
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus
Valtion ensi vuoden talousarviossa rahoitusta saavat perinteisten tiehankkeiden ohella etenkin maanpuolustus ja maaseudun elinvoima – kulttuuria, lapsia ja terveyttä unohtamatta.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on toteuttanut jokavuotisen perinteen mukaan lisäykset valtion ensi vuoden talousarvioon. Eduskunnan joululahjarahana paremmin tunnettu, loppuvuonna päätettävä lisärahoitus on 50 vuotta vanha perinne. Tänä vuonna valtiovarainvaliokunnan laatima lisäyslista on kooltaan 40 miljoonaa euroa, mikä vastaa viime vuosien tasoa.
Määrärahalisäykset kohdistuvat tasaisesti ympäri Suomea, kaikkiin maakuntiin. Monet menolisäykset ovat pieniä summia pieniin kohteisiin. Eli juuri sellaisiin katvealueisiin, jonne hallitusohjelma ei varsinaisesti näe, ja joiden merkityksen ymmärtävät vaalipiirin edustajat parhaiten.
Liikennehankkeilla Suomi kuntoon
Tiehankkeisiin suunnataan varoista leijonanosa. Teiden kunnostamisten ohella toteutetaan liittymien parantamisia, liikennevalojen lisäämistä ja valaisemista. Myös paikallisten lentokenttien kehittämiseen on osoitettu varoja.
Kylätoimintaa piristetään sekä kauppatuella että kylätoiminnan valtiontuella. Alkutuotantojärjestöt, kuten Maitoyrittäjät ry, Suomen Kalankasvattajaliitto ry ja Kalatalouden keskusliitto saavat myös rahoitusta.
Retkeily- ja metsästysalalle suunnataan merkittäviä summia, muun muassa Metsähallituksen autiotupien ja puistojen suuntaan on merkitty 400 000 euron määräraha.
Maanpuolustus ja veteraanit arvossaan
Yhteensä 14 ampumarataa saa uutta rahoitusta. Varsinainen maanpuolustustoiminta, kuten Maanpuolustuskoulutus MPK, Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto on huomioitu, eikä veteraanejakaan ole unohdettu.
Teatteri, kirjallisuus, elokuva-ala ja useat museot saavat määrärahoja. Esimerkiksi Sodankylän elokuvajuhlat ja useat opistot ovat myös listalla.
Satsauksia terveyteen ja hyvinvointiin
Erilaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnataan varoja. Esimerkiksi Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitykseen ja Käypä hoito -suosituksiin tulee lisärahoitusta, kuten myös sairaanhoitajien erikoiskoulutukseen.
Kansallista laaturekisteriä kehitetään myös ja siihen lisätään kilpirauhassairaudet.
Musiikkialan vienninedistämiseen, yritysten huoltovarmuuteen ja matkailunedistämiseen lisätään määrärahoja.
Puolueiden kädenjälki näkyy
Vaikka joululahjarahat ovat hallituksen yhteinen ponnistus, luonnollisesti hallituspuolueiden yksilöllinen kädenjälki näkyy lopputuloksessa. Tällä hallituskaudella pakolaisuus, ilmasto ja kansalaisjärjestöt ovat pienemmällä painolla kuin edellisen hallituksen aikana.
Esimerkiksi Närpiön ruotsinkielisen teatterin ja ampuratojen rahoituksen osalta taustalla aktiivisimmin toimineet puolueet ovat sivistyneelle lukijalle melko selvät.
Varoja käytetäään hyviin tarkoituksiin
Eduskunnan yksiselitteinen tehtävä on käsitellä ja hyväksyä seuraavan vuoden budjetti, eli miten verotetaan ja mihin määrärahoja laitetaan. Kun budjetissa on jakamattomia varoja, eduskunnalla on kaikki oikeus ja suorastaan velvollisuus toteuttaa itsensä näköistä politiikkaa.
Joululahjavara on median keksimä nimitys, sillä listat julkistetaan juuri joulun alla, kun seuraavan vuoden talousarvion mietintö eduskunnan valtiovarainvaliokunnasta julkaistaan. Yhtä hyvin koko budjettia voisi kutsua joululahjarahaksi.
Monet keskustelijat kuulevat vain lahja-sanan, ja ihmettelevät, miten eduskunta voi kaikkien leikkaustenkin keskellä jaella miljoonia ympäri Suomea, eli ”antaa lahjoja”. Näitä varoja käytetään aivan tavallisen budjettirahan tavoin – tiehankkeisiin, museoiden toiminnan mahdollistamiseen ja hoiva- ja terveyspalveluihin.
Pitäisikö perinne lopettaa kokonaan?
Luonnollisesti oppositio kritisoi aina hallituksen kaikkea rahankäyttöä, niin myös joululahjarahojen osalta. Silti hallituspuolueet ovat aina vuorollaan varat käyttäneet. Näin on toimittu viitisenkymmentä vuotta, eikä toistaiseksi halua lakkauttaa tätä järjestelmää ole ollut.
Poliittisessa keskustelussa on välillä ehdotettu, että koko ”joululahjaraha”-perinne tulisi lakkauttaa kokonaan. Se, että kaikkia budjetoituja varoja ei ole käytetty, on aika huono syy käyttää ne jakamalla rahaa. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on jo vuosi sitten ehdottanut, että koko perinne olisi syytä lakkauttaa tai kirjata varat säästötoimiin.
JUHANI HUOPAINEN
Lue myös
Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin
Junnila tyytyväinen Varsinais-Suomen jakovaroihin: ”Ensi kesänä tuoksuu asfaltti”
Elomaa iloitsee Varsinais-Suomen satsauksista – Postitie ja eläinpoliisikokeilu saivat merkittävän tuen
Joulurahaa jälleen ampumaradoille – Simula: Teimme tästä tärkeän perinteen
Keskisuomalaiset kansanedustajat Garedew ja Immonen tyytyväisiä panostuksista maakuntaan: ”Keski-Suomi hyötyy”
Sillanpää: Rahoitusta tärkeään tutkimustyöhön – ”Investointi ihmisten hyvinvointiin”
Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin
Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”
Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- joululahjarahat valtion budjetti hyvinvointi oppositio Riikka Purra Maaseutu Terveys hallitus maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin
Kansanedustaja Mira Nieminen iloitsee siitä, että vuoden jakovaramäärärahoissa kohdistuu merkittävä panostus kulttuuriperintöön, Päijät-Hämeen keskeisiin kehityskohteisiin, liikenneturvallisuuteen sekä mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen.

