Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Timo Vornanen

Joukko kansanedustajia jätti eilen toimenpidealoitteen liputussääntöjen tarkentamiseksi siten, että julkisissa rakennuksissa sallittaisiin liputtaminen ainoastaan Suomen virallisella lipulla sekä erityisissä perustelluissa tilanteissa EU:n, Naton, saamelaisten, romanien tai muiden valtioiden virallisilla lipuilla. Aloitteen laittoi alulle perussuomalaisten Kaisa Garedew.

&#8211; Suomen siniristilippu on yhteinen, virallinen kansallinen tunnuksemme. Julkisten rakennusten yhteydessä tapahtuva liputus tulisi toteuttaa sitä käyttäen, Kaisa Garedew perustelee.
Garedew painottaa, että vaikka Suomen liputuskäytännöt ovat verrattain vapaamuotoiset, on tärkeää, että valtion ja kuntien kohdalla lipun valintaan on aina asianmukainen peruste. Erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen liput jakavat mielipiteitä, kun tavoitteena tulisi olla kansalaisten yhtenäisyyden vahvistaminen.
Selkeyttä ja tasa-arvoa liputtamiseen
Aloitteessa todetaan liputtamisen olevan arvokas juhlistamista ja kunnioittamista symboloiva teko. Julkisia rakennuksia koskevien liputussääntöjen tarkentaminen toisi selkeyttä ja tasa-arvoa liputtamiseen.
&#8211; Julkisen vallan ei tule lähteä mukaan mihinkään ideologiseen ja mielipiteitä jakavaan, kuten pride-liputukseen, vaan olla neutraali toimija, toteaa Garedew.
&#8211; Ahvenanmaan lippu lukeutuu virallisiin, ei-ideologisiin lippuihin ja myös se on luonnollisesti säilytettävä sallittuna lippuna Suomen lipun rinnalla, mikäli julkisrakennuksia koskevaa liputussääntöä tarkennetaan toimenpidealoitteeni mukaisesti. Vaikka lippu valitettavasti ja virheellisesti puuttuu toimenpidealoitteen listauksesta, se on tarkoituksenmukaista lisätä mukaan valiokuntakäsittelyn aikana.
Garedewin lisäksi aloitteen allekirjoittivat perussuomalaisten Sanna Antikainen, Miko Bergbom, Laura Huhtasaari, Tomi Immonen, Antti Kangas, Jari Koskela, Rami Lehtinen, Mikko Lundén, Juha Mäenpää, Mikko Polvinen, Anne Rintamäki, Sara Seppänen, Pia Sillanpää, kokoomuksen Juha Hänninen, keskustan Pekka Aittakumpu ja Timo Mehtälä, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sekä Timo Vornanen (tv).
Artikkelia on päivitetty Ahvenanmaan lipun osalta 24.6.2024 klo 11.01.

Garedewilta toimenpidealoite liputussääntöjen tarkentamiseksi: Julkisen vallan ei tule lähteä mukaan mihinkään ideologiseen ja mielipiteitä jakavaan toimintaan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen pahoittelee tiedotteessaan viimeviikkoista ampuma-asevälikohtausta.
&#8211; Haluan esittää vilpittömän anteeksipyyntöni perussuomalaiselle puolueelle, kansanedustajille sekä koko kansanedustajalaitokselle.
Vornanen kertoo perustavansa oman eduskuntaryhmän ja jatkavan kansanedustajana.
&#8211; Tuomioistuimen päätöksen puuttuessa eduskunnasta erolle ei ole juridista perustetta, Vornanen tiedottaa.
Asiasta kertoi ensimmäisenä STT.

Vornanen pyysi anteeksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt erottaa kansanedustaja Timo Vornasen luottamuspulan vuoksi. Päätös tehtiin yksimielisesti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta ja neljästä muusta kansanedustajasta koostuva työvaliokunta kävi jo vappuaattona kokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuuli kansanedustaja Timo Vornasta viime viikolla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.
Käsiteltyään asiaa työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että edustaja Vornanen ryhmästä luottamuspulan vuoksi.
Tänään asiasta tehtiin virallinen päätös ja eduskuntaryhmä jatkaa työskentelyään ilman 
ryhmästä erotettua Vornasta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti kansanedustaja Timo Vornasen ryhmästä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta ja neljästä muusta kansanedustajasta koostuva työvaliokunta kävi tänään 30.4. aamulla kokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuuli kansanedustaja Timo Vornasta viime viikolla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.

Käsiteltyään asiaa työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että edustaja Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.
Seuraavaksi asia tuodaan eduskuntaryhmän käsiteltäväksi, joka päättää asiasta kokouksessaan torstaina.
Työvaliokunta toimii eduskuntaryhmässä käsiteltäviä asioita valmistelevana ja eduskuntaryhmän päätöksiä toteuttavana elimenä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää edustaja Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä

