrityksillä on ollut ongelmia rekrytoinnissa, Antikainen pohtii.
Hoitajamitoitus on saatava kuntoon
Hoitajamitoitus kirjataan lakiin, mutta aikataulua tai budjettia ei vielä ole julkaistu. Asiaa on tarkoitus käsitellä eduskunnan syysistuntokauden aikana.
&#8211; Hoitajamitoituksen toteutuminen on erittäin tärkeää. Aikataulua tai tarkkoja lukuja sen toteuttamiseksi ei vielä ole kerrottu. On kuitenkin arvioitu, että siihen tarvitaan vähintään 250 miljoonaa euroa, jotta voidaan palkata riittävästi uusia hoitajia. Ennen vaaleja hoitajamitoituksen toteuttamista kuvailtiin parin tunnin työksi, mutta asiassa on jahkailtu kuukausia. Milloin hallitus aikoo lunastaa lupauksensa?Antikainen kysyy.
Hallituksen tavoitteena on avata Parikkalan raja-asema kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Tämä veisi utumatkustajavirtoja etenkin Niiralan raja-asemalta ja jopa 25 prosenttia liikenteestä suuntautuisi Parikkalaan.
&#8211; Parikkalan raja-aseman avaaminen uhkaa näivettää Niiralan ympäristön perinpohjaisesti. Kansainvälinen matkailu on tärkeä tulonlähde ja luonut alueelle lisää työpaikkoja. Sen sijaan että avataan uusia rajanylityspaikkoja, tulisi kehittää olemassa olevia raja-asemia. Liikennevirtojen suuntautuminen Pohjois-Karjalan ohitse ei ainakaan laske jo ennestään maan korkeinta työttömyyttä. Voisi kysyä, ovatko hallituksessa istuvat Pohjois-Karjalan edustajat olleet unessa, kun ovat hyväksyneet tämän suunnitelman, Antikainen moittii.
Poliiseja tarvitaan maaseudullakin
Poliisien määrää lisätään asteittain, tavoitteena on saavuttaa 7 500 henkilötyövuoden taso vuoteen 2022 mennessä.
&#8211; Toivottavasti poliisin rahoituksen lisäys näkyy myös Savo-Karjalan alueella, koska vasteajat ovat joillakin alueilla kohtuuttoman pitkiä. Suomessa on tällä hetkellä asukaslukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Tähän on tultava muutos, Antikainen vaatii.

Antikainen: Hallitus lupaa ja verottaa paljon – rahat lupausten toteuttamiseen puuttuvat silti

Moni kokee, että taksiuudistuksella romutettiin maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia tasavertaiseen palveluun. Taksien vaikea saatavuus horjuttaa asukkaiden perusturvallisuutta. Näin ei saisi olla.

&#8211; Sote-palveluiden toimipisteet harvenevat keskitysten myötä. Miten ilman toimivia taksipalveluita ylipäätään päästää sote-palveluiden toimipisteisiin? Haja-asutusalueilla ei ole sen kaltaista joukkoliikennettä, että sillä pystyttäisiin sujuvasti liikkumaan. Taksi on monelle ainoa vaihtoehto esimerkiksi lääkärikäynteihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Pieleen mennyt uudistus
Reijonen otti asian esille eduskunnan kyselytunnilla (12.9.).
&#8211; Taksiuudistushan meni aika lailla pieleen. Onko teillä mielessä, mitä aiotte tehdä tämän asian parantamiseksi, niin että koko Suomessa on saatavilla yhdenvertaiset taksipalvelut? Mitä aiotte tehdä? Reijonen kysyi.
&#8211; Taksikysymykseen on nyt valmistelussa liikenne- ja viestintäministeriössä ja tavoitteena on, että ne ongelmat, jotka taksiuudistuksen jälkeen ovat näkyneet selkeästi hoitopuolella ja ylipäätään taksin käytössä, saadaan poistettua tulevien vuosien aikana. Lähtökohta on se, että tavoitteena on poistaa kaikki ne ongelmat, pääministeri Antti Rinne vastasi.
Nyt seurataan, miten ja millä aikataululla hallitus pystyy poistamaan nämä ongelmat.

Reijonen haluaa hallitukselta vastauksia haja-asutusseutujen taksipalveluista

Perussuomalaisten kansanedustaja ja Kelan valtuutettu Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan taksipalveluiden saatavuudesta haja-asutusalueella, kun näiden elinkeinotoiminnasta tehdään kannattamatonta.
Elomaa viittaa tapaukseen, jossa Lounais-Suomen Taxidata oy:n hallitus päätti poistaa Kelan Varsinais-Suomen ja Satakunnan sopimusautoilijoilta meno-paluukuljetukset.
&#8211; Nyt sopimusautoilija vie asiakkaan esimerkiksi Tyksiin, mutta joutuu palaamaan tyhjänä takaisin, ja asiakas ottaa uuden taksin paikanpäältä. Tämä tietysti suosii suurten sairaalaympäristöjen takseja, kun Kelan sopimustaksien on hankala saada paluukyytejä, Elomaa huomauttaa.
Tyhjän taksin ajeluttaminen kallista
Elomaa pelkää, että tämä tekee haja-asutusalueen taksiliikenteestä entistä kannattamatonta ja näin ollen heikentää alueiden palvelutarjontaa.
&#8211; Tyhjän taksin ajeluttaminen on kallista ja muutenkin järjetöntä, kun sama taksi joka tapauksessa palaisi samoille nurkille kuin asiakaskin. Tämä ei palvele asiakasta, ei logistiikkaa eikä ympäristöä, Elomaa ihmettelee.
Laatu ja saatavuus varmistettava
Elomaa tulee vaatimaan, että Kelan sopimusautoilijoita kohdellaan Kelan palvelukuvauksen mukaisesti yhdenvertaisesti.
&#8211; Tämä on välttämätöntä palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.

haja-asutusalue

Reijonen: Matka apteekkiin ei saa olla liian pitkä

Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle

Reijonen: Poliisiasemille lappuja luukulle – paperittomille riittää rahaa

Hallitus kiristää verotusta – autoileva öljylämmittäjä on tuplakärsijä

Reijonen: Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee helpottaa

Reijonen: Miksi liikenneministeri on tyrmäämässä yksityisautoilua?

Antikainen: Polttoainekiintiöt näivettävät maaseudun

Reijonen: Talousarvioesitys ei ole kestävällä pohjalla – ”Miksi meiltä valuu rahaa ulkomaille ja samaan aikaan lähihoitajat juoksevat kellon kanssa?”

Antikainen: Hallitus lupaa ja verottaa paljon – rahat lupausten toteuttamiseen puuttuvat silti

Reijonen haluaa hallitukselta vastauksia haja-asutusseutujen taksipalveluista

Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025