

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio painottavat julkisen talouden tasapainottamisen olevan aiempaakin tärkeämpää. / LEHTIKUVA
Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu
Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet haluavat julkisen talouden suunnitelmasta käytävän keskustelun yhteydessä muistuttaa, että Suomessa on pakko tehdä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja että hallitusohjelman toteuttaminen kokonaisuudessaan on tälle edellytys.
Valtiontalouden kehys asettaa rajoitteen valtion talousarviomenoille ja tuo myös ennakoitavuutta talouspolitiikkaan. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan nollan tuntumassa vuonna 2023, mutta kiihtyvän 1,2 prosenttiin vuonna 2024 ja olevan 1,6 prosentin tasolla vuonna 2027.
– Suomen talouden rakenteellisia ongelmia ovat heikko tuottavuuden kasvu ja vähäiset tuotannolliset investoinnit, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen valtiovarainvaliokunnan vastaava Ville Vähämäki.
– Suomen julkisessa taloudessa on pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta. Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto, muiden konfliktien laajuus sekä korkojen taso. Epävarmuudesta huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen on aiempaakin tärkeämpää.
Hallituksen asettamat finanssipoliittiset tavoitteet
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2027, kertoo kansanedustaja Jari Koskela.
– Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta vaalikauden aikana pysyvästi kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti neljä miljardia euroa, ja rakennepoliittisilla toimilla julkista taloutta pyritään vahvistamaan kahdella miljardilla eurolla.
– Valiokunnan saaman selvityksen perusteella hallituksen asettamista tavoitteista on laaja yhteisymmärrys. On kuitenkin todennäköistä, että vaalikauden aikana tarvitaan lisätoimia, jotta tavoitteisiin päästään.
Talouskasvun edistäminen
Valiokunta pitää hallituksen tavoin laajoja toimia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi välttämättöminä, tähdentää kansanedustaja Sami Savio.
– Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Hallituskauden aikana tavoitellaan 100 000 uutta työllistä, mikä vahvistaisi julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Julkisen talouden näkökulmasta perusteltua on myös pyrkimys parantaa työmarkkinoiden toimintaa niin, että palkkaamisen riskit vähenevät.
– Hallitus on sitoutunut tutkimus- ja kehittämisinvestointien rahoituksen lisäämiseen niin, että nämä menot ovat 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.
– Lupamenettelyiden sujuvoittaminen on keskeinen keino investointien vauhdittamiseksi.
Menoleikkauksista
Leikkaukset kohdistuvat melko mittavasti sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Tätä on vaikea välttää, koska ne kattavat valtaosan julkisista menoista, ja toisaalta puolustukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen on perustellusti sitouduttu käyttämään aiempaa selvästi enemmän määrärahoja. Talouskasvun edellytysten vuoksi myös panostukset T&K-rahoitukseen ja koulutukseen ovat tärkeitä, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
– Toisaalta vaikka tuloerot kasvavat, Suomi asettuisi tuloerojen suhteen Ruotsin, Ranskan, Hollannin ja Saksan tasolle. Suomi säilyy jatkossakin OECD-maiden eniten tuloja tasaavien maiden joukossa.
Oppositio neuvoton
Kansanedustaja Timo Vornanen ihmettelee opposition vastalauseita.
– Julkisen talouden tilanteesta ja sopeuttamistarpeesta on laaja yhteisymmärrys, mutta näkemys tarvittavista keinoista jakaa puoluekenttää ja asiantuntijoitakin. Kukaan ei ole vaaleissa luvannut lopettaa velkaantumista. Ei varsinkaan yhden vaalikauden, saati yhden vuoden aikana.
– Muilta puolueilta on syytä penätä, sitoutuvatko ne tavoitteeseen ja millaisilla aidoilla keinoilla ne siihen pääsisivät, jos käytännössä kaikki, mitä nykyinen hallitus tekee, on väärin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Timo Vornanen sopeuttamistarve valtion velkaantuminen sopeuttamistoimet menoleikkaukset Työmarkkinat Jari Koskela Minna Reijonen Julkinen talous Hallitusohjelma Sami Savio Talouskasvu Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Riikka Purra: Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi – ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”

Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”

Talouden tilanne kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan: ”Suomen julkinen talous on tienhaarassa”

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”

Ministeri Purran terveiset Brysselistä: Suomi on tarkkailuluokalla – sopeutustoimia on tehtävä

Vapaaehtoisesti työttömät varastavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta – ”Raha ei tule taikaseinästä”
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






