

PS ARKISTO
Eduskunnasta eläkkeelle jäävä Toimi Kankaanniemi: Suomella on edessä vaikeat ajat
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi jää eläkkeelle eduskunnasta kahdeksan eduskuntakauden jälkeen. Neljäkymmentä vuotta valtakunnanpolitiikassa mukana ollut Kankaanniemi tunnetaan kristillisestä arvomaailmastaan ja Suomen itsenäisyyden puolustamisesta. Hän on käyttänyt eduskunnassa yhteensä 3 933 puheenvuoroa, enemmän kuin yksikään toinen istuva kansanedustaja.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi päättää uransa eduskunnassa rauhallisin, levollisin ja kiitollisin mielin. Lopettamispäätös oli hänelle vaikea ja haikea, mutta Kankaanniemi kokee sen olevan myös oikea. Eduskuntavaalityön hän aloitti jo neljäkymmentä vuotta sitten, ensin vaalipäällikön ominaisuudessa. Eduskuntaan Kankaanniemi valittiin ensimmäisen kerran 36 vuotta sitten, ja yhtä vuorotteluvapaakautta lukuun ottamatta hän on istunut eduskunnassa siitä lähtien.
– On se pitkä jakso aktiivista politiikkaa, Kankaanniemi summaa.
Ajat ovat muuttuneet
Kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut paljon, ja vaikka nuorempi polvi onkin usein paremmin kiinni ajan hermolla, on vanhemman polven valttina kokemus. Niinpä kokeneilla konkareilla on vielä annettavaa myös nuoremmille sukupolville, vaikka kaikki vanhat opit eivät enää suoraan olisikaan sovellettavissa muuttuneisiin olosuhteisiin.
– Jokainen kansanedustaja ja puolueen aktiivijäsen on aina valtakunnallisesti tai alueellaan puolueen kasvot. Jos ne kasvot osoittavat aktiivisuutta ja ystävällisyyttä mutta myös määrätietoisuutta ja sitoutuneisuutta asiaansa, se vie niin omaa kuin puolueenkin työtä eteenpäin. Eteen voi tulla vaikeitakin päätöksiä, mutta niissäkin on kyettävä katsomaan sen vaikeuden taakse ja ymmärrettävä, että tästäkin päästään yli, kun tehdään oikeita päätöksiä, Kankaanniemi pohtii.
– Vaikka joskus tulee myös kauheaa palautetta ja huutoa, ei siihen pidä pysähtyä vaan katsoa hiukan kauemmaksi, tehdä hommansa hyvin ja pysyä julkisuudessa. Tietysti neljän vuoden vaalikausi, jonka välissä on vielä muitakin vaaleja, tekee työn hiukan vaikeaksi, jos aina pitää miettiä seuraavia vaaleja.
Kipeitä päätöksiä edessä
Menneisiin vuosiin verrattuna Kankaanniemi uskoo, että perussuomalaisten tiedotustoiminta on tänä päivänä paremmalla tolalla kuin millään muulla puolueella. Hän ei usko, että kansan kannatus ja tuki puolueelle voisi näin korkealla tasolla ollakaan, ellei päätöksistä ja asioista olisi tiedotettu koko kansalle monipuolisin välinein.
– Valtamedia potkii meitä päähän koko ajan ja sen toiminta on häpeällistä siltä osin, mutta siihenkään meidän ei pidä alistua, vaan syöttää vain omaa sanomaamme. On kuitenkin syytä muistaa, että oppositiossa on paljon helpompaa kuin hallituksessa. Olin itse ministerinä todella vaikeina aikoina 90-luvun alussa, ja silloin joutui tekemään todella kipeitä päätöksiä. Sama tilanne on edessä nyt niillä, jotka seuraavassa hallituksessa joutuvat päätöksiä tekemään, Kankaanniemi varoittaa.
– Siinä on oltava nöyrä mutta samalla määrätietoinen, ja silloinkin on pidettävä tiedotustoiminta vahvasti omissa käsissä.
90-luvun lama jäi mieleen
Kankaanniemen uran mieliinpainuvimpia ajanjaksoja olikin juuri 90-luvun alun lama, jolloin hän oli itse ministerinä keskeisessä vastuuasemassa. Päätökset, joita hän tuolloin joutui tekemään, olivat niin kipeitä ja vaikeita, että Kankaanniemi välillä jo uskoi poliittisen uransa olevan ohi.
– Kun aloitin politiikassa, oli vielä Neuvostoliitto olemassa, idänsuhteita vaalittiin ja Moskovaan päin kumarrettiin. Silloin ei ollut nykymuotoista EU:ta puhumattakaan Natosta, jota 80 prosenttia kansasta vihasi, Kankaanniemi muistelee.
– Kaikki oli tietyllä lailla vakaata ja näytti tasaiselta, kunnes 90-luvulla Neuvostoliitto ja koko kommunistinen järjestelmä romahti. Sitten mentiin Euroopan unioniin, jota silloin jyrkästi vastustin ja pidän virheenä edelleen. Välissä olivat myös pankkikriisi ja suurtyöttömyys. Ne ajat yöistumisineen jäivät mieleen pysyvästi. Ne olivat kovia aikoja, mutta niistäkin selvittiin.
Hieno maa huonolla tiellä
Suomen kansa on aina näihin aikoihin saakka ollut varsin yhtenäinen ja ahkera pitkistä etäisyyksistä ja vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Tämän yhtenäisyyden ja ahkeruuden ansiosta Suomeen on saatu rakennettua hyvä elintaso ja turvallinen hyvinvointiyhteiskunta. Nyt monia näistä asioista on menetetty ja lisää ollaan menettämässä huonon politiikan takia. Turvallisuus niin kaduilla kuin myös taloudellisessa mielessä velkaantumisen takia ovat murenemassa.
