

MATTI MATIKAINEN
Eerola: Hallitusneuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin maahanmuuttopolitiikka, asumiskustannusten laskeminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen
– Jos hallitukseen mennään, meille tärkeät seikat täytyy kirjata hyvin vahvasti hallitusohjelmaan, Juho Eerola sanoo. Hän ei lähtökohtaisesti sulje mitään puoluetta hallitusyhteistyön ulkopuolelle, kunhan vain ohjelmasta sovitaan tarkasti.
Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla kansalaiset olivat lähettäneet puolueen 3. varapuheenjohtajalle Juho Eerolalle kysymyksiä ensi vuoden vaaliputkesta ja tulevista hallituskuvioista. Eerolaa haastatteli perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Edessä on eduskuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit sekä todennäköisesti myös maakuntavaalit. Minkä puolueen kanssa uskoisit pärjääväsi parhaiten hallituksessa ja minkä puolueen kanssa et menisi mihinkään hallitukseen?
– No, liki pitäen kaikki suurimmat puolueethan ovat jo ilmoittaneet etteivät mene perussuomalaisten kanssa hallitukseen. Minun pitäisi tässä tietysti vastavuoroisesti sanoa, että minä en mene niiden kanssa hallitukseen, mutta en ajattele näin. Päinvastoin: minkä tahansa puolueen kanssa voi mennä hallitukseen, jos ohjelmasta sovitaan. Se pitää vain sopia paremmin kuin viime kerralla.
– Viimeksi tuntui vähän siltä, että oli tärkeää mennä hallitukseen. Mutta silloin kun hallitukseen mennään, ne itselle tärkeät seikat täytyy kirjata hyvin vahvasti ja alleviivata hallitusohjelmassa, ettei meitä vedetä kölin alta. Hallitusohjelmassa pitää näkyä oma kädenjälki, että myös äänestäjät kokevat saavansa sitä mitä ovat tilanneet. Nyt äänestäjät ovat ehkä kokeneet niin, että kun he äänestivät perussuomalaisia, asiat menivät ihan päinvastoin.
Jos nyt kävisit hallitusneuvotteluja, mitkä kolme asiaa olisivat tärkeimpiä?
– Maahanmuuttokysymys olisi tärkeä. Se on myös ollut itselleni ehkä tärkein syy liittyä puolueeseen vuonna 2005. Olin tuolloin ollut aiemmin vastaanottokeskuksissa töissä ja huomasin, että maahanmuutto on oikeastaan koko maailman kohtalonkysymys. Nythän sen jo huomaa muutenkin, koska maahanmuutto on ykkösuutisten joukossa missä päin maailmaa tahansa. Hallitusneuvotteluissa ykköskysymys olisi edelleen maahanmuutto tai paremminkin siihen liittyvät epäkohdat ja puutteet.
– Toinen tärkeä asia ovat juuri ja juuri toimeen tulevat ihmiset. Siis he, jotka kyllä käyvät töissä ja saavat maksettua laskunsa, mutta heille ei jää sen jälkeen oikein mitään ylimääräistä käteen. Pienituloisten verotusta olisi siis syytä helpottaa. Se olisi yksi ehdottoman tärkeä asia, jonka nostaisin esille. Tähän liittyy myös asumiskustannusten laskeminen, etenkin pääkaupunkiseudulla, missä myös on paljon työpaikkoja. Asuminen on keinotekoisen kallista Helsingissä, missä asuu paljon ihmisiä tuetun asumisen piirissä. Yhteiskunnan rahoittama asuminen on omiaan nostamaan asumisen kustannuksia ja tämä epäkohta olisi syytä korjata.
– Sitten on pienempiä asioita, jotka kuitenkin saattavat olla joillekin ihmisille hyvin tärkeitä. Esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistus, josta nyt on tulossa hallituksen esitys. Olen iloinen siitä, että tuo kirjaus tehtiin hallitusohjelmaan silloin, kun perussuomalaiset vielä oli hallituksessa. Kuitenkin nyt, kun olen lukenut kyseistä hallituksen esitystä, niin siihen on jäänyt epäkohtia, jotka pitäisi korjata, esimerkiksi liittyen elatusapumaksujen määrän oikeudenmukaisuuteen.
Kenen pitäisi mielestäsi olla perussuomalaisten kärkiehdokas tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa ja oletko mahdollisesti itse kiinnostunut lähtemään ehdokkaaksi?
– Niin, olin itse ehdokkaana vuonna 2014. Jos oikein muistan, niin olin omalla listallani viidentenä. Jotenkin koen juuri nyt, että ainakaan tällä tietoa en ole lähdössä ehdolle Euroopan parlamentin vaalissa.
– Vierastan hieman sellaista ajatusta, että meillä pitäisi olla joku kärkiehdokas. Mielestäni kaikkien listallemme valittavien ehdokkaiden pitää olla kärkiehdokkaita. Listan pitää myös olla kokonaisuudessaan hyvä niin, että siellä on erilaisia ehdokkaita ja että lista kokonaisuudessaan samalla puhuttelee koko perussuomalaisten äänestäjäkenttää. Äänestäjät saavat sitten päättää. Kyllä se kärki sieltä aina löytyy. Olisi myös hieman epäreilua muita ehdokkaita kohtaan, että me etukäteen nimeäisimme, kuka heistä on kärkiehdokas.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kärkiehdokas Euroopan parlamentin vaalit kynnyskysymys puheenjohtajiston kyselytunti puolueet Hallitusohjelma Juho Eerola
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Meille oma kansa tulee ensin

Perussuomalaisilta oma paketti lisätalousarvioon: Halvempaa asumista, osaamista ja kasvua sekä turvallisuutta

Halla-aho: Suomi ei siirry eurooppalaiselle linjalle, ellei perussuomalaiset ole vaalien jälkeen suurin puolue

Halla-aho: Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajien tuettu asuminen siirtyy asuntojen vuokriin – kiinteistösijoittajat hyötyvät
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