Hallitus on huomioinut kehysriihessä Itä-Suomen tarpeet huolehtimalla, etteivät investoinnit itäisessä Suomessa ja Pohjois-Karjalassa jää kantaverkon kestävyydestä kiinni. Tarvittaessa siitä huolehditaan uudella pääomasijoituksella.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kantaverkko 400 kV yhteyden rakentaminen turvataan yhdenvertaisesti Itä-Suomeen. Asia on ollut korjaamatta jo useita hallituskausia, ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on ajanut asiaa jo pitkään.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Timo Vornanen ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen.
&#8211; Kantaverkko mahdollistaa suuren mittakaavan sähköntuotanto- tai kulutushankkeiden liittämisen maakuntiin, joissa niitä on suunnitteilla. Tämän hallituksen puheet Itä-Suomen merkityksestä konkretisoituvat sanoista tekoihin, Antikainen muistuttaa.
&#8211; Pohjois-Karjalassa suunnitteilla olevat hankkeet, kuten aurinkopuistot, saavat nyt lähelleen kantaverkon. Alueemme kehitys on hallituksen prioriteetteja. Tämä näkyy nyt selkeästi kehysriihen painotuksessa, Vornanen sanoo.
Itä-Suomen kehitys hallituksen prioriteetteja
Antikaisen ja Vornasen mielestä hallitus on ottanut vakavasti itäisen Suomen aseman vahvistamisen muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
&#8211; Kantaverkkoon investoiminen on elintärkeää Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan taloudelliselle kasvulle ja työpaikoille. Kantaverkkoa voi kuvata yritysten investointien ja työpaikkojen kivijalaksi, jota ilman on vaikeaa rakentaa taloa.
&#8211; Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on puolustanut budjettiriihessä Itä-Suomea ja rajamaakuntia. Alueiden kantaverkolla on keskeinen merkitys koko maan turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, kansanedustajat sanovat.
&nbsp;

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Teollisuusliitto on ilmoittanut laajoista poliittisista lakoista. Lakkojen ajankohta tulee olemaan 1.–2. helmikuuta. Ne kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Timo Vornanen ihmettelevät työtaistelutoimen, lakon, käyttämistä politiikan teon välineenä. Kaksikon mielestä tämän ay-pamppujen masinoiman lakon ydinsanoma on, että hallituksessa ovat väärät puolueet.
Lakolla kauaskantoiset seuraukset
Antikainen ja Vornanen huomauttavat, kuinka suurta epäisänmaallisuutta ja piittaamattomuutta osoittaa se, että Teollisuusliitto on ottanut lakkokohteeksi myös neljä ammusvalmistaja Nammon tehdasta.
&#8211; Hakaniemen herroilla riittää röyhkeyttä haitata jopa isänmaan turvallisuutta oman ja vasemmistopuolueiden vallan pönkittämisen kiihkossaan. En voi mitenkään hyväksyä, että näin vaikeassa Euroopan turvallisuustilanteessa lähdetään kampittamaan puolustusteollisuuttamme, Antikainen kritisoi.
&#8211; Jos lakko toteutuu, voi sillä olla vaikutuksia myös Ukrainalle. Puolustusvoimat ja valtio toimittavat sinne tavaraa. On selvää, että kaksipäiväinen lakko aiheuttaisi jonkin asteen loven Nammon tehtaiden tuotantoon ja siirtäisi toimituksia eteenpäin, Vornanen sanoo.
”Haluatteko toimia Venäjän käsikassarana?”
Kansanedustajakaksikon mielestä ei ole oikein, että kansallinen turvallisuus vaarantuu ja Ukrainan ja näin koko Euroopan maksimaalista puolustuskykyä haitataan, vain koska liittoöykkärit eivät voi antaa tuumaakaan periksi politiikassaan.
&#8211; Kysymmekin nyt vakavasti Teollisuusliitolta: haluatteko te todella toimia näin Venäjän käsikassarana? Aikaisemmin Suomessa oli itsestään selvää, että kansallista turvallisuutta ei vaaranneta missään tilanteessa. Kansa on ollut myös hyvin yksimielinen Ukrainan avustamisessa, eikä sitä ole kukaan halunnut haitata. Työtaistelu uhkaa muuttua sanatarkasti Ukrainan kannalta veriseksi. Näin ei saa tapahtua, kansanedustajat sanovat.

Kansanedustajat Antikainen ja Vornanen: Haluaako Teollisuusliitto todella haitata Suomen puolustuskykyä ja Ukrainan puolustusta poliittisella lakollaan?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa iloitsee panostuksista veteraaneille, reserviläisille ja sotiemme muiston vaalimiseen. Kansanedustaja Timo Vornanen on tyytyväinen hallituksen Pohjois-Karjalaan kohdistamiin joululahjarahoihin. Kansanedustaja Jenna Simulaa ilahduttaa erityisesti suomalaisten turvallisuuteen satsattava lisäraha.

