

Kuva Veijo Baltzarin "Synti"-näytelmästä Aleksanterin teatterissa. Esiintyjien kasvot tummennettu. Kuva sivustolta www.veijobaltzar.fi
Baltzar on kylpenyt yhteiskunnan rahahanojen alla – selvitys kertoo, millaiseen setelisuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat
Opetusministeriön antama selvitys Baltzarin Drom-teatterin saamasta rahoituksesta on huikeaa luettavaa. Se kertoo, millaiseen rahasuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat. Baltzarin projekteille on annettu ainakin yli 640 000 euroa viimeisten 10 vuoden aikana. Kaiken huippuna on Baltzarin lähipiiriin kuuluneelle konsultille myönnetty erityisavustus Veijo Baltzaria koskevaan kulttuurivientihankkeeseen vuosille 2019–2020.
Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toimitti Suomen Uutisten pyynnöstä selvityksen kulttuurineuvos Veijo Baltzarille ja hänen lähipiirilleen myönnetyistä avustuksista vuodesta 2010 lähtien. Baltzarin pyörittämä Drom ry on hakenut erilaisia avustuksia monilta eri tahoilta, ja avustusruletti on ollut tuottoisaa.
Kaikesta päätellen Baltzarilla on ollut hyvät suhteet avustuksia myöntäneisiin tahoihin. Baltzarin arvovaltaiset poliittiset tukijat ovat varmaankin myös osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhteiskunnan rahahanat ovat olleet kulttuurineuvokselle apposen auki.
Drom ry:ssä vain yhdeksän jäsentä
Suurin osa avustuksista on mennyt vuonna 2002 rekisteröidylle Drom ry:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja on Veijo Baltzar. Opetusministeriön tietojen mukaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Nina Castén (varapuheenjohtaja), Carmen Baltzar ja Aino Sederholm.
Kaikkiaan Drom ry:llä on vain yhdeksän henkilöjäsentä. Avustuksia on siis hallinnoinut melko pieni ja tiukasti Baltzarin näpeissä ollut piiri.
Rekisteröintitietojen mukaan luovan kulttuurin yhdistys Drom ry järjestää teatteri-, musiikki- ja näyttelytoimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia ja residenssitoimintaa. Tavoitteena on tukea kulttuurienvälistä vuoropuhelua.
Opetusministeriöltä 196 000 euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Suomen Uutisille toimittaman selvityksen mukaan ”yhteenlaskettu avustussumma vuosina 2010–2019 OKM:stä Drom ry:lle on noin 166 000 euroa”. Tässä näyttäisi kuitenkin olevan pieni yhteenlaskuvirhe, sillä yksittäisten avustusten summa on itse asiassa 196 000 euroa.
Drom ry on saanut OKM:ltä vuodesta 2010 lähtien viisi erityisavustusta ja yhden yleisavustuksen. Yhdistys on hakenut valtionavustuksia OKM:ltä vuosina 2012–2018 yhteensä 14 kertaa.
Tärkein OKM:n tukema hanke on ollut ”Miranda – mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista?” -näyttely. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) avasi näyttelyn Suomen kansallismuseossa 12.9.2013. Sitä ennen näyttely kiersi ympäri Suomea. Miranda-hanke ja siihen liittyvä Euroopan omatunto -tapahtuma saivat OKM:n rahoitusta yhteensä 148 000 euroa.
Tämän lisäksi ”Mirandan silmin” -näyttelyn maailmankiertue on saanut tukea myös EU:n Kansalaisten Eurooppa –ohjelmalta (100 000 euroa).
Vuosina 2015–2018 kaikki Drom ry:n hakemukset OKM:n Kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolle (KUPO), eli yhteensä 11 hakemusta, on hylätty. Tämä liittynee siihen, että vuonna 2015 monikulttuurisuutta edistävät määrärahat siirtyivät opetusministeriöstä Taiteen edistämiskeskukseen.
TAIKE antoi 80 000 euroa ja taiteilijaneläkkeen
Taiteen edistämiskeskuksesta (TAIKE) on myönnetty Drom ry:lle yhteensä 80 000 euroa vuosina 2015–2019. Taiteen edistämiskeskuksen avustuksella saadaan kattaa kuluja koko toiminnasta, eli yleiskulujen lisäksi kuluja teatteritoiminnasta, konserteista, näyttelytoiminnasta, residenssitoiminnasta sekä muista hankkeista.
Vuodelle 2020 Drom ry on hakenut TAIKE:lta toiminta-avustusta 50 000 euroa.
