

Kuvituskuvaa. Taustalla turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitus Helsinki Pride -kulkueessa Helsingissä.
Asiantuntija: YK ajaa GCM-sopimuksella eteenpäin radikaalia ajatusta, jonka mukaan siirtolaisuus on ihmisoikeus – ”Julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin”
YK:n uudesta GCM-siirtolaisuussopimuksesta ei ole vieläkään paljon keskusteltu julkisuudessa. Kaksi suurinta sopimukseen liittyvää kysymystä näyttävät olevan sen sitovuus ja se, tekeekö sopimus todellakin siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.
Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman on vankasti sitä mieltä, että GCM-sopimus nimenomaan pyrkii tekemään siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.
– GCM-sopimuksessa ei ole kyse vainoa pakenevista pakolaisista tai heidän oikeudestaan kansainväliseen suojeluun. Sen sijaan GCM ajaa radikaalia ajatusta siitä, että siirtolaisuus on ihmisoikeus, Judith Bergman kirjoittaa.
Bergman syyttää YK:ta siitä, että se on yrittänyt vältellä avointa keskustelua aiheesta, koska julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin.
YK ja muut sopimuksen kannattavat ovat johdonmukaisesti korostaneet, että sopimus ei sido allekirjoittamaita. GCM-sopimusta laatimassa ollut Sveitsin YK-edustaja Jürg Lauber myöntää kuitenkin, että sopimuksella tulee olemaan suuri merkitys maahanmuuttopolitiikan ohjaamisessa.
– Tämä teksti laittaa siirtolaisuuden pysyvästi globaalille agendalle. Se tulee olemaan kiintopiste vuosiksi eteenpäin ja aiheuttamaan todellisia muutoksia, Lauber sanoo.
Gatestone-instituutin Judith Bergman näkee asian siten, että GCM-sopimus tekee siirtolaisista ”uusia maailmankansalaisia”, joille kaikkien maiden on riennettävä tarjoamaan tietoa, palveluja ja ”keskinäistä kunnioitusta”. Siirtolaisille tarjotaan avoimet rajat ja mahdollisuus valita, missä maassa he mieluiten haluaisivat asua.
GCM-sopimuksen myötä siirtolaiset saisivat käytännössä samat oikeudet koulutus-, työllisyys- ja terveydenhuoltopalveluihin kuin kantaväestö, joka on maksanut nämä palvelut verorahoillaan. Jatkossa kantaväestön pitäisi tietenkin kustantaa nämä palvelut myös uusille tulijoille, Bergman kirjoittaa.
Monet maat ovat jo ilmoittaneet, että eivät aio allekirjoittaa sopimusta, mukana 12 Euroopan maata. Yksi kieltäytyneistä on Unkari. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto kuvaili GCM-sopimusta täysin Unkarin turvallisuusetujen vastaiseksi.
– Tämä sopimus muodostaa uhan maailmalle, koska se saattaisi antaa sytykkeen miljoonille tulijoille. Sen pääajatus on, että siirtolaisuus on hyvä ja väistämätön asia. Meidän mielestämme siirtolaisuus on huono prosessi, johon liittyy erittäin vakavia turvallisuusuhkia, totesi Szijjarto Deutsche Wellen haastattelussa heinäkuussa.
Perussuomalaiset ovat pitäneet aihetta julkisuudessa viime viikkoina. Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) kysyi asiasta eduskunnan kyselytunnilla edellisellä viikolla. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) turvautui saivarteluun ja yritti esittää, että asia olisi kuitattu EU:sta saapuneella e-kirjeellä. Kansainvaltaista prosessia ei ole vielä kuitenkaan korvattu EU-kirjelmillä. Perusteellinen keskustelu aiheesta on tarpeen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tšekki jäämässä pois GCM-sopimuksesta – Tavio: Tšekin kritiikki perusteltua

Viikon 44 uutiskooste – Miksei osaava nainen kelpaa vihreiden johtoon, hiipuva amerikkalainen unelma ja työvoiman saatavuusharkinta

Saksassa riita YK:n pakolaissopimuksesta: ”Sopimus ei ohjaa vain siirtolaisuutta vaan myös siihen liittyviä mielipiteitä”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: GCM-siirtolaissopimus tuotava eduskunnan päätettäväksi

Huhtasaari ja Tavio eivät niele Soinin saivartelua – GCM:ssä on kyse poliittisesti sitovasta siirtolaissopimuksesta, suuri joukko muita maita on jo irtautunut siitä

Saksan liittopäivät sensuroi YK:n GCM-siirtolaissopimukseen liittyneet aloitteet – perustelut silkkaa sanahelinää: ”vaarantaa kulttuurien dialogin”

Jo 12 Euroopan maata jättämässä YK:n siirtolaissopimuksen allekirjoittamatta

Ruotsin Journalistiliitto kritisoi GCM-siirtolaissopimuksen rajua kirjausta – valtioilla ei olisi oikeutta tukea taloudellisti mediatoimijoita, joiden tulkitaan edistävän suvaitsemattomuutta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