Tänään on julkistettu hallituksen eduskunnalle esittämät niin kutsutut joululahjarahat eli talousarvioon sisällytetyt aiemmin kohdistamattomat varat.
Veteraanien rintamalisää korotetaan 800 000 eurolla. Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimintaa turvaamaan ohjataan samoin 800 000 euroa, Reserviläisliitto ry ja Suomen Reserviupseeriliitto saavat 100 000 euroa kumpikin. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle ohjataan 30 000 euroa, joka käytetään mm. sankarivainajien DNA-tutkimuksiin.
Suomen Jääkärimuseo, Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry:n museotoiminta, Salpalinja-museo, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo sekä Raatteen portin talvisotamuseo saavat myös rahoitusta.
Asiaan herättiin liian myöhään
&#8211; On erityisen tärkeää, että itsenäisyytemme puolesta tehtyjen uhrauksien muisto säilyy myös viimeisten veteraanien poistuttua keskuudestamme. Tietysti tärkein prioriteettimme on, että huolehdimme veteraaneista ja heidän puolisoistaan sekä leskistään niin kauan kuin heitä on keskuudessamme, kansanedustaja Kike Elomaa toteaa.
&#8211; Budjetista on jo aiemmin osoitettu rahoitusta mm. Tammenlehvän Perinneliitolle, joka hoitaa ja vaalii sotiemme veteraanien perinteitä.
&#8211; Ukrainan sodan myötä toivottavasti kaikki ovat heränneet reserviläistoiminnan tukemisen tärkeyteen. Tähän panostaminen on ehdoton toimenpide turvallisuutta ajatellen, hän jatkaa.
Sotiemme veteraanien asia on ollut erityisen lähellä edustaja Elomaan sydäntä. Se on ollut hänelle erittäin tärkeä asia yli hänen 12-vuotisen kansanedustajauransa aikana.
&#8211; Veteraanit olisi pitänyt vuosikymmenten mittaan huomioida paljon paremmin. Asiaan herättiin liian myöhään, valitettavasti, Elomaa päättää.
Joukkuepelillä pääsee parhaaseen lopputulokseen
Kansanedustaja Timo Vornanen esitti Pohjois-Karjalaan yhdeksää kohdetta, joista neljä hyväksyttiin. Näiden hyväksyttyjen kohteiden kokonaissumma on 1,5 miljoonaa euroa.
&#8211; Näitä kohteita ovat varmasti esittäneet muutkin edustajat, joten en näe tätä henkilökohtaisena saavutuksena, Vornanen pohtii.
&#8211; Tässäkin asiassa huomaa, että joukkuepelillä pääsee aina parhaaseen lopputulokseen.
Hallitus osoittaa 550 000 euroa VT6 Honkavaara–Onkamo -tiesuunnitelman laatimiseen, 500 000 euroa Mulosalontie (tie 15692) parantamiseen, 250 000 euroa Kolin hissiä varten ja 200 000 euroa Valamon luostarille.
Turvallisuus etusijalle
Kansanedustaja Jenna Simula pitää tärkeänä, että joululahjarahoja jaetaan nykyisenlaisessa turvallisuusympäristössä hallinnonalasta riippumatta sellaisiin kohteisiin, mitkä liittyvät tavalla tai toisella turvallisuuden parantamiseen.
&#8211; Tieliikenneturvallisuus, maanpuolustus, panostukset ampumaratoihin tai elinkeinoelämää ja huoltovarmuutta parantaviin tiehankkeisiin, sikaruton torjuntaan sekä maanviljelijöiden neuvontapalveluihin. Nämä ovat kaikki sellaisia kohteita, jotka lisäävät valmiuttamme ja koko maan turvallisuutta, Simula kommentoi joululahjarahojen jakoa.
Tukea suomalaiselle kulttuuriperinteelle
Erityisen iloinen Simula on Metsästäjäliiton tuen kasvattamisesta metsästyksen edistämiseksi sekä sikaruton torjuntaan osoitetuista varoista. Hän muistuttaa myös jo aiemmin tehdystä päätöksestä osoittaa lähes miljoona euroa ampumaratojen ympäristölupahankkeelle, minkä myötä ampumaratoja saadaan pelastettua toiminnan ja lupien päättymiseltä.
Joululahjavaroista oman osansa ovat saaneet myös monet Suomen historiaa ja suomalaista kulttuuriperintöä vaalivat tahot.
&#8211; Kulttuuripuolen joululahjakohteissa korostuu niin ikään maanpuolustustahdon ylläpito ja historiamme vaaliminen: listalla ovat esimerkiksi Kuhmon talvisotamuseo, Raatteentie, Jääkärimuseo ja Jalkaväkimuseo. Noston ansaitsee myös tärkeää työtä tekevä Suomalaisuuden liitto.
Liikunnan edistäminen tärkeää
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee Suomen seuratanssiliitto Suselin saamasta 150 000 euron tuesta. Kansanedustaja Mira Nieminen on tyytyväinen Ahtialantien rampin liikennevalojen rakentamiseen kohdennetusta tuesta, jota oli itse ehdottanut.
&#8211; Tanssiliikunta on mitä mainioin liikkumisen muoto, ja on hienoa, että sitä voidaan näin edistää myös näistä joululahjarahoista. Tanssissa yhdistyvät liikkuminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja musiikki. Se on tutkimustenkin mukaan mitä parhain liikuntamuoto ja sopii kaikille, iloitsee kansanedustaja Jaana Strandman.
Strandman on valtionvarainvaliokunnan varajäsen ja jäsenenä sen jaostoissa, joissa näistä rahoista on päätetty. Hän näkee, että tuki Suselille tukee myös hallituksen Suomi Liikkeelle -ohjelmaa.
&#8211; Kaikki toimet, joilla saadaan ihmisiä liikkumaan, lisäävät mielen hyvinvointia ja vähentävät pitkässä juoksussa kansanterveydellisiä kustannuksia. Tanssi tuo ilon kautta liikkumisen iloa arkeen.
Liikennevalot tarpeeseen
Nieminen jätti eduskunnalle seuraavat ”joulurahatoiveet”: Ahtialantien rampin liikennevalojen rakentamiseen 400 000 euroa, Homebase ry:n toiminnan tukemiseen 150 000 euroa, MT 312 / VT 4 -liittymien suunnitteluun 200 000 euroa ja Uraj Urajärven Kartanon Ystävät Ry:n toiminnan tukemiseen 10 000 euroa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi budjettiin noin 50 miljoonaa euroa niin sanottuja joululahjarahoja. Joululahjarahaa kohdistettiin muun muassa Ahtialantien rampin liikennevalojen rakentamiseen.
&#8211; Ahtialantien rampin liikennevalojen rakentaminen toteutuu vihdoinkin, sillä hanke on mainittu Uudenmaan ELY:n tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa yhtenä kiireellisimpänä hanketarpeena lähivuosille, iloitsee Nieminen.
Artikkelia on päivitetty 12.12.2023 klo 14.51 ja 14.12.2023 klo 06.53.

