

LEHTIKUVA
Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan jälleen Eurooppaan. Monet maat ovat sekä avustaneet Ukrainaa aseiden ja muun materiaalin suhteen että ryhtyneet tarkastelemaan oman maanpuolustuksensa tasoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vastaamaan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen perustamalla uudelleen vuonna 2013 lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin.
Suurin yllättäjä tilanteessa on tähän mennessä ollut Saksa, joka nostaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi. Myös Suomessa on keskusteltu vilkkaasti maanpuolustuksen tasosta Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainassa.
– Venäjän toimet ovat osoittaneet, että maanpuolustuksen tasoa on syytä ylläpitää riittävällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä maarajaa 1 300 kilometriä, ja sen puolustuksen on oltava aukoton. Putin paljasti nyt todelliset kasvonsa, eivätkä ne katso Eurooppaa suopeasti, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
– Puolustusbudjettia on syytä korottaa tuntuvasti ja ottaa välittömästi tarkasteluun vuosien 2012–2015 uudistuksen aikana lakkautettujen joukko-osastojen perustaminen uudelleen. Etenkin vuonna 2013 lakkautettu Pohjois-Karjalan prikaati on avainasemassa sijaintinsa ja itärajan olosuhteisiin liittyvän asiantuntemuksensa vuoksi. Pohjois-Karjalaan tarvitaan ehdottomasti uusi joukko-osasto.
Tilanne voi muuttua erittäin nopeasti
Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin säästösyistä vuonna 2013 osana Puolustusvoimien uudistusta. Vuosina 2012–2015 toimeenpantu uudistus johti useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen tai yhdistämiseen.
– Pohjois-Karjalan prikaati oli erikoistunut kouluttamaan varusmiehiä toimimaan itäsuomalaisessa ympäristössä, mikä on ensisijaisen tärkeä taito pitkän itärajamme vuoksi. Kuten olemme lähipäivinä nähneet, tilanne voi muuttua erittäin nopeasti ja maanpuolustuksemme tulee olla valmiina, mikäli tarvetta puolustautumiselle sotilaallista uhkaa vastaan on.
– Tuleviin uhkiin on varauduttava puolustusbudjetin korotuksella ja samalla varaamalla riittävä rahoitus Pohjois-Karjalan prikaatin perustamiseksi uudelleen. Hybridivaikuttaminen on todellinen uhka, mutta kuten Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, tarvitaan rajaa puolustamaan myös paikalliset olot tuntevaa jalkaväkeä, Antikainen toteaa.
Lakkautus jätti jälkeensä tyhjiön itärajalle
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautuksen seurauksena valtaosa itäsuomalaisista nuorista suorittaa palveluksensa Kainuun prikaatissa. Lakkautus jätti myös jälkeensä tyhjiön itärajalle, sillä lähimmät maavoimien joukko-osastot ovat tällä hetkellä Kainuun prikaati sekä Karjalan prikaati Kouvolassa.
– Pohjois-Karjalaan perustettava uusi prikaati tulisi suunnitella alusta lähtien vastaamaan nykyisiä maanpuolustuksen tarpeita ja muuttunutta turvallisuusympäristöä, Antikainen kiteyttää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kainuun prikaati jalkaväki puolsutusbudjetti Pohjois-Karjalan prikaati Venäjän hyökkäys sotilaallinen uhka sota hybridivaikuttaminen Karjalan Prikaati itäraja turvallisuustilanne Itä-Suomi turvallisuusuhat Ukrainan kriisi Varusmiehet Puolustusvoimat Eurooppa Vladimir Putin Sanna Antikainen Ukraina Venäjä Saksa maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – ”Varautuminen pahimpaan on viisautta”

Ukrainan kansan puolustustaistelu hillinnyt pakolaismääriä – sadat tuhannet äidit ja lapset hakeutuneet turvaan naapurimaihin

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: ”Väylät uudistettava pikimmiten”

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Tavio: Rajan määrärahoja nostettava pikaisesti ja pysyvästi

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