– Maahanmuutolla on tässä valtavan suuri vaikutus, kun Suomeen on tullut valtava määrä sellaista porukkaa, joka ei ole sopeutunut eikä sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy niin taloudessa, sosiaalipolitiikassa kuin turvallisuudessakin. Hieno maa on nyt huonolla tiellä, ja siihen tarvitaan muutos. Onneksi perussuomalaiset ainoana puolueena on nostamassa asiat esille ja pelastamassa isänmaasta sen, mikä vielä on pelastettavissa, Kankaanniemi sanoo.
Muutos on hallitsematon, raju ja arvaamaton
Suomen tilannetta heikentää myös väestörakenteen kehitys. Vuonna 1950, kun Kankaanniemi itse syntyi, syntyi Suomessa yhteensä 98 085 lasta. Viime vuosina syntyneiden lasten määrä on pudonnut noin 40 tuhanteen vuosittain. Se tarkoittaa valtavaa väestökatoa, ja kun sitä katoa on lähdetty paikkaamaan vierasmaalaisilla, on muutos hallitsematon, raju ja arvaamaton.
– Velkaantumista ja jatkuvaa yli varojen elämistä on harjoitettu jo 15 vuotta, ja sen myötä näkymät ovat todella vaikeat. Kolmas ongelma on päätösvallan siirtyminen kotimaasta Brysseliin. Neljänneksi voisi vielä mainita eettis-moraalisen puolen, kuten translait ja Seta-ideologian, jonka kaikki muut puolueet perussuomalaisia ja ehkä KD:tä lukuun ottamatta joko hiljaisesti tai suoraan hyväksyvät. Se murentaa Suomen henkistä arvoperustaa, ja silläkin on arvaamattomia seurauksia, Kankaanniemi pelkää.
Kankaanniemi on iloinen siitä, että perussuomalaiset on näissä asioissa pysynyt terveellä, kansallismielisellä linjalla.
Pehmeä lasku eläkkeelle
Suurimpana henkilökohtaisena saavutuksenaan Kankaanniemi pitää sitä, että on saanut 32 vuotta edustaa keskisuomalaisia äänestäjiä. Hänelle on ollut valtavan suuri etuoikeus tulla aina valituksi kymmenen edustajan joukkoon kaikista ehdokkaista. Sen, miten hyvin hän on työssään onnistunut, Kankaanniemi jättää mieluummin muiden arvioitavaksi. Vaikka Kankaanniemi nyt jättääkin eduskunnan taakseen, jää hänelle vielä runsaasti tehtävää paikallisella tasolla.
– Fyysinen terveys minulla on hyvä, henkisen puolen jätän muiden arvioitavaksi. Minulla on hoidettavana vielä Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajuus. Olen myös aluevaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja Kuntaliiton hallinnossa mukana. Ne työllistävät kyllä. Tänäkin vuonna on loppuvuodeksi kokouksia useampi joka viikko, joten siinä mielessä tässä on pehmeä lasku eläkkeelle toteutumassa.
– Kuntapolitiikassa olen ollut mukana vuodesta 1973, eli viisikymmentä vuotta tulee vappuna täyteen. Tässä on pari vuotta aikaa vielä hoitaa näitä nykyisiä tehtäviäni ennen vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleja, jolloin on aika jäädä jo lopullisesti sivuun, Kankaanniemi sanoo.
Kokoomuksen paalupaikka tuskin säilyy
Kankaanniemen suunnitelmat sen suhteen, mitä tapahtuu hänen lopullisen eläköitymisensä jälkeen, ovat vielä avoinna. Vaikka hän on elämänsä aikana paljon jo ehtinyt matkustellakin, on paljon vielä näkemättäkin. Aikaa jäisi nyt enemmän myös lapsenlapsille, joista osa tosin alkaa olla jo melkein aikuisiksi varttuneita. Erityisiä harrastuksia hänellä ei ole, eikä hän ole sellaisia nyt etsimässäkään. Politiikan seuraamista Kankaanniemi tuskin tulee lopettamaan.
– Annan lämpimät kiitokset eduskuntaryhmälle kuluneista kahdesta kaudesta. Meillä on korkeatasoinen ryhmä ja siinä paljon fiksuja ihmisiä, joita jään kaipaamaan. Kertaakaan ei ole tarvinnut mennä ryhmäkokoukseen matalalla mielellä, ja mukavalla mielellä niistä on aina voinut lähteä myös pois.
– Toivotan koko puolueorganisaatiolle oikein hyvää jatkoa niinä vaikeina aikoina, joita varmasti on vielä edessä. Saattaa olla, että perussuomalaiset on suurin ryhmä kuukauden kuluttua, sillä epäilen, ettei kokoomus säilytä johtopaikkaansa loppuun asti. Voi olla, että demarien kanssa menee lopulta tiukaksi, Kankaanniemi pohtii.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Seta-ideologia Neuvostoliiton romahdus eduskuntavaalit 2023 kuntapolitiikka 1990-luvun lama Kristillisyys väestörakenteen muutos tiedotus valtamedia Euroopan unioni sosiaalipolitiikka Isänmaallisuus Translaki politiikka Turvallisuus Toimi Kankaanniemi Velkaantuminen perussuomalaiset talous nato itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kankaanniemi: Kuntaliitto jatkaa puoluekorruptiota perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta

Kankaanniemi ensi vuoden talousarviosta: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle – hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa

Kankaanniemi: Yksi sote-uudistuksesta pahiten kärsivistä väestöryhmistä on yksinäiset miehet

Energiakriisi on ovella, turve palautettava pikaisesti takaisin energiatuotantoon – Toimi Kankaanniemeltä toimenpidealoite
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