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Ihmisarkuutensa menettäneet suurpedot huolestuttavat kansalaisia ympäri Suomea. Metsästäjien lisäksi varsinkin maaseudulla moni ihan tavallinen ihminen ja elinkeinonharjoittaja on tällä hetkellä huolissaan, kun karhunkaatoluvat kaatuivat oikeudessa.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen kysyi asiaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta torstain suullisella kyselytunnilla.
&#8211; Suomalaiset pelkäävät nyt, että metsästys loppuu, minkä seurauksena peto-ongelmat kasvaisivat ja myös karhun ihmisarkuus menetettäisiin. Historian metsästysmyönteisin hallitusohjelma linjaa hyvin, että suurpetojen metsästys tulee nimenomaisesti turvata.
&#8211; Mutta onko niin, että hallitus tekee tarvittavia toimia kaikilla rintamilla, niin kansallisesti kuin EU:ssa, jotta perinteikäs ja äärimmäisen tärkeä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa?
Pedot eivät kuulu kotipihoihin
Ministeri myönsi, että maa- ja metsätalousministeriö on antanut 28 suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvän asetuksen. Se on lausuntokierroksella 1.12. asti ja tulee voimaan sen jälkeen, todennäköisesti itsenäisyyspäivän viikolla.
&#8211; Uskon että suomalaiset kaiken kaikkiaan ja hyvin moni tässä salissa ajattelee niin, että totta kai suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, ne ovat upeita eläimiä, mutta ne eivät kuulu ihmisten kotipihoihin, ne eivät kuulu lampoloihin, ne eivät kuulu eläinten pitopaikkoihin. Ja sen takia me tarvitsemme paitsi vahinkoperusteista metsästystä, myös kannanhoidollista metsästystä.
&#8211; On todella tärkeää, että me teemme työtä sosiaalisen hyväksyttävyyden eteen, suurpetojen ihmisarkuus on syytä säilyttää ja tämä kannanhoidollinen metsästys muun muassa tähtää juuri siihen, Essayah vastasi.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu

Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet haluavat julkisen talouden suunnitelmasta käytävän keskustelun yhteydessä muistuttaa, että Suomessa on pakko tehdä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja että hallitusohjelman toteuttaminen kokonaisuudessaan on tälle edellytys.

Valtiontalouden kehys asettaa rajoitteen valtion talousarviomenoille ja tuo myös ennakoitavuutta talouspolitiikkaan. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan nollan tuntumassa vuonna 2023, mutta kiihtyvän 1,2 prosenttiin vuonna 2024 ja olevan 1,6 prosentin tasolla vuonna 2027.
&#8211; Suomen talouden rakenteellisia ongelmia ovat heikko tuottavuuden kasvu ja vähäiset tuotannolliset investoinnit, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen valtiovarainvaliokunnan vastaava Ville Vähämäki.
&#8211; Suomen julkisessa taloudessa on pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta. Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto, muiden konfliktien laajuus sekä korkojen taso. Epävarmuudesta huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen on aiempaakin tärkeämpää.
Hallituksen asettamat finanssipoliittiset tavoitteet
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2027, kertoo kansanedustaja Jari Koskela.
&#8211; Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta vaalikauden aikana pysyvästi kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti neljä miljardia euroa, ja rakennepoliittisilla toimilla julkista taloutta pyritään vahvistamaan kahdella miljardilla eurolla.
&#8211; Valiokunnan saaman selvityksen perusteella hallituksen asettamista tavoitteista on laaja yhteisymmärrys. On kuitenkin todennäköistä, että vaalikauden aikana tarvitaan lisätoimia, jotta tavoitteisiin päästään.
Talouskasvun edistäminen
Valiokunta pitää hallituksen tavoin laajoja toimia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi välttämättöminä, tähdentää kansanedustaja Sami Savio.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Hallituskauden aikana tavoitellaan 100 000 uutta työllistä, mikä vahvistaisi julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
&#8211; Julkisen talouden näkökulmasta perusteltua on myös pyrkimys parantaa työmarkkinoiden toimintaa niin, että palkkaamisen riskit vähenevät.
&#8211; Hallitus on sitoutunut tutkimus- ja kehittämisinvestointien rahoituksen lisäämiseen niin, että nämä menot ovat 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.
&#8211; Lupamenettelyiden sujuvoittaminen on keskeinen keino investointien vauhdittamiseksi.
Menoleikkauksista
Leikkaukset kohdistuvat melko mittavasti sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
&#8211; Tätä on vaikea välttää, koska ne kattavat valtaosan julkisista menoista, ja toisaalta puolustukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen on perustellusti sitouduttu käyttämään aiempaa selvästi enemmän määrärahoja. Talouskasvun edellytysten vuoksi myös panostukset T&amp;K-rahoitukseen ja koulutukseen ovat tärkeitä, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Toisaalta vaikka tuloerot kasvavat, Suomi asettuisi tuloerojen suhteen Ruotsin, Ranskan, Hollannin ja Saksan tasolle. Suomi säilyy jatkossakin OECD-maiden eniten tuloja tasaavien maiden joukossa.
Oppositio neuvoton
Kansanedustaja Timo Vornanen ihmettelee opposition vastalauseita.
&#8211; Julkisen talouden tilanteesta ja sopeuttamistarpeesta on laaja yhteisymmärrys, mutta näkemys tarvittavista keinoista jakaa puoluekenttää ja asiantuntijoitakin. Kukaan ei ole vaaleissa luvannut lopettaa velkaantumista. Ei varsinkaan yhden vaalikauden, saati yhden vuoden aikana.
&#8211; Muilta puolueilta on syytä penätä, sitoutuvatko ne tavoitteeseen ja millaisilla aidoilla keinoilla ne siihen pääsisivät, jos käytännössä kaikki, mitä nykyinen hallitus tekee, on väärin.
&nbsp;

Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu

Yleisradion uusi hallintoneuvosto kävi keskustelua julkisrahoitteisen median tehtävästä. Yle kertoo olevansa riippumaton ja moniääninen. Perussuomalaisten mielestä yhtiön periaatteet eivät täysin toteudu, kun katsoo esimerkiksi yhtiön viimekesäistä uutisointia.

Yleisradion uuden hallintoneuvoston kokouksessa perussuomalaisia edustivat Jari Ronkainen (varapuheenjohtaja), Teemu Keskisarja, Jaana Strandman, Joakim Vigelius ja Timo Vornanen.
Toimittajilla oma maailmankatsomus
Keskustelua käytiin julkisrahoitteisen median tehtävästä. ”Koko kansan” Yle on strategialtaan ”kaikille yhteinen, jokaiselle oma” sekä riippumaton ja moniääninen. Se ”ei asetu journalismissaan osapuoleksi” vaan vahvistaa ”ymmärrystä toisistamme”.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä periaatteet eivät täysin toteudu. Ylen on syytä varoa politisoitumista ja muoti-ideologioiden ylivaltaa. Kaikki yle-veron maksajat tuskin kokevat uutisointia puolueettomaksi, hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet toteava.
&#8211; Toimittajilla on maailmankatsomuksensa, jota he eivät voi jättää työpaikan naulakkoon. Yle ei kiellä arvojen ja ”sydämenasioiden” vaikutusta ohjelmiin. Tämä on pohjimmiltaan hyväksyttävää jokaisessa tiedotusvälineessä. Hallintoneuvosto ei havittele sensorin roolia.
Vaientamista ja yletöntä kaiuttamista
Perussuomalaiset haluavat kuitenkin selvennystä siihen, mitä tarkoittaa Ylen ”moniäänisyys”.
&#8211; Heikoimmillaan siihen liittyy vaientamista ja yletöntä kaiuttamista. Toimittajat pitävät erittäin kovaa ääntä suomalaisten rasismista. Maahanmuuton ongelmat ovat vähemmän esillä.
&#8211; Kesällä 2023 Yle vaikutti jopa somekohujen osapuolelta, perussuomalaiset huomauttavat.
Puolueiden kohtelu ei ole tasapuolista
Perussuomalaiset toivovat äänien reilua moninaistumista.
&#8211; Kuuluvuudessa on tällä hetkellä katveita. Syystä tai toisesta puolueiden kohtelussa ei päde tasapuolisuus.
&#8211; Yleisradion kannattaa kohentaa talon sisäistä sananvapautta. Jos joku yleläinen paheksuu monikulttuuria, islamisaatiota ja ilmastotoimia, hänen mielipiteensä olkoon yhtä arvokas kuin näiden ilmiöiden ylistäjien, perussuomalaiset toteavat.

Onko Yleisradio riippumaton ja reilusti moniääninen?