Antikainen: FASD-tutkimus saa rahoitusta
Valtiovarainvaliokunta sai valmiiksi mietinnön hallituksen esitykseen vuoden 2026 talousarviosta. Mietinnössä valiokunta päätti myös niin sanottujen joululahjarahojen kohdentamisesta ensi vuodelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen iloitsee siitä, että FAS/FASD-lasten esiintyvyystutkimus saa 75 000 euroa.

Junnila tyytyväinen Varsinais-Suomen jakovaroihin: ”Ensi kesänä tuoksuu asfaltti”
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö on valmistunut. Budjettiin tehtiin lisäyksiä, joista monet ovat Varsinais-Suomelle suotuisia. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) on tyytyväinen lisäyksiin.

Elomaa iloitsee Varsinais-Suomen satsauksista – Postitie ja eläinpoliisikokeilu saivat merkittävän tuen
Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että eduskunnan joululahjarahoja ohjattiin kahteen hänen esille nostamaansa kohteeseen.

Joulurahaa jälleen ampumaradoille – Simula: Teimme tästä tärkeän perinteen
Valtiovarainvaliokunta jakaa jälleen eduskunnan perinteiset joululahjarahat. Hallitus kohdistaa nyt jo kolmatta kertaa avustuksia ampumaradoille eri puolille Suomea. Tällä kertaa avustusta saa peräti 15 ampumarataa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenna Simula iloitsee ampumaratojen saamasta tuesta.

Keskisuomalaiset kansanedustajat Garedew ja Immonen tyytyväisiä panostuksista maakuntaan: ”Keski-Suomi hyötyy”
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt jälleen vuosittaisista jakovarakohteistaan vuodelle 2026. Perussuomalaisten keskisuomalaiset kansanedustajat Kaisa Garedew ja Tomi Immonen ovat tyytyväisiä maakuntaan kohdistuvista panostuksista.

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin
Eduskunnan joululahjarahat kohdennettiin jälleen alueellisiin kehityskohteisiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen iloitsee rahoituksesta Lapin ja Pohjois-Suomen kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Seppäsen mukaan panostukset parantavat liikenne- ja kyläinfrastruktuuria sekä tukevat kulttuuria ja harrastustoimintaa.

Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin
Kansanedustaja Anne Rintamäki on tyytyväinen, että tärkeisiin hankkeisiin saatiin hyvin rahoitusta siitä huolimatta, että hallituspuolueet päättivät vähentää käytettävissä olevia jakamattomia ”joululahjarahoja” 20 prosentilla.

Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”
Valtiovarainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä ensi vuoden budjetista. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee kokonaisuudesta, joka huomioi Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen ja turvaa kriittisten toimijoiden toimintakyvyn myös taloudellisesti haastavina aikoina.

Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä
Valtiovarainvaliokunta sai valmiiksi vuoden 2026 talousarviomietinnön ja päätti samalla ensi vuoden joululahjarahojen jaosta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnassa toimiva Sanna Antikainen pitää erittäin tärkeänä, että Pohjois-Karjalaan saatiin useita maakunnan kannalta merkittäviä panostuksia.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