Yllämainittujen ohella TAIKE on antanut Veijo Baltzarille henkilökohtaisesti tai hänen Kansainväliselle mustalaiskirjailijaliitolleen yhteensä 10 500 euroa erilaisia pienempiä avustuksia. Lisäksi Veijo Baltzarille on myönnetty vuoden 2017 alusta valtion ylimääräinen taiteilijaeläke, joka on 1363 euroa kuukaudessa.
Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen 25 000 euroa
Yllä lueteltujen avustusten lisäksi OKM:n on myöntänyt Sederholm Consulting Agencylle vuosille 2019-2020 yhteensä 25 000 euroa kansainvälisen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen sekä kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Kyse on muun muassa kirjallisuuden edistämisestä Frankfurtin kirjamessuilla.
Sederholm Consulting Agency on Baltzarin lähipiiriin kuuluneen Aino Sederholmin omistama yritys. Aino Sederholm toimi pitkään Veijo Baltzarin assistenttina, vaalipäällikkönä ja Drom ry:n toiminnanjohtajana.
Sederholm on nyttemmin ilmeisesti katkaissut välinsä Baltzariin, joten on mielenkiintoista nähdä, aikooko hän käyttää OKM:n myöntämän avustuksen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen. Toisaalta Veijo Baltzar -brändin tunnettuus tulee epäilemättä lähiaikoina kasvamaan myös kansainvälisesti ilman sen kummempia myynninedistämistoimiakin.
Tutkimushankkeeseen 180 000 euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) vuonna 2011 erityisavustusta 180 000 euroa Veijo Baltzarin kehittämän ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” mallinnus- ja tutkimushankkeeseen. Suomen Uutiset kirjoitti tästä ”koulutusvientihankkeesta” maanantaina.
Hankkeen loppuraportti oli hyvin kriittinen Baltzarin käyttämiä ohjausmenetelmiä kohtaan, kuten HUMAK-ammattikorkeakoulukin äskettäisessä tiedotteessaan korostaa. Kokemuspohjaisen pedagogiikan kehittämistä ei jatkettu Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Mutta 180 000 euroa veronmaksajien rahoja hurahti tähänkin.
Lukuisia muita rahoittajia
Opetusministeriön selvityksessä kerrotaan, että Drom ry:tä ovat rahoittaneet valtion lisäksi useat eri tahot. Yhdistys on saanut kohdeavustuksia vuosittain eri hankkeisiin muun muassa Helsingin kaupungilta, Raha-automaattiyhdistykseltä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta sekä EU:lta.
Vuosina 2016–2018 Drom on saanut avustuksia esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palkkaamiseen yhdistyksen yleishyödyllisiin tehtäviin, konserttikiertueeseen ja muihin hankkeisiin yhteensä 361 870 euroa.
Muista avustustuksista 100 000 euroa tuli EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalta käytettäväksi ”Mirandan silmin” -näyttelyhankkeen Euroopan kiertueen kuluihin. OKM:n Suomen Uutisille toimittamassa listauksessa eivät välttämättä ole mukana kaikki muut tahot, jotka ovat Baltzarin hankkeita rahoittaneet, joten kokonaissumma voi olla suurempikin.
Huikea loppusumma
Opetusministeriön selvityksen perusteella näyttää siltä, että eri tahot ovat vuodesta 2010 lähtien rahoittaneet erilaisia Veijo Baltzarin pyörittämiä projekteja ainakin 648 370 eurolla.
Tämän lisäksi tulee Veijo Baltzarin henkilökohtainen taiteilijaeläke ja Sederholm Consulting Agencylle myönnetty 25 000 euron tuki kansainvälisen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen.
Yllämainittujen lisäksi veronmaksajien rahoja on käytetty 180 000 euroa Baltzarin kehittämän ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” tutkimiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Aino Sederholm Nina Castén Drom-teatteri apurahat kulttuurivienti Anita Lehikoinen Opetusministeriö Drom ry Veijo Baltzar avustukset Paavo Arhinmäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Musiikkipedagogi: Varoitukset Baltzarin toiminnasta kaikuivat kuuroille korville

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”

Lähes puolet Baltzaria kritisoineen tutkimuksen budjetista meni Baltzarin palkkoihin

Ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista syytetyn kulttuurineuvos Veijo Baltzarin juttu venyy – syyttäjä ennakoi, että käsittely päättyy vasta kesällä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