Perussuomalaiset saavat eduskuntaan 16 uutta kansanedustajaa. Lapissa kovan tuloksen tehnyt Sara Seppänen nousi 11 145 äänellä vaalipiirinsä äänikuningattareksi.
 Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan on valittu uutena edustajana poliisitaustainen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Vornanen Joensuusta 6 479 äänellä. Lähes 30 vuotta poliisina Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa toimineelle 53-vuotiaalle Vornaselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Myös peruspalvelut ja turvallisuusasiat on Vornasen mielestä laitettava kuntoon.
&#8211; Haluan Suomeen sinivalkoisen muutoksen, jossa suomalaisen ihmisen ja yritys- sekä elinkeinoelämän hyvinvointi ovat korostuneesti poliittisen päätöksentekomme tärkein asia. Me emme voi enää jatkaa koko maapallon sosiaalitoimistona ja maapallon pelastajana. Minulle suomalainen ihminen ja Suomi ovat aina päätöksenteon tärkein asia, Vornanen kertoo.
Vastuuton velanotto lopettava
Pirkanmaalta eduskuntaan nousee uutena ehdokkaana 27-vuotias kaupunginvaltuutettu Miko Bergbom Sastamalasta 10 519 äänellä. Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajana vuosina 2020-2022 toiminut Bergbom istuu tällä hetkellä myös Sastamalan kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntavaaleja pidetyissä Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n Nuorten vaaleissa Bergbom keräsi Pirkanmaalla enemmän ääniä kuin istuva pääministeri Sanna Marin.
&#8211; Suomi ansaitsee päättäjiä, jotka ovat aidosti sitoutuneita asettamaan suomalaisten asiat etusijalle. Haluan antaa kaiken panokseni sille, että Suomen näivettäminen ilmastoposeerauksella ja vastuuttomalla velanotolla lopetetaan. On aika priorisoida, arvoja unohtamatta. Nyt on suomalaisten vuoro, Bergbom kertoo ehdokasesittelyssään.
Suomi on suomalaisten turvapaikka
Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee myös 26-vuotias tamperelainen Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius 10 111 äänen potilla. Tampereen yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Vigelius valittiin myös Pirkanmaan aluevaltuustoon perussuomalaisten listan toiseksi suurimmalla äänimäärällä vuonna 2022. Vigeliukselle politiikassa on tärkeintä edistää suomalaisten hyvinvointia ja Suomen kansallista etua.
&#8211; Suomi on suomalaisten ainoa turvapaikka maailmassa, ja päättäjien tehtävänä on turvata sekä nykyisyytemme että tulevaisuutemme. Valtion ei tule olla äiti, joka kasvattaa kansalaisensa holhotuiksi ja valtiosta riippuvaisiksi. Valtion tehtävä on mahdollistaa kansalaistensa kasvu itsenäisiksi ja vastuunsa kantaviksi yksilöiksi. Yhteiskuntamme on siis turvattava suomalaisten perustavanlaatuiset oikeudet, vapaudet ja mahdollisuudet, Vigelius kirjoittaa kotisivuillaan.
Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen
Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 50-vuotias kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Jaana Strandman Mikkelistä 5 168 äänellä. Muun muassa Mikkelin kaupunginvaltuutettuna, Etelä-Savon maakuntahallituksessa ja Etelä-Savon hyvinvointialueella vaikuttavalle Strandmanille suomalaisten pärjääminen arjessa on tärkeintä.
&#8211; Turvallisen ja sujuvan arjen perusasiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Suomalaisissa kodeissa, perheissä, lapsissa ja nuorissa sekä maaseudussa on tämän maan tulevaisuus. Suomi on hyvinvointivaltiona ollut maailman kärkeä, mutta kuinka kauan tulemme tätä menoa olemaan siellä? Uskon, että Suomen haasteelliset ajat on selätettävissä, Strandman kertoo.
Verovarat suomalaisten hyväksi
Lapista eduskuntaan on valittu uutena edustajana 40-vuotias opettaja ja väitöskirjatutkija Sara Seppänen Rovaniemeltä 11 145 äänen saaliilla. Rovaniemen kaupunginhallituksessa vaikuttava Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Seppänen haluaa vaikuttaa eduskunnassa Suomen ja Lapin parhaaksi. Seppänen tekisi työnteosta jälleen kannattavaa keventämällä verotusta pitkällä aikavälillä.
&#8211; Suomalaisten verorahojen lahjoittaminen kehitysapuun ja tukipaketteihin on lopetettava. Haittamaahanmuutto tulee saada kuriin. Suomalaisen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Suomen tulee olla omavarainen energian, elintarvikkeiden ja talouden suhteen. Velkaantuminen on lopetettava. Suomen kansallista päätäntävaltaa metsien käytön, varhaiskasvatuksen tai muunkaan kansallisen päätäntävallan osalta ei saa luovuttaa EU:lle, Seppänen kertoo ehdokasesittelyssään.
Keskiluokan ostovoima syöty
Uudeltamaalta eduskuntaan nousee uutena edustajana 30-vuotias lakimiestaustainen Onni Rostila 5 002 äänellä. Yrittäjänä toimiva hyvinkääläinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Rostila laittaisi politiikassa Suomen ja suomalaisten edun etusijalle. Hän haluaa puolustaa myös sananvapautta ja demokratiaa. Rostila vastustaa alati paisuvaa EU- ja ilmastobyrokratiaa, jotka kaventavat suomalaisten päätösvaltaa omiin asioihinsa.
&#8211; Ennen kuuli usein sanottavan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Oletko miettinyt, miksei enää kuule? Keskiluokka kurjistuu ennennäkemätöntä vauhtia ja ennustetaankin, että nuoret sukupolvet eivät saavuta samantasoista vaurautta kuin edeltäjänsä. Miksi esitämme voivamme korjata muiden maiden ongelmat, kun emme pysty huolehtimaan edes perusasioista kotona? Miksi omaa maata ei saisi laittaa etusijalle? Rostila kysyy.
