Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

Hallituksen työmarkkinauudistukset eivät ole ay-liikkeen mieleen. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin painottaa, että toimilla hallituksen tarkoituksena on saada Suomeen lisää työpaikkoja.

– Työmarkkinoilla on liikaa jäykkyyksiä, kasvu on kituliasta ja talous on rapakunnossa. Toimia on siis tehtävä, Riikka Purra sanoo.

Hallituksen työmarkkinauudistuksiin tyytymätön ay-liike on ilmoituksensa mukaan aloittamassa ensi viikolla järeät työtaistelutoimet.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ja muiden liittojohtajien puheissa on ollut uhkaava sävy, sillä tiistain tiedotustilaisuudessa luonnehdittiin ensi viikolla alkavia lakkoja ”viimeiseksi varoitukseksi”. Eloranta on myös suoraan väläytellyt toimista aiheutuvan vahinkoa kansantaloudelle.

Palkansaajien verotus kevenee

Valtiovarainministeri Purra oudoksuu ay-liikkeen aikeita. Purra katsoo, että kyseessä on pitkälti liittojohtajien valitsema toimintatapa. Purra kehottaakin katsomaan kokonaiskuvaa.

– Katsotaanpa mitä hallitus tekee: helpottaa työllistymistä ja työllistämistä. Esimerkiksi pienyrittäjällä on jatkossa helpommat mahdollisuudet palkata työntekijöitä.

Palkansaajien verotus myös kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus.

– Ensi vuonna työntekijän käteen jäävät tulot kasvavat, kun teemme veronalennuksia. En näkisi, että kenenkään työntekijän tulisi olla erityisen huolissaan näistä toimista, Purra sanoo. Hän oli eilen vieraana MTV3:n Asian ytimessä -ohjelmassa.

Uudistukset verrokkimaiden tasolla

Elorannan ja muiden liittopomojen retoriikka on ollut viime päivinä tuttuun tapaan värikästä. Uhittelun höysteeksi puheissa on ollut reilusti liioittelun makua.

Purra kuitenkin huomauttaa, että työmarkkinauudistukset eivät juuri poikkea Suomen oleellisten verrokkimaiden nykytasosta.

– Uudistukset, joita hallitus toteuttaa, ovat selkeästi valtavirtaa monissa Suomen vertailumaissa, esimerkiksi Pohjoismaissa. Olennaista onkin huomata, että samat uudistukset olisi pitänyt tehdä Suomessa jo aikoja sitten. Toki vaikeaa uudistusten tekeminen on tälläkin hetkellä, kuten nyt nähdään.

Ay-liikkeen retoriikkaan kuuluvat väitteet siitä, että heidän viestiään ei muka kuultaisi. Purra toteaa, että tosiasiassa työmarkkinaosapuolia kuullan laajasti useissa pöydissä ja neuvotteluissa.

– Me teemme hallitusohjelman mukaisia kirjauksia emmekä ole menossa niistä yli. Valmistelu tehdään kolmikantaisesti, ja osapuolet saavat kertoa omia näkemyksiään. Muutosehdotuksiakin saa esittää.

Järjestelmän hyväksikäyttö kuriin

Purra painottaa, että hallitus pyrkii saaman Suomeen lisää työpaikkoja.

– Teemme rakenteellisia uudistuksia, joilla työpaikkojen syntymistä pyritään helpottamaan. Neuvotteluissa on kuultu erilaisia ehdotuksia. Selkävoittoja ei olla hakemassa, mutta nyt isänmaamme Suomi tarvitsee näitä toimia. Työmarkkinoilla on liikaa jäykkyyksiä, kasvu on kituliasta ja talous on rapakunnossa. Toimia on siis tehtävä.

Hallitus pyrkii edistämään vain sellaista työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, joka vahvistaa julkista taloutta. Jatkossa Suomesta on myös poistuttava, jos työn perässä saapuneen työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa.

Niin sanottua ”kolmen kuukauden sääntöä” on myös kritisoitu, mitä Purra ihmettelee.

– Kritiikki tuntuu ihmeelliseltä, kun kuitenkin puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, joka jo määritelmällisesti viittaa siihen, että tulija on saapunut tekemään töitä. Mikäli henkilö ei ole enää Suomessa töissä, hän ei ole enää työperäinen maahanmuuttaja, joten silloin oikeus oleskella Suomessa päättyy. En myöskään usko, että uudelleen työllistyminen voi olla liian vaikeaa, olemmehan vuosia kuulleet puheita työvoimapulasta.

– Pyrimme tietenkin myös paikkaamaan porsaanreikiä maahanmuuttolainsäädännössä. Teemme toimia, joilla järjestelmämme hyväksikäyttö saadaan loppumaan.

Valmiina päättämään lisätoimista

Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden suunnan kääntäminen. Purra on korostanut, että tavoitteen toteuttaminen edellyttää realismin palauttamista talouspolitiikkaan.

Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia. Lisäksi tehdään rakenteellisia uudistuksia.

Äskettäin hallitus antoi eduskunnalle ensimmäisen talousarvioehdotuksensa.

– Valitettavasti emme saa vetoapua suhdanteista, ja taivaalla on myös mustia pilviä. Saattaakin olla, että tulemme tarvitsemaan lisätoimia, joista päätetään poliittisesti puoliväliriihessä.

– Pidän myös järkevänä, että hallituspuolueet aktiivisesti seuraavat tilannetta, mihin suuntaan talous kulkee ja miten onnistumme säästöjen ja työllisyystoimien osalta. Olemme valppaita ja valmiina päättämään myös uusista toimista. Mahdollisesti uusia säästöjä ja veroratkaisuja tullaan tarvitsemaan, Purra sanoo.