
KUVAKAAPPAUS/YLE
Demarien Lindtman vaatii lisää työperäistä maahanmuuttoa, elinkeinoministeri Rydman torppaa: ”Ensisijaista pitää olla kotimaisen työttömän saaminen kiinni leivänsyrjään”
Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.
SDP:n Antti Lindtmanin mielestä hallitus on esimerkiksi harjoittanut ”työmarkkinariitapolitiikkaa”, joka olisi painanut talouskasvua alas, ja samalla kasvutoimet olisi laiminlyöty. Lindtman myös moitiskeli huonoja tuloksia.
Tosiasiassa jo hallitusohjelmassa on päätetty kasvun edellytysten vahvistamisesta. Hallitus myös päätti kevään kehysriihessä uusista kasvua vauhdittavista toimista. Talouden suhdanteet ovat kuitenkin olleet haastavia, eikä niistä ole vielä saatu vetoapua taloudelle.
Elinkeinoministeri Wille Rydman ihmettelikin Lindtmanin puheita puuttuvista kasvutoimista.
– Hallitus panostaa tulevaisuuden kasvuun sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä, Rydman sanoi ja mainitsi esimerkiksi suurten investointien verokannustejärjestelmän, investoinnit Suomeen, uudenlaisen teollisuuspolitiikan sekä Fingridin ja Gasgridin pääomituksen niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa.
Paremmat kannustimet työlle
Myös työn verotus kevenee. Rydman huomautti, että tulevaisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn panostamista nimenomaan on se, että esimerkiksi viime keväänä työmarkkinareformit saatiin vietyä läpi, vaikka SDP:n ja vasemmistoliiton rahoittajina toimivat ammattiyhdistykset pyrkiväkin sabotoimaan uudistuksia.
Hallituksen tavoite on parantaa kannustimia sekä työn tarjoamiseen että työn vastaanottamiseen Suomessa. Lindtman kuitenkin vaati hallitukselta toimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle. Lindtmanin mielestä työperäisen maahanmuuton kiristykset ovat haitallisia Suomelle
– Tänne tarvitaan (ulkomailta) ihmisiä rakentamaan Suomea, omaa elämäänsä. Nyt kaikkien ministerien on laitettava etusijalle (työperäinen maahanmuutto), Lindtman vaati.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Rydman huomautti Lindtmanille, että Suomessakin on edelleen työvoimareserviä.
– Kaikilla niillä puolueilla, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta työmiehestä ja -naisesta ensisijainen asia pitäisi olla kotimaisen työttömän saaminen leivänsyrjään kiinni, Rydman sanoi.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle stoppi
Lindtmanin mielestä hallituksen pitäisi kuunnella Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka toistuvasti on vaatinut Suomeen lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.
Elinkeinoministeri toppuutteli demari-Lindtmania.
– Elinkeinoelämä mielellään toivoisi tänne suomalaisia työntekijöitä halvempaa työvoimaa, ja sen takia siitä ei pidetä, että hallitus vaatii työelämään reiluja sääntöjä eikä hyväksy ulkomaisen työvoiman halpahyväksikäyttöä. Ihmettelen, että tätä haluaisivat mahdollistaa vasemmistopuolueet, jotka näennäisesti ovat olevinaan suomalaisen työntekijän asialla, Rydman sanoi.
Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla.
Rydman huomauttikin, että hallituksen kohdemaamallilla Suomeen pyritään saamaan työvoimaa erityisesti sellaisista maista, joista saapuvat ihmiset kokemusperäisesti työllistyvät, kotoutuvat hyvin Suomeen eivätkä aiheuta ongelmia.
Talousuudistuksia on pakko tehdä
Talouden piristymisestä saadaan aika ajoin positiivisia signaaleja. Lähitulevaisuudessa ja jo ensi vuonna talouden odotetaankin piristyvän, korkotason laskevan ja vientikysynnän paranevan.
Kasvuodotuksista huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää tässä ajassa myös sopeutustoimia. Rydman mainitsi, että hallitus aloittaessaan viime vuonna sai eteensä tilanteen, jossa kaikki tarpeelliset talousuudistukset oli jätetty tekemättä jo useamman edellisen hallituksen ajalta.
– Edellisillä hallituskausilla on eletty velaksi, paisutettu valtion menoja, ja nyt tämä hallitus on siinä pisteessä, että emme enää voi väistää vastuuta talouden tasapainottamisessa. Nyt talkoisiin osallistuvat kaikki, jotakuinkin kaikilla sektoreilla. Ainoastaan turvallisuudessa ja tulevaisuuden kasvuun liittyvissä menoissa meillä ei ole merkittäviä leikkauksia.
Yksi julkisten menojen kasvua kiihdyttävä tekijä on soteuudistus, jonka menoihin kohdistuu jatkuvaa lisäpainetta. Rydmanin mukaan tämä hallitus pyrkii rajoittamaan menojen kasvua.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Oleskeluluvan hakijoiden toimeentulorajat nousevat – nykyiset rajat eivät enää vastaa elinkustannuksia
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teollisuuspoliitiikka työperäinen maaahanmuutto kannustimet työllisyystoimet julkiset menot vasemmistopuolueet halpatyövoima Antti Häkkänen Investoinnit Wille Rydman Antti Lindtman soteuudistus Talouskasvu vientiteollisuus Antti Kaikkonen Velkaantuminen verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.

Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