Hoitoon päästävä nopeasti
Koko kansan &#8221;Remontti-Reiskana&#8221; suomalaisten TV:stä tuntema rakennusalan yrittäjä Jorma Piisinen nousee Uudeltamaalta eduskuntaan uutena kansanedustajana 7 118 äänen potilla. Järvenpään kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana vaikuttava 62-vuotias Piisinen haluaa katkaista Suomen velkakierteen kääntämällä rahavirrat kotimaahan ja veropolitiikalla, joka nostaa työnteon ja yrittämisen kannattavaksi.
&#8211; Tänä päivänä hoitoon ei pääse ja katuväkivalta lisääntyy jatkuvasti poliisin ja hoitoalan kärsiessä resurssipulasta. Etelä-Suomen kasvukeskuksissa aseet ovat ilmestyneet katukuvaan – koulusta palaavilta lapsilta ryöstetään jopa vaatteet päältä. Rahaa ei ole riittävästi näiden perusasioiden kuntoon saattamiseksi. Silti verotuksemme on maailman kireimpiä keskisuurissa ja ylemmissä palkkaluokissa, Piisinen kirjoittaa vaaliesittelysivullaan.
EU ei saa päättää Suomen metsistä
Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee Suomen tunnetuin ja tuotteliain historioitsija Teemu Keskisarja 6 569 äänen potilla. 52-vuotias Keskisarja on tullut suurelle yleisölle tutuksi historiaa ja yhteiskuntaa koskeneilla huomiota herättävillä kommenteillaan. Politiikkaan Keskisarja lähti pysäyttääkseen Suomen perikadon historioitsijan työkaluilla. Keskisarjalle tärkeitä teemoja ovat suomen kielen vaaliminen ja EU:n ennallistamisluonnonsuojeluohjelman vastustaminen.
&#8211; Suomen metsien suojelu ei luonnistu EU:n ylikansallisessa moraalipörssissä. Nyt on viimeinen hetki estää luonnonvaran luovutus Brysselin byrokratialle ja metsättömien jäsenmaiden leikkikaluksi. Suomen kieli on suomalaisuuden sydän. Se sykkii vain ja ainoastaan Suomessa. Mikään ulkomaa ei vaali meidän äidinkieltämme. Pakkoruotsi on pieni päänsärky, englannin kielen vyörytys on aivosyöpä, Keskisarja kirjoittaa.
Jengirikollisuuteen tiukka linja
Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana poliisitaustainen Anne Rintamäki 5 492 äänellä. Poliisina ja yrittäjänä toimiva 59-vuotias Vaasan kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Rintamäki on huolissaan suomalaisten pärjäämisestä omassa arjessaan. Hän haluaa puolustaa suomalaisuutta ja perinteisiä arvoja. Myöskään Suomen sisäistä turvallisuutta ei Rintamäen mielestä pidä rapauttaa &#8221;ovet auki&#8221; -politiikalla.
&#8211; Meille ei saa päästää pesiytymään ulkomaalaistaustaista jengikulttuuria ja katujen turvattomuutta. Suomalainen työ takaa omavaraisuutemme. Kaikkea ei voida ostaa verkosta, emmekä voi rakentaa maamme tulevaisuutta ulkomaisen avun varaan. Suomalaisuus ja suomalaiset arvot ovat asioita, joiden puolesta kannattaa puhua. Maailmalta kotiin palattuaan huomaa, miten hienosti meillä on perusasiat kunnossa. Autetaan ensin itseämme, sitten vasta muita, Rintamäki kirjoittaa.
Julkinen terveydenhuolto kuntoon
Vaasan vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena kansanedustajana 44-vuotias kätilö ja yrittäjä Pia Sillanpää Kokkolasta 3 776 äänellä. 20 vuotta kätilönä toiminut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuutettu Sillanpää pitää Suomen terveydenhuoltoa hyvinvointimme perustana. Sote-alan pelastamisen lisäksi Sillanpää turvaisi Suomen laadukkaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja palauttaisi ruuantuotannolle sen ansaitseman arvostuksen.
&#8211; Sote-ala pitää tehdä kunnolla houkuttavaksi alaksi uudelleen, jotta julkinen terveydenhuoltomme pysyy pystyssä. Julkinen terveydenhuolto pitää hoitaa kuntoon ja kansalle asianmukaiset palvelut takaisin. Toimiva varhaiskasvatus ja laadukas perusopetus on sivistyksemme ja menestyksemme perusta. Suomalainen ruuantuotanto pitää nostaa arvoonsa ja tehdä kannattavaksi, jotta meillä on kriisitilanteissakin ruokaa, Sillanpää kertoo kotisivuillaan.
Yrittäjyydelle tasapuoliset mahdollisuudet
Oulun vaalipiiristä uudeksi kansanedustajaksi nousee 44-vuotias insinööri ja ammatillinen opettaja Mikko Polvinen 4 296 äänellä. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimiva Polvinen aikoo eduskunnassa ajaa erityisen vahvasti Itä- ja Pohjois-Suomen etua. Polvinen haluaa pitää huolta myös Suomen turvallisuudesta laittamalla pisteen haittamaahanmuutolle ja jengiväkivallan kasvulle.
&#8211; Lähdin mukaan politiikkaan, koska haluan vaikuttaa ja tulen vaikuttamaan tinkimättä Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden parhaaksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa on oltava tasapuoliset yrittäjyyden mahdollisuudet etelään verrattuna. Niin julkisen kuin yksityisen alan työntekijöillä pitää olla palkka, jolla tulee toimeen. Työllä pitää voida myös vaurastua. Työntekijää tulee arvostaa ja työntekoon kannustaa, Polvinen kirjoittaa.
Oikeita investointeja ja työpaikkoja
Oulun vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana 36-vuotias maatalousyrittäjä Antti Kangas 5 562 äänellä. MTK Sievin johtokunnassa istuva Kangas lähti ehdokkaaksi, koska kokee Suomen olevan kovaa vauhtia menossa kohti taloudellista tuhoa ja haluaa tehdä oman osuutensa katastrofin estämiseksi. Suomessa tällä hetkellä harjoitettu politiikka vie pohjan taloudelta, ja edellisten vuosikymmenten rakentama hyvinvointiyhteiskunta rapautuu vauhdilla.
&#8211; Viime aikoina on tuntunut, että ne, jotka Suomea rakentavat, unohdetaan täysin ja keskitytään epäolennaiseen. Meidän on saatava yritykset uudelleen investoimaan tänne ja rakentamaan työpaikkoja. Vain sitä kautta saadaan talous hiljalleen tasapainoon ja samalla tarvittavia vientituloja valtiolle. Meidän on viimein otettava aidosti huomioon Suomen huoltovarmuus, niin maatalouden kuin energiatuotannonkin kannalta. Emme voi luottaa siihen, että joku muu huolehtii meille ruokaa tai sähköä, Kangas kertoo esittelysivullaan.
Tolkkua vihreään siirtymään
Keski-Suomesta Arkadianmäelle nousee uutena kansanedustajana everstiluutnantti (evp) Tomi Immonen Laukaalta 5 285 äänellä. Yrittäjänä toimivalla Immosella on takanaan 30 vuoden ura upseerina Suomen maa- ja ilmavoimissa. Myös Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana vaikuttava Immonen haluaa, että suomalaiset yritykset olisivat kannattavia ja että suomalaiset duunarit tulisivat palkallaan toimeen.
&#8211; Nykyisen hallituksen ajama vihreä siirtymä nostaa energia-, kuljetus- ja välillisesti kaikkia tavallisen kansalaisen kustannuksia. Totta kai se näkyy myös ruuan hinnassa. Kielitaidotonta maahanmuuttajaa hintojen nousu ei kosketa. Hän ei sitä itse maksa, jos ei käy töissäkään. Silloin hän on osa negatiivisen huoltosuhteen kuormaa, Immonen kirjoittaa ehdokasesittelyssään.
Palkalla on tultava toimeen
Keski-Suomesta eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Kaisa Garedew 5 112 äänen potilla. Useita vuosia lähihoitajana vanhusten parissa työskennellyt vuonna 1978 syntynyt Garedew opiskelee tällä hetkellä tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Perinteisiä perhearvoja puolustava perheenäiti Garedew on tehnyt myös vapaaehtoistyötä nuorten ja päihdeongelmaisten parissa.
&#8211; Valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten etua ensin. Työstä saatavalla palkalla on tultava toimeen. Verovarojen lahjoittaminen Eurooppaan sekä ilmastohulluuteen on loputtava. Perheitä on tuettava, ja lapsille on taattava turvallinen kasvuympäristö. Lapsia on suojeltava sateenkaaripropagandalta, Garedew kertoo perussuomalaisten ehdokasesittelysivulla.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus retuperällä
Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 47-vuotias rikoskomisario ja hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen Lahdesta 5 389 äänellä. Yli kaksikymmentä vuotta kokemusta poliisityöstä kartuttanut Nieminen on nähnyt yhteiskunnan muutokset ja niiden vaikutukset läheltä. Nieminen on huolestunut hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, jota ravistellaan nyt joka nurkalta.
&#8211; Peruspalveluiden saatavuus omalle kansalle on priorisoitava. Kotona ja kadulla ei saa olla turvatonta. Lasten ja nuorten tulee voida luottaa tulevaisuuteen, ja työtä tekevän täytyy kokea olevansa arvokas muussakin merkityksessä kuin veronmaksajana. Liikkumisen ja arjen kulujen nousu koettelevat lapsiperheitä, keskituloisia sekä monia pientalouksia kohtuuttomasti. Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus on päästetty retuperälle, ja niistä tulee huolehtia kriisit huomioiden, Nieminen kertoo.
Suomi on Ruotsin tiellä
Yli 20 vuotta kenttäpoliisina toiminut vanhempi konstaapeli ja yrittäjä Rami Lehtinen Hämeen vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena ehdokkaana 5 629 äänellä. 47-vuotias Lehtinen on saanut ruotsalaisilta poliisikollegoiltaan tärkeän viestin: &#8221;Tehkää jotain vielä kun voitte!&#8221; Lehtisen päätavoite eduskunnassa tulee olemaan Suomen turvallisuuden parantaminen muun muassa estämällä järjestäytyneen rikollisuuden sekä hallitsemattoman maahanmuuton lisääntyminen.
&#8211; Olen työni kautta havainnut, miten yhteiskunnan rajut muutokset ja jatkuvasti lisääntynyt byrokratia ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisten elämiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa tehdä töitä. Suomen suunnan on muututtava ja se vaatii jokaisen kansalaisen panosta yhteisen hyvän eteen! Yhteiskunnan pitää arvostaa työn tekemistä ja osoittaa se myös päätöksenteossa. Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille, mutta vapaamatkustajia se ei enää kestä, Lehtinen kirjoittaa.

Timo Vornanen

Garedewilta toimenpidealoite liputussääntöjen tarkentamiseksi: Julkisen vallan ei tule lähteä mukaan mihinkään ideologiseen ja mielipiteitä jakavaan toimintaan

Vornanen pyysi anteeksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti kansanedustaja Timo Vornasen ryhmästä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää edustaja Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Kansanedustajat Antikainen ja Vornanen: Haluaako Teollisuusliitto todella haitata Suomen puolustuskykyä ja Ukrainan puolustusta poliittisella lakollaan?

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu

Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu

Onko Yleisradio riippumaton ja reilusti moniääninen?

Perussuomalaisille 16 uutta kansanedustajaa – Sara Seppänen nousi Lapin äänikuningattareksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025